Tämä voi olla tietysti tyyliin "tikusta asiaa" tai "pilkunnu**imisen alkeet", vähän OT. Mutta jos voidaan olkaa kohauttamalla hyväksyä toisen henk koht asioihin urkkimisen, esim. kirjesalaisuus joka on verrannollinen tekstiviestien tiirailuun, jotka ihan varmasti katsoit kun tutkit puhelinnumeroluettelonkin, niin ei sekään nyt ihan hyvä asia ole. Tässä tilanteessa toki ymmärrystä on helppo antaa kun mies oli jo narahtanut niin sanotusti. Mutta jos itse on valmis antamaan toiselle toisen mahdollisuuden, ja tämä puhelinnumeron olemassaolo oli riittävä osoitus että hän ei olekkaan tosissaan asian suhteen, niin mitä siinä enää asiaa ihmettelet? tuhlaat juuri nyt omaa elämääsi ja myös sen toisen jos et usko että asia tulee toimimaan, tuollainen petetty-tilanne vaatii aika herkkää kohtelua molempia kohtaan pitkän aikaa että asia voisi parantua joskus. Eikä jatkuvat riitelyt auta asiaa mitenkään, vaan kuoppaavat suhteen jämät entistä nopeammin.
Raivoissaan olon oikeutus ei ole se asia mitä sinun pitäisi miettiä tuossa tilanteessa, vaan sitä mikä menee mihinkin pahvilaatikkoon kätevimmin, näin siis jos oikeasti tunnet että hän ylitti rajan puhelinnumeron kanssa. Jos sinusta taas tuntuu että miehelläkin on joku oikeus suuttua puhelimen räpläyksestä tuossa tilanteessa niin sit pulinat pois, mene pahoittelemaan tekoasi, sovi asia.
Ihmiset jää siihen riitelyyn niin kiinni joskus että eivät enää osaa vetää rajaa sille mikä on järkevää ja mikä ei, kaikki aiheet on potentiaalisia minä vastaan hän tilanteita. Jokaisesta sodasta pitäisi selvitä voittajana. Erossa harvemmin kukaan oikeasti voittaa, normaalisti.
Älä jää kiinni sellaiseen tunnehyytelöön missä rimpuilet epämääräisen ajan kunnes et enää jaksa yhtään mitään, nyt teet selkeät ratkaisut, joko alat paikkaamaan suhdetta tai osoitat ovea ukolle. Tuollainen kuka oli oikeassa läpätys vaan kuluttaa ihmisen koska sille ei tule ikinä loppua. Nyt on se päätöksen paikka, ei sitä voi väistellä muihin asioihin huomion kiinnittämällä.