Täällä myös yksi mamma joka on kohta sen 10 kuukautta hypännyt enemmän ja vähemmän joka yö. Meillä nämä nukuttamiset ja yövalvomiset ovat täysin minun kontollani. Esikoiinen on 4,5v ja hänkin joskus yöllä vielä herää joko vessaan tai sitten on tullut vahinko sänkyyn.
Mieheni on työssä ja hän herää "aamulla" kello 3-5 riippuu työmaan sijainnista. Illalla hän kyllä hoitaa esikoisen sänkyyn, mutta kuopus on minun kontollani ja yöt. Tosin jos tunteja lasketaan niin enemmän niitä taitaa minulla nukkumiseen olla kun miehellä. Mutta hän nukkuu yhtä soittoa... -Eikä myöskään pidemmillä vapailla (pääsiäinen ja tämä vapun seutu esim.) herää öisin. -Sitä on toisten helppo sanoa että teet vaan niin ja niin, kyllä hän sitten valvoo. Mielestäni toista ei voi siihen pakottaa ja olen kyllä sanonut siitä ihan suoraan sekä kysynyt viimeksi pari iltaa sitten että koska tulee se yö kun sinä valvot? -Vastaus oli että joskus. Mieheni kyllä hoitaa esikoista päivällä (vapaapäivinään) ja joskus saankin päikkärit vauvan kanssa otettua. Mutta näinä aamuina (kuten tänään) kun oikein väsyttää niin kyllä myös ...taa ettei hän heräile öisin.
Et sinä ole huono äiti!! (tähän tulis halus, jos osaisin laittaa), väsynyt vain! Tunnistan itseni tuosta aivan täysin. Esikoisellakin oli aikoinaan todella paha koliikki ja sitten tuli maitoallergiat jotka sekoittivat yöt siinä 6 kuukauden jälkeen. Silloin olin todella väsynyt ja elin "päiväunista toisiin". Pelkäsin, ettei lapsesta tule mitään kun äiti vaan flegmaattisena istuu ja odottaa että toinen käy nukkumaan.. -Mutta ihan tasapainoinen poika hänestä on tullut!
Tsemppiä sinulle ja koita jostain saada vähän helpotusta, jos teillä on joku paikka mihin saisit pojan edes yhdeksi yökisi että saisit nukkua kunnolla, sekin auttaisi pitkälle!! Koita saada miehesio näkemään tilanteesi, kerro vaikka miten pienissä pätkissä nukut ja montakokertaa nouset yössä ylös, jos hän edes osaisi sitten suhtautua tilanteeseen toisin, vaikka ei niitä öitä rupeaisikaan valvomaan!
Jaksamista, kyllä se helpotta!!!