Olen raskaana

[Riina]

ja mulla on kuparikierukka, "vahinko kävi", enkä haluais millään tätä lasta. Olen "nuori" 21v, tosin mieheni on 35 v, ollaan oltu yhdessä 4 v, ja ennestään 2,5 v poika. En jaksais taas sitä vauva touhua, haluaisin keskittyä tähän yhteen lapseen, halusin että lisää lapsia tulis sitten 4-5 v päästä kun oon päässy taas työelämään. Oon ihan rikki, aborttia en haluais tehdä, mutta itseni parhaaksi se olisi kyllä tehtävä

 

[LEAL]

ja mulla on kuparikierukka, "vahinko kävi", enkä haluais millään tätä lasta. Olen "nuori" 21v, tosin mieheni on 35 v, ollaan oltu yhdessä 4 v, ja ennestään 2,5 v poika. En jaksais taas sitä vauva touhua, haluaisin keskittyä tähän yhteen lapseen, halusin että lisää lapsia tulis sitten 4-5 v päästä kun oon päässy taas työelämään. Oon ihan rikki, aborttia en haluais tehdä, mutta itseni parhaaksi se olisi kyllä tehtävä

Empä voi paljon toisen elämään sanoa, mutta kehottaisin pitämään lapsen. Asiaan varmasti tottuu ja loppujen lopuksi olet varmasti todella onnellinen lapsestasi! =) Minun "mottoni" on, että elämäon lapsia varten, ei työtä

 

[Riina]

ja mulla on kuparikierukka, "vahinko kävi", enkä haluais millään tätä lasta. Olen "nuori" 21v, tosin mieheni on 35 v, ollaan oltu yhdessä 4 v, ja ennestään 2,5 v poika. En jaksais taas sitä vauva touhua, haluaisin keskittyä tähän yhteen lapseen, halusin että lisää lapsia tulis sitten 4-5 v päästä kun oon päässy taas työelämään. Oon ihan rikki, aborttia en haluais tehdä, mutta itseni parhaaksi se olisi kyllä tehtävä

Empä voi paljon toisen elämään sanoa, mutta kehottaisin pitämään lapsen. Asiaan varmasti tottuu ja loppujen lopuksi olet varmasti todella onnellinen lapsestasi! =) Minun "mottoni" on, että elämäon lapsia varten, ei työtä

Niin varmasti tottuis, mutta ei jaksais taas sitä samaa rupeemaa kun tämän yhen kanssa oli 1,5 v. Ja en haluais olla kotona 25 v saakka, ois kiva päästä töihinkin, mutta paljon on vielä pähkäiltävää. Taloudellisesti voisin ihan komeesti olla kotona, mutta miten jaksaisin

 

[LEAL]

ja mulla on kuparikierukka, "vahinko kävi", enkä haluais millään tätä lasta. Olen "nuori" 21v, tosin mieheni on 35 v, ollaan oltu yhdessä 4 v, ja ennestään 2,5 v poika. En jaksais taas sitä vauva touhua, haluaisin keskittyä tähän yhteen lapseen, halusin että lisää lapsia tulis sitten 4-5 v päästä kun oon päässy taas työelämään. Oon ihan rikki, aborttia en haluais tehdä, mutta itseni parhaaksi se olisi kyllä tehtävä

Empä voi paljon toisen elämään sanoa, mutta kehottaisin pitämään lapsen. Asiaan varmasti tottuu ja loppujen lopuksi olet varmasti todella onnellinen lapsestasi! =) Minun "mottoni" on, että elämäon lapsia varten, ei työtä

Niin varmasti tottuis, mutta ei jaksais taas sitä samaa rupeemaa kun tämän yhen kanssa oli 1,5 v. Ja en haluais olla kotona 25 v saakka, ois kiva päästä töihinkin, mutta paljon on vielä pähkäiltävää. Taloudellisesti voisin ihan komeesti olla kotona, mutta miten jaksaisin

