Ehkä minun ei siis pitäisi vastata tähän viestiin, mutta eikö kunnon keskusteluun kuulu MYÖS se toisenlainen näkökanta? Mitä keskustelua se semmonen on, jossa yksi sanoo mielipiteensä ja kaksikymmentä muuta nyökyttelee: juujuu näin on niinhän se on..
En itsekään pidä pojilla pitkistä hiuksista.
Tuttavan pojalla oli pitkät hiukset, samanlaiset kuin idolillaan jollain jalkapalloilijalla. Piti kevään, sitten leikkasi normaalit pojan hiukset. En tiedä millainen sopimus kotona on asian suhteen ollut. Hiukset oli kuitenkin pestyt ja siistit, vaikkakin pitkät. Olkapäille.
Uskon, että kyseessä on ihan vaan kasvuun ja kehitykseen ja omaan minuuteen liittyvää kasvua ja etsintää. Rajojen rikkomista. Aikuisten kalkkisten järkyttämistä.
Jos se rajojen rikkominen, uhmaaminen, järkyttäminen tapahtuu vaatetuksen ja hiusten pituuden tai värjäämisen kautta, se on minusta aika lievää ja sallittavaa. Muitakin keinoja kun on, tupakointi, alkoholi, sillanalusten spreijaaminen, heikompien kiusaaminen ja pilkkaaminen ynnä muuta.
Ja ennenkaikkea: mistä nuori voi tietää mitä ja kuka on, jos ei saa kokeilla, hakea itseään??
Vanhempien tehtävä on auttaa tässä, ja jos se vaatii pitkät hiukset, sallittakoon se sitten.
Asiastahan voi aina NEUVOTELLA että se letti on oltava siisti ja kammattu eikä mikään peikon takkupehko tai likainen liimaletti eli puhdas ja siisti voi silti olla...
Tyttäreni aloitti noin 10-vuotiaana aikuisten järkyttämisen. Pukeutui aika erikoisesti. Ei mitään mustaa tai goottia tai punkkaria, tms. Vaan vain erikoisia vaateyhdistelmiä ja siihen päälle kertavärillä violetiksi värjätyt hiukset, aivan lyhyiksi kynityt vieläpä.
NÄytti pojalta.
Kaveri sanoi, että anteeksi vaan, hänestä et näytä hyvältä. MItä tetki tyttö? meni itkemään sängyn pohjalle ja vaihtoi kukkamekon päälle, kasvatti letit? EHEI. Hän vaan vähän kohautti olkapäitään, keikautti päätään: entäs sitten?
Oli myös aika, jolloin halusi näyttää pojalta ja pukeutui mustaan, väljään vaatetukseen, hametta tai mekkoa ei mistään hinnasta ja minua harmitti. NÄtti tyttö katoaa sinne rumien telttojen alle.. kunnes koulussa oli juhla ja tyttö sanoi: haluan hameen. Syöksyin saman tien ostamaan. Ja pitsinen pusero yläosaksi.
Kyllä ne sieltä kummallisen habituksen alta kasvaa ihmisiksi, ja kun saavat vanhemmiltaan hyväksynnän olla välillä kummallisen näköisiä - minua rakastetaan ja minut hyväksytään vaikka en näytäkään pyhäkoululapselta - heistä juuri kasvaa itsetunnoltaan vahvoja, terveitä aikuisia, ei mitään alistetteuja..
MInkä ikäisiä lapsia teilä on , karibian aurinko ja sh-äiti??
Teini-ikäisistä ei liene kokemusta. (jotain 9 v poika ei vielä ole teini-iässä, vaan on lapsi)