En oikein ymmärrä mitä pahaa siinä "käsikirjoitetussa" eli suunnitellussa komediassa on? Jos väitetään että ollaan spontaaneja ja improvisoituja, silloinhan toki käsikirjoittaminen on väärin, mutta yleensä ottaen parasta materiaalia syntyy koomikoilla ja näyttelijöillä kun saavat harkata ja suunnitella asiaa etukäteen rauhassa.
Kukaan stand up koomikko esimerkiksi ei jokaiselle keikalleen tee uusia vitsejä.
Koska se on vaikeaa, käsikirjoittamista tai ei, se on aivan uskomattoman vaikeaa vaan suoltaa uutta materiaalia kuin pyssyn piipusta.
Moni uusii materiaalia joka vuosi, osittain ja harvat kokonaan, mutta joka keikalle? Ei todellakaan.
Ja tämmöinen yksinkertainen "huumori" mikä perustuu ääneen, ulkonäköön ja maneereihin, on kaikista helpoin komedian laji, mutta samalla myös hyvin harvoin oikeasti jatkuvasti hauska.
Paras huumori syntyy elävästä elämästä ja sitä elämää pitää käydä elämässä ja asettaa itsensä erikoisiin tilanteisiin että sitä komiikkaa voi synnyttää, huomiointi ja tarinan iskeminen vaatii paljon ihmiseltä että osaa kääntää sen yleisesti hauskaksi. Joten materiaalin tuottaminen jatkuvasti vaatii joko todella pitkää ikää ja/tai erikoista elämistä. Sitä ei voi vaan liukuhihnalta tuottaa hauskaa hauskan perään kun tehdään televisiosarjamaisesti vuosi vuoden perään ohjelmaa, tai sitten pitää hommata iso käsikirjoittajakaarti ja tehdä se ihan eri tavalla. Improvisointi toimii vain tiettyyn pisteeseen asti kun puhutaan rajatusta porukasta ihmisiä.
Syynä ei toki ole pelkästään Putous, vaan ne nyt sattuu kaikki olemaan sellasta tietyntyyppistä porukkaa...