Elämä kantaa! Ainakin minä uskon siihen =) Laitat lapsesi hoitoon kun mielestäsi tarpeeksi tarpeeksi vanha ja menet työelämään. Toisaalta, jos et kestä ajatusta toisesta lapsesta vielä niin onhan abortti mahdollinen. Minä kyllä ajattelisin attä tämä lapsi on teille tarkoitettu :hug: :heart: =)

 

[mamma4x]

uskon että kun käyt eka ultrassa kiinnyt jo siinä vaiheessa lapseen kun näät ne liikkuvat kädet ja jalat ja sen sykkivän sydämen!kuiteski teillä ehtii edellinen "suht isoksi" mutta ovat silti ajan saatossa toisilleeen kavereita mitä sitten että 4-5 vuoden päästä ni tavallaan kummallekkaan ei ole sitten toisesta leikki seuraa.vaikka nyt ajatus saattaa tuntua raskaalta ni ite suosittelen lyhyttä ikä eroa vaikka raskaanpaa voikin olla mutta meille nyt tulossa 5. ja laspet että me vanhemmat olemme nauttineet kovasti kun on toisille seuraa.voithan laittaa esim.1,5v lapsen tarhaan ja lähtä töihin jos haluat.ei sitä oo pakko olla kotona kunnes kuopus täyttää 3v.

 

[Riina]

ja mulla on kuparikierukka, "vahinko kävi", enkä haluais millään tätä lasta. Olen "nuori" 21v, tosin mieheni on 35 v, ollaan oltu yhdessä 4 v, ja ennestään 2,5 v poika. En jaksais taas sitä vauva touhua, haluaisin keskittyä tähän yhteen lapseen, halusin että lisää lapsia tulis sitten 4-5 v päästä kun oon päässy taas työelämään. Oon ihan rikki, aborttia en haluais tehdä, mutta itseni parhaaksi se olisi kyllä tehtävä

Empä voi paljon toisen elämään sanoa, mutta kehottaisin pitämään lapsen. Asiaan varmasti tottuu ja loppujen lopuksi olet varmasti todella onnellinen lapsestasi! =) Minun "mottoni" on, että elämäon lapsia varten, ei työtä

Niin varmasti tottuis, mutta ei jaksais taas sitä samaa rupeemaa kun tämän yhen kanssa oli 1,5 v. Ja en haluais olla kotona 25 v saakka, ois kiva päästä töihinkin, mutta paljon on vielä pähkäiltävää. Taloudellisesti voisin ihan komeesti olla kotona, mutta miten jaksaisin

Elämä kantaa! Ainakin minä uskon siihen =) Laitat lapsesi hoitoon kun mielestäsi tarpeeksi tarpeeksi vanha ja menet työelämään. Toisaalta, jos et kestä ajatusta toisesta lapsesta vielä niin onhan abortti mahdollinen. Minä kyllä ajattelisin attä tämä lapsi on teille tarkoitettu :hug: :heart: =)

Joo onhan mulla tässä aikaa miettiä tätä asiaa, mutta kun se vaivaa niin kovin mieltä ettei paljoa ole iloinen.

 

[kookosta]

No miun mielestä taas ei lasta kannata väkipakolla tehdä tilanteeseen jos itsestään tuntuu todella vahvasti ettei sitä halua. Sitä voi käydä niinkin että katkeroituu lapselleen ja ajattelee että tämä on pilannut elämäsi.

Mutta toisaalta jos vähänkään abortti epäilyttää, niin harkitse Todella vakavasti teetkö sen vai et. Abortissa kannattaa olla 110% varma asiastaan kun siihen lähtee.

 

[LEAL]

ja mulla on kuparikierukka, "vahinko kävi", enkä haluais millään tätä lasta. Olen "nuori" 21v, tosin mieheni on 35 v, ollaan oltu yhdessä 4 v, ja ennestään 2,5 v poika. En jaksais taas sitