Olenko nyt maailman huonoin äiti kun menin 2 kuukaudeksi töihin lapsen ollessa vasta 3kk ikäinen (mieheni jäi kotiin)?

["tampuriini"]

Huoh! Ensimmäinen työpäivä takana äitiysomalle jäämiseni jälkeen. Tilanne on siis se, että lapsemme on kolmen kuukauden ikäinen ja mieheni jäi vanhempainrahalla kotiin kahdeksi kuukaudeksi. Miehelleni paras mahdollisuus (nyt ainakin tulevan vuoden aikana) työnkannalta oli jäädä nyt kotiin ja hän haluaa olla myös lapsemme kanssa kotona. Kyllä, minäkin olisin mielelläni kotona, mutta olen kuitenkin pidemmän aikaa eli ainakin nyt kun jään 2 kk kuluttua taas kotiin menen seuraavan kerran töihin aikaisintaan vasta keväällä 2014 tämänhetkisten suunnitelmien mukaan.

Mielestäni lapsen isälläkin on oikeus olla kotona ja hän on takuulla yhtä hyvä hoitaja lapsellemme kuin minäkin, onhan hän toinen vanhempi. En olisi kuitenkaan uskonut saavani kuulla tällaista kauhistelua ja voivottelua työkavereilta mikä minua odotti. Useampi sanoi, etteivät he voi ollenkaan ymmärtää ratkaisuani ja kuinka voin jättää niin pienen lapsen hoitoon. Mielestäni lapsi ei ole hoidossa vaan isänsä kanssa kotona. Mieheni on varmasti hoitanut enemmän lapsia elämänsä aikana kuin minä (vaikka tämä ensimmäinen lapsi on kummallekin) ja uskon heidän pärjäävän loistavasti kotona kaksistaan. Sujuuhan lapsen hoito ilman apua silloinkin kun minä olen kotona ja miksi ei sujuisi. Oli työkavereissani toki niitäkin jotka eivät minua "tuominneet" tai ainakaan suoraan sanoneet mitä ajattelivat. Mutta uskomattoman monelta kuulin kauhistelua. Monet myös ihmettelivät miksi en jäänyt palkattomalle lomalle ja ollut mieheni kanssa kotona yhtäaikaa. Meillä ei vain ole varaa tällä hetkellä siihen, että mies olisi vanhempainpäivärahalla ja minä ilman palkkaa koska kumpikaan meistä ei kovin suurta palkkaa saa ja haluamme hoitaa lasta mahdollisimman pitkään kotona, joten nyt on järkevää säästää tulevaisuutta varten.

Onko joku muu tehnyt vastaavan ratkaisun ja onko tämä nyt oikeasti niin huono asia/tilanne lapselle?

 

["vieras"]

Oikein hyvä ratkaisu kaikkien muiden paitsi muutamien äidit jalustalle nostavien palstamammojen mielestä.

 

[Uraäiti]

Et tietenkään ole!

 

[et ole]

Et ole. Ja miehesi lienee normaali vastuullinen aikuinen ja lapsen toinen vanhempi, joten miksi ihmeessä sinun pitäisi kotona samaan aikaan. Kuule kovin monen on ihmeen vaikea ymmärtää juuri mitään "normista" poikkeavaa, kumma kyllä.

 

[Vakiosäätäjä]

Minusta hieno ja järkevä ratkaisu. Tosi kauheaa että olet saanut tuollaisia kommentteja joiltakin inhottavilta ihmisiltä, joiden omasta miehestä ei ole ollut vastuunkantajaksi lapsen hoitamisessa.

 

["tampuriini"]

En edes kyseenalaistanut ratkaisuamme mitenkään aikaisemmin. Ajattelin, että tietysti lapsen isällä on yhtälainen oikeus olla kotona kuin minullakin ja se olisi itsekästä jos en antaisi mieheni olla kotona laisinkaan vaikka tämä haluaisi. Tämän päivän perusteella kuitenkin sain kuulla niin monesta suusta ihmettelyä ja kauhistelua kuinka voin toimia näin, että aloin jo epäilemään olenko jotenkin vailla äidinvaistoja ja päästäni vialla.

 

[meah]

Mä lähdin kokopäivätöihin ja mies jäi kotiin, kun toka oli 4kk. Jäin sitten vanhempainvapaakauden jälkeen taas kotiin ja mies lähti töihin.

Tein saman myös, kun neljäs muksu oli 2kk. Sillä erotuksella, että sen jälkeen en ole itse missään vaiheessa jäänyt kotiin, vaan mies on ollut nyt siitä asti koti-isänä, kohta 2,5 vuotta.

Ihan tervepäisiltä noi meidän muksut vaikuttaa, että ei tässä varmaan mitään isoa vahinkoa ole tapahtunut.
Jos on, niin nyt on vähän myöhäistä surkutella.
Ja mulle on oikeastaan aivan yksi lysti, mitä joku muu on asiasta mieltä, kun tämä nyt on ollut meille sopiva tapa järjestää elämä.