Toggle sidebar

Olenko ainoa, jota ärsyttää miehen lapsi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kukka.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Kyllä minuakin äitipuolena on ärsyttänyt aina välillä tietyt jutut, ihan niinkuin äitinä ollessa se oma lapsikin voi ärsyttää ;)

Ihan varmasti se 4-vuotias osaa ärsyttää ja haluaa omia sen isin itselleen juuri noilla ap:n kertomilla keinoilla. Aika moni erolapsi tuota tekee, monin eri keinoin ja tosi paljon riippuukin sitten siitä isästä, äidistä, äitipuolesta ja isäpuolesta että miten jatkossa asiat menee. Kaikkien pitäisi toimia suht samalla tavalla että lapsi oppii ettei manipuloimalla saa tiettyjä asioita. Yleensä vaan ne etävanhemmat eli isät tahtoo olla niitä jotka antaa kaikessa periksi eikä tahdo olla liian tiukka.

Meillä miehen lapsi teki tuota samaa eli olisi halunnut istua etupenkillä minun paikallani. Ei päässyt, paitsi joskus harvoin ja silloinkin se olin minä joka antoi sen luvan tai jopa itse ehdotin sitä, esim. pitkillä matkoilla vaihdettiin välillä paikkoja. Oikeastaan sillä se vaihe sitten menikin ohi, kun lapsi ymmärsi sen että isä ei tuota asiaa päätä eikä ala äitipuolta komentelemaan lapsen puolesta. Ja tietysti autoissa lapsen paikka onkin takapenkillä turvallisuussyistä eli tähänkin voi vedota. Mutta ihan ensimmäisenä ap:n tapauksessa juttelisin miehelle, että ei mies voi komentaa taakse istumaan, lapsen paikka on siellä. Piste.

Supattelua en muka huomaisi ollenkaan. Aika helposti lapsi kuin lapsi näkee mikä aikuista ärsyttää, jolloin sitä on helppo käyttää, mutta tosiaan tuohon voisi kokeilla sitä että et näe etkä kuule sitä ollenkaan, olet ihan kuin et huomaisi sitä. Jos alat kyselemään että mitäs juttuja teillä on niin tavallaan pelaat vaan pussiin.

Onko lapsi ollut kertaakaan kahden kesken sinun kanssa? Miten käyttäytyy silloin? Meillä aikoinaan oli kuin ihan eri lapsi silloin kuin oli minun kanssa kahdestaan, tultiin tosi hyvin juttuun jne. Sitten kun isäkin oli läsnä niin oli paljon vaikeampaa kun lapsi haki sitä huomiota isältään ja koki minut kilpailijaksi siinä tilanteessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kukka.:
Miten itse toimisit kuvaamassani tilanteessa? Mitä sanoisit lapselle kun hän esim. supattelee tai vaatii päästä sinun paikallesi etupenkille autossa?
Click to expand...

Mä sanoisin, että on epäkohteliasta kuiskia toisten seurassa. Autoillessa sanoisin, että minä istun etupenkillä, koska se ei ole lasten paikka. PISTE. Onko teillä muuten kiinnitettynä lasten turvaistuin etupenkille? Muutenhan ei 4v:tä saa siinä kuljettaa (tai edes takapenkillä)! Kyllä sä voit ihan yhtä lailla sanoa asioista tytölle. Tietysti se on etupäässä isän asia, mutta kyllä mä ainakin sanon tuollaisista itseen kohdistuvista asioista ihan kavereidenkin lapsille.
 
[QUOTE="suski";23110212]Ihmiset menevät heti puolustuskannalle ja vähintään puolet asiasta jää kuulematta, jos heitä vastaan hyökätään esim. "kovalla" keskustelulla.[/QUOTE]

Tuo voi tietysti olla aivan totta.
 
[QUOTE="minä";23110234]Pieni lapsi vaatii aikaa, että oppii tuntemaan ja luottamus syntyy. Noi on aika pieniä oikkuja, paljon pahempaakin on esim. uhmaikäisillä. Ap:n pitäisi venyttää pinnaansa paljon enemmän ja ottaa huomioon, että lapsi on perheessä etusijalla. Tottakai käytöstapoja pitää opettaa ja myös äitipuolen pitää voida komentaa ja kasvattaa lasta. Tuntuu vaan, että ap:lla on jo niin vastentahtoinen asenne, eikä halua lähentyä lapsen kanssa, vaan kokee tämän vain asiana, joka hankaloittaa hänen elämäänsä.[/QUOTE]

Tätä en ymmärrä. Missä ihmeen "etusijassa" lapsi on?? Ei perheessä ole eikä siellä tule jakaa mitään etusijoja. Perheessä tulisi toimia niin että jokaisella olisi mahdollisimman hyvä olla. Ollaan yksikkö jossa jokaista tulisi kuulla. En ollenkaan ymmärrä näitä "lapsen ehdoilla menijöitä", "lapset etusijalla" tms. eritysasemien jakamisia. Ei ihme että nuoret polvet ovat pihalla. Minusta ei sen enempää aikuisen kuin lapsenkaan tule olla despootti, tyranni eikä muukaan (pikku)keisari(nna). Joskus tosin lapsen kuuleminen vaatii enemmän koska ilmaisukyky on kehittymätön ja aikuinen osaa jo enemmän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sama vastaaja:
Minusta ei sen enempää aikuisen kuin lapsenkaan tule olla despootti, tyranni eikä muukaan (pikku)keisari(nna).
Click to expand...

En näe lapsen etusijalla olemista (joissain tilanteissa, kuten esim. ero ja uusi puoliso) ja tyranniutta samana asiana. En myöskään laita lasta ja aikuista samalle viivalle siinä, että olisivat ymmärryksessä ja käytöksessä samanvertaisia. Toiselta voi odottaa enemmän, kuin toiselta.
 
Kuinka pitkää tilanne on jatkunut tällaisena? Onko tyttö muidenkin kanssa ujo? Mitä mieltä miehesi on tilanteesta?

Meillä yksi lapsista oli todella ujo lähes 5-vuotiaaksi. Vieraissa paikoissa roikkui kiinni minussa ja todella supatti asiansa. Eikä tehnyt sitä ärsyttääkseen, vaan ihan oieasti ujouttaan. Ei siinä olisi komentamiset auttaneet, itkuhan tytölle olisi tullut. En tiedä, miksi oli selalinen, muut kun ovat olleet hyvinkin reippaita ja käsittääkseni kutakuinkin samallaisen kasvatuksen ovat saaneet.

Tuohon etupenkillä istumiseen en osaa sanoa juuta enkä jaata. Ehkä lapsi on aina saanut istua isän vieressä ja siinä mielessä se on hänen paikka. Isästä voisi tunuta pahalta siirtää lapsi uuden naisen tieltä pois, etenkin kun tialnne on muutenkin selvästi arka. Hän ehkä ajattelee sinun aikuisena kestävän sen paremmin. Saathan kuitenkin istua suurimman ajan etupenkillä, kun lapsi on äidillään.
 
