Olenko kohtuuton miehelleni?

  • Viestiketjun aloittaja Tzombie
  • Ensimmäinen viesti
Tzombie
Lyhyesti: sanoin miehelleni että ei tarvitse ostaa minulle äitienpäivälahjaa, koska ollaan ostettu kivoja juttuja kotiimme viime aikoina. Miehenk kuitenkin vielä edellisenä päivänä tuskaili lahjan kanssa ja puhui teatterilipuista yms. Kun äitienpäivänä sain aamupalan ja suklaalevyn, tuli hirveä pettymys. Jotenkin ajattelin päässäni, että minua ei sen vertaa arvosteta että lahja olisi ostettu. Olin vihjaillut bola-korusta ja yhdestä astiasta... Mieheni huomasi harmitukseni ja pahoitti mielensä. Hän sanoi myöhemmin, että lahja tulee perässä. No, tänään sitten sain bolakorun jonka mieheni tökerösti lykkäsi käteeni kun olimme kylässä. Kiitin ja tulin kotiin. Kävin huvikseen googlettamassa paikan josta koru oli tilattu ja se on tietysti puodin halvin, peruskoru ja pienin mahdollinen. Nyt pahoitin mieleni siitä. Onko tässä mtn järkeä? Haluaisin yrittää ymmärtää mieheni näkökulmasta asian, mutta ei onnistu. Itse rakastan antaa lahjoja ja mietin aina pitkään sopivaa lahjaa.
 
Miksiihmeess
Olet ihan sekopäinen. Eka sanot, ettet tarvitse lahjaa ja sitten suutut, kun et lahjaa saa. Kun mies tajuaa yskän, lahja ei kuitenkaan ole mielestäsi kelvollinen.

Seuraavalla kerralla sanot selvästi, mitä tahdot, niin mieskin voi toimia niin, että olet tyytyväinen.
 
---
Enemmän mua imetyttää sinun näkökulma kuin miehesi...

"sanoin miehelleni että ei tarvitse ostaa minulle äitienpäivälahjaa, koska ollaan ostettu kivoja juttuja kotiimme viime aikoina"

"Olin vihjaillut bola-korusta"

"sain bolakorun"

"se on tietysti puodin halvin, peruskoru ja pienin mahdollinen"

"pahoitin mieleni siitä"

"Haluaisin yrittää ymmärtää mieheni näkökulmasta asian, mutta ei onnistu"


Minkä asian? WTF?!?
 
  • Tykkää
Reactions: Criminal Mind
"vieras"
Olet. Kohtuuttomuus alkaa ensimmäisestä lauseesta. Olit sanonut, ettei tarvitse ostaa lahjaa. Sueraavaksi ei kelpaa lahjattomuus ja sen jälkeen lahja onkin liian halpa.
 
Tzombie222
Ap= En ole valittanut lahjasta miehelleni enkä aiokkaan. Yritin sunnuntainakin olla normaalisti, mutta en pystynyt pidättämään itkua. Ehkä raskaushormoneilla on osansa tässä pelissä. En ole hirviö. En olisi odottanut mtn ellei mies olisi puhunut lahjasta ja puhunut miettineensä sitä. Anteeksi että jouduitte lukemaan tällaista soopaa. Mieluuummin kuitenkin te kuin mieheni :)
 
"vieras"
Niin, eli ap oli ensin sitä mieltä, että ei tarvitse lahjaa. Sitten mies alkoi puhumaan siitä ja sitten kun ei lahjaa tullutkaan, niin se olikin pettymys, koska oli jo noussut ajatuksiin toive siitä, että mies haluaisi yllättää lahjalla joka tapauksessa, vaikka ap sanoi, että ei tarvise ostaa. Ihan ymmärrettävää tuo pettymys sinänsä, varsinkin hormoonihuuruissa. Mutta, koita ap olla miettiämättä sitä pidempää enää, mies kuitenkin yritti korjata tilanteen :)
 
IhanaValo
Siun pitäis päättää mitä oikeen haluat..jos sanot ettet halua lahjaa, niin mistä miehes vois tietää että haluatkin??? Ja sitten joutuu hädissään äkkiä ostamaan haluamasi lahjan eikä sekään kelpaa??? Vaikealta ihmiseltä kuulostat..niele pettymys ja pyydä mieheltäs anteeks, se sentään yrittää.
 

Yhteistyössä