olenko aiheesta huolissani vai liiottelenko vain?

[Frost in the ground]

Paras ystäväni aikoo muuttaa isompaan kaupunkiin kesäksi, poikaystävänsä työharjoittelun vuoksi.

Ovat seurustelleet n.9kk, eivät asu yhdessä...Ystävälläni on 2 lasta, kummipoikani 6v joka aloittaisi eskarin ensi syksynä ja 1v3kk poika.
Ystävälläni on työpaikka täällä, mutta nyt joutuisi 3 viikoksi työttömäksi, mutta sitten taas pääsisi työpaikkaansa (en tiedä miksi katkos)...aikoo kuitenkin hylätä työpaikkansa ja muuttaa kesän ajaksi 120km päähän isommalle paikkakunnalle poikaystävänsä kanssa, poikaystävänsä veljen asuntoon (veli ei ole kesällä paikalla). Asuisivat aluksi siellä, sitten vuokraisivat oman asunnon, molemmat irtisanovat omat asuntonsa...mutta kaikki tämä vain kesän ajaksi...

Lapsista olen lähinnä huolissani, hoitopaikkaa ei ole järjestetty, ystäväni on hakenut töitä uudelta paikkakunnalta, kesän ajaksi. meinaa että pääsee kyllä takaisin sitten vanhaan työpaikkaansa...en usko sitä, siivousalalla on ja täällä on paljon työttömiä jotka mieluusti ottaisivat työn. Sitten kun miehellä loppuisi työharjoittelu, niin ystäväni lopettaisi työt siellä ja muuttaisivat takaisin tänne takaisin...

Ja kaikki vain sen takia että tulee ikävä poikaystävää, jos se menee kauas eivätkä näe kuin viikonloppuisin...Lapset jäävät ihan tuuliajolle niin sanotusti Mitä teen, vai teenkö mitään...olenko turhaan huolissani?

 

[Frost in the ground]

ja isäänsä ovat tottuneet näkemään joka toinen viikko, kunnes isän uusi tyttöystävä päätti että ei tuu onnistumaan, eli joka toinen viikonloppu ehkä kävisivät isällään...joka asuu siis täällä missä äitinsä nyt.

 

["xxx"]

Oletko puhunut huolestasi ystävällesi? Jos et juttele ensin hänen kanssaan. Kerro selkeästi että sinulla on huoli lapsista ja siitä että heidät revitään irti tutusta ympäristöstä ja vielä muutaman hassun kuukauden ajaksi. Eikö lapsilla ole isää kuviossa jonka kanssa voisit jutella? Entäpä isoäidit?
Aika hurjalta kuullostaa varsinkin jos lapsilla ei siellä hoitopaikkaa tai äidillä tukiverkostoa. Toivottavasti asiat järjestyvät, toisaalta lapset ovat sopeutuvaisia tilanteisiin.

 

["Dinah"]

Siis mitä se isän uusi tyttöystävä päätti, meni vähän ohi? Lapset eivät saa tavata isäänsä?

 

[Frost in the ground]

olen puhunut huolestani ystävälleni, vaan tuntuu että hän elää tällä hetkellä "pilvilinnassa" rakastuneena, johon lapset eivät ole kuin vaivaksi Lasten isän kanssa en ole jutellut sen jälkeen kun erosivat, enkä tiedä olisiko siitäkään hyötyä kun miehen uusi nainen ei tykkää näistä lapsista yhtään...(nainen on jotain 19v ja mies 29v)...vaikea tilanne kun muutenkin on tullut esiin kaikenlaista...esim. ei ole antaa ruokaa lapsille, ei kuria (vanhempi poika ollut mukana hajottamassa ikkunoita ym ym...)

 

[Frost in the ground]

[QUOTE="Dinah";23652492]Siis mitä se isän uusi tyttöystävä päätti, meni vähän ohi? Lapset eivät saa tavata isäänsä?[/QUOTE]

no melkein näin. aluksi oli sopimus että lapset ovat isällään vuoroviikoin, ja se sujuikin hyvin. yhtäkkiä mies ilmoitti että tämä ei onnistukkaan kun tyttöystävä ei oikein tykkää kun heidän elämä täyttyy lapsista...ystäväni uhkasi ilmoittaa sossuun, mutta päättivät sitten että pojat ovat yhden yön parissa viikossa isällään...

 

["xxx"]

Eikö vanhempi poika ole jo menossa eskariin tai kouluun? Ei kyllä oikein kuullosta järkevältä tämä muutto mutta aikuinen ihminenhän tekee mitä haluaa. Miten kaverisi mies tulee juttuun lastenkanssa? Osallistuuko hoitoon? Siis äidillä ei ole vara ruokkia lapsia, miten asia tuli ilmi? Kyllä sun kannattaisi vaikka soittaa sosiaalitoimistoon ja kysyä sieltä neuvoa. Tai jos isovanhemmilla on suuri rooli pienten elämässä, ilmaisi huolesi myös heille? Jos poika on jossain rikkomisjutussa ollutr ja poliisin tietoon mennyt tälläinen asiasta on tehty ls-ilmoitus.

 

[Frost in the ground]

Poliisin tietoon ei ole mennyt mitään, kaikki on sovittu taloyhtiön kesken...isovanhempansa ovat alkoholisteja, eivät ole paljoa tekemisissä. toisen puolen isovanhemmat asuvat taas 1000km päässä, ei apua...isä ei siis osallistu oikeastaan mitenkään, kokee isänä olon lapsenvahtina oloksi lähinnä...äidillä on kyllä varaa ruokkia lapsiaan, mutta ostaa ennemmin itselleen vaatteita, kuin että täyttäisi kaapit ruualla...monesti on lapsi pyytänyt ruokaa, vaan eipä ole ollutkaan mitään.mulle kun lapset on tulleet hoitoon, niin reilu vuoden ikäiselle on nania varattuna jos nälkä tulee, ja isompi sitten pyytää AINA ruokaa...toki sitten annan ruokaa, molemmille.

 

[Frost in the ground]

Mut nyt meen nukkumaan, tuun tsekkaamaan ketjun aamusella uudestaan

 

["xxx"]

No voi sentään! Ehkäpä kannattaa soittaa lastensuojeluun ja ksyyä heidän mielipidettään, puhut ensin vaikka nimettömänä.