Ei äitipuolet ole huonoja, niistä tehdään sellaisia. Minä uskon että osasyyllinen voisi olla jopa ja kenties lapsen bioloogisessa äidissä, joka kenties myrkyttää lastaan tekemään ja käyttäytymään näin? Meillä 9v ei kuuntele, kiukuttelee jatkuvasti ja protestoi ''siskopuoltaan'' vastaan, ja on kateellinen. Siskopuoli on siis 2vuotias, minun lapseni, ja minä tässä se ilkeä äitipuoli. Lapsen äiti sepostaa tytölleen kaiken maailman tarinoita ettei meitä kannata uskoa kun ei lapsen isä kuulemma minua rakasta ja toisinpäin, ja että minua ei tarvitse totella, ja että 2vuotias ei ole siskosi etkä saa kutsua häntä sillä nimellä ja blaablaa.. Lapsi miettii haluaako käydä meidän luona enää.. Lapsen vika asia ei joka tapauksessa ole, vaan vanhempien. Pienen kuuluu protestoida sinua vastaan, olethan vienyt hänen isänsä vähintään puoliksi häneltä pois, eli olet silloin vähintäänkin kamala.. Ei yht äkkiä olekaan enää vain isä ja hän, vaan myös sinä, ulkopuolinen.. Tästä kannattaa keskustella ihan vanhempien kesken, myös bio äidin, että asia saadaan pysymään käsissä ja lapsi ei käy niskoittelemaan ja protestoimaan liikaa.. Tsemppiä sinne, toivottavasti tilanteenne paranee pian! :)
 
Nippinapille: Minä olisin voinut kirjoittaa juuri noin, paitsi että minun ja miehen yhteinen lapsi on 1 vuotias! Muuten tilanne sama. Tytön biologinen äiti on vain saanut koirankin(!?) liitettyä tähän; eli siskopuoli ei ole sisko, toinen koti ei ole koti ja "olis paljon parempi, jos ei isällä olisi vauvaa, ämmää (minua kutsutaan noin kauniisti...) ja koiraa(!?), niin sittes iskäki välittäs taas sinusta". Ja tiedän lapsen äidin sanoneen noin, koska yhteinen tuttumme oli ollut kuulemassa. (Tuskin sattumalta)

Mutta siis, kuka ihme sanoo lapselleen ettei isä välitä, varsinkin kun itse ei ole antanut isän tavata lastaan välillä pitkiinkin aikoihin. Surullinen maailma...
 
No niin, mies tuli kotiin ja otin asian puheeksi (nyt lähti hiihtämään). Sanoin, että kun tyttö huomenna tulee viikonlopuksi meille, niin turvaistuin menee takapenkille ja minä istun etupenkillä kuten normaalisti. Mies hikan hätkähti, mutta totesi vaan että jaaha. Sitten sanoin, että minua loukkaa se supattelu ja sipitys minkä sallit, enkä aio katsoa sitä enää. Mies kysyi että no mites hän sitten kuulee mitä tyttö sanoo jos ei voi kumartua tytön puoleen ja kuunnella kuiskuttelua. Sanoin, että no sitten et kuule. Sanot tytölle, että puhu ääneen.

Nyt muuttui meillä systeemit tämän suhteen. Yhtään viikoloppua en enää kattele sitä mitä tähän saakka kaksi vuotta. Ja samalla sanoin, että meillä muuten syödään keittiössä - tyttö on tähän saakka saanut syödä tv:n äärellä. Ei enää. Tuohon mies ei sanonut mitään, lähti aika vaisuna hiihtämään. Huusin perään, että meillä muuttui tästä viikonlopusta alkaen systeemit.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
No niin, mies tuli kotiin ja otin asian puheeksi (nyt lähti hiihtämään). Sanoin, että kun tyttö huomenna tulee viikonlopuksi meille, niin turvaistuin menee takapenkille ja minä istun etupenkillä kuten normaalisti. Mies hikan hätkähti, mutta totesi vaan että jaaha. Sitten sanoin, että minua loukkaa se supattelu ja sipitys minkä sallit, enkä aio katsoa sitä enää. Mies kysyi että no mites hän sitten kuulee mitä tyttö sanoo jos ei voi kumartua tytön puoleen ja kuunnella kuiskuttelua. Sanoin, että no sitten et kuule. Sanot tytölle, että puhu ääneen.

Nyt muuttui meillä systeemit tämän suhteen. Yhtään viikoloppua en enää kattele sitä mitä tähän saakka kaksi vuotta. Ja samalla sanoin, että meillä muuten syödään keittiössä - tyttö on tähän saakka saanut syödä tv:n äärellä. Ei enää. Tuohon mies ei sanonut mitään, lähti aika vaisuna hiihtämään. Huusin perään, että meillä muuttui tästä viikonlopusta alkaen systeemit.
Click to expand...

Eli asiallinen keskustelu ei onnistunut.

Ei se homma ihan niinkään mene, että sinä sanelet säännöt ja määräät miten toimitaan.

Kyllä pitää löytää se kultainen keskitie.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
No niin, mies tuli kotiin ja otin asian puheeksi (nyt lähti hiihtämään). Sanoin, että kun tyttö huomenna tulee viikonlopuksi meille, niin turvaistuin menee takapenkille ja minä istun etupenkillä kuten normaalisti. Mies hikan hätkähti, mutta totesi vaan että jaaha. Sitten sanoin, että minua loukkaa se supattelu ja sipitys minkä sallit, enkä aio katsoa sitä enää. Mies kysyi että no mites hän sitten kuulee mitä tyttö sanoo jos ei voi kumartua tytön puoleen ja kuunnella kuiskuttelua. Sanoin, että no sitten et kuule. Sanot tytölle, että puhu ääneen.

Nyt muuttui meillä systeemit tämän suhteen. Yhtään viikoloppua en enää kattele sitä mitä tähän saakka kaksi vuotta. Ja samalla sanoin, että meillä muuten syödään keittiössä - tyttö on tähän saakka saanut syödä tv:n äärellä. Ei enää. Tuohon mies ei sanonut mitään, lähti aika vaisuna hiihtämään. Huusin perään, että meillä muuttui tästä viikonlopusta alkaen systeemit.
Click to expand...

Mitäs jos lähtisit menemään tuosta suhteesta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
No niin, mies tuli kotiin ja otin asian puheeksi (nyt lähti hiihtämään). Sanoin, että kun tyttö huomenna tulee viikonlopuksi meille, niin turvaistuin menee takapenkille ja minä istun etupenkillä kuten normaalisti. Mies hikan hätkähti, mutta totesi vaan että jaaha. Sitten sanoin, että minua loukkaa se supattelu ja sipitys minkä sallit, enkä aio katsoa sitä enää. Mies kysyi että no mites hän sitten kuulee mitä tyttö sanoo jos ei voi kumartua tytön puoleen ja kuunnella kuiskuttelua. Sanoin, että no sitten et kuule. Sanot tytölle, että puhu ääneen.

Nyt muuttui meillä systeemit tämän suhteen. Yhtään viikoloppua en enää kattele sitä mitä tähän saakka kaksi vuotta. Ja samalla sanoin, että meillä muuten syödään keittiössä - tyttö on tähän saakka saanut syödä tv:n äärellä. Ei enää. Tuohon mies ei sanonut mitään, lähti aika vaisuna hiihtämään. Huusin perään, että meillä muuttui tästä viikonlopusta alkaen systeemit.
Click to expand...

Kattos vaan! Tuo on meillä tulevaisuus! Miehellä on kaksivuotias ja hän on etusijalla :D Eivät syö keittiössä ja mä oon aina nurkkaanheitetty ku lapsi on meillä. Ku sen lapsen kans täytyy olla koko ajan. Joo joo täytyy täytyy totta kai, mut ukko jää sinne sen viereen nukkumaanki ja mä meen sitte ittekseni vanhempien sänkyyn nukkumaan. Plaah. Oon koittanu ehdottaa, jos lapsen sängyn siirtäis makkariin ni voitas ees samas paikas nukkuu, mut ei taida onnistuu sekää. Ukko haluu nukkuu naskalinsa kans sylikkäi. Siitä vaa. Mites sit käy ku tulee meille mukula?! Meinaako ihan joka paikassa nukkuu yhtä aikaa? :P Kyl tää on sellane kyrvännuppihomma, et voi saa**na, miten tän sais toimimaan? Turha yrittää ees tehä mitää niitten kans, niil on iha omat juttusa.
 
[QUOTE="Siina";23111307]Kattos vaan! Tuo on meillä tulevaisuus! Miehellä on kaksivuotias ja hän on etusijalla :D Eivät syö keittiössä ja mä oon aina nurkkaanheitetty ku lapsi on meillä. Ku sen lapsen kans täytyy olla koko ajan. Joo joo täytyy täytyy totta kai, mut ukko jää sinne sen viereen nukkumaanki ja mä meen sitte ittekseni vanhempien sänkyyn nukkumaan. Plaah. Oon koittanu ehdottaa, jos lapsen sängyn siirtäis makkariin ni voitas ees samas paikas nukkuu, mut ei taida onnistuu sekää. Ukko haluu nukkuu naskalinsa kans sylikkäi. Siitä vaa. Mites sit käy ku tulee meille mukula?! Meinaako ihan joka paikassa nukkuu yhtä aikaa? :P Kyl tää on sellane kyrvännuppihomma, et voi saa**na, miten tän sais toimimaan? Turha yrittää ees tehä mitää niitten kans, niil on iha omat juttusa.[/QUOTE]

Lisätään ny viälä et ei se mukula ärsytä. No ehkä se mustasukkasuus vähän, mut ohimeneväähän se, mut toi ukon käytös ja asenne, voi ruoja!
 
Meilläkin mies nukkui lapsensa vieressä siihen asti että tuo lapsi oli 8 vuotta :D Ja kyllä, tuo lapsi pyysi ihan kiusallaan isin viereen nukkumaan ettei isi ja ilkeä äitipuoli vaan saa olla kaksin edes yöllä. Ja mistä tiedän että teki tuon tahallaan? Silloin kun minä olin reissussa ja lapsi ja isi kahdestaan niin lapsi ei edes halunnut isiä viereen. Sitten kun minä olin kotona niin jo alkuillasta alkoi se hokeminen että isi nukuthan minun vieressä ja samalla vahingoniloinen hymy minun suuntaan.. Mutta joo, sitten tuo meni ohi n. 8-vuotiaana..

Eikä tässä tapauksessa ainakaan ollut kyse siitä että lapsi olisi tottunut nukkumaan isänsä kanssa tai äitinsäkään kanssa (joku epäili tuota autossa istumista että lapsi olisi tottunut istumaan edessä..). Toimi noin vain kun minä tulin kuvioihin ja isä sen salli.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yksi kirjain:
Hei haloo, ei lapset ole mitään maagisia noitia joilla on salaisia kykyjä aistia ja vaistota mitä sattuu.
Samoin "peiliin katsomisen" neuvojat; lapset sosiaalistuvat ihmisiksi niin että he ovat muita muiden joukossa ja käyttäytyvät siten. Prinsessaksi ja erityisihmiseksi kasvattaminen vain ERISTÄVÄT heitä muista lisää.
Ylipäätään jotta näiltä uusioperhe ongelmilta vältyttäisiin mahdollisuuksien mukaan niin älkää vääntäkö niitä pentuja ensimmäisen soveliaan ihmisen kanssa. Eläkää vähän vanhemmiksi niin todennäköisyys uusiococktaileihin on vähäisempi. Vaihtoehtoisesti, älkää menkö kimppaan ihmisen kanssa jolla on jo perhettä.
Click to expand...

Ei siinä mitään noitavoimia tarvita, että lapsi tai aikuinen aistii pidetäänkö hänestä vai ei. Yleensä ihmisen eleet ja ilmeet kertovat ihmeen paljon.
 

Similar threads

Y
Lasteni suusta kuultua.
Viestiä
3
Luettu
2K
Aihe vapaa
Vieras
V
Y
Lasteni suusta kuultua eri ihmisten kertomina.
Viestiä
3
Luettu
4K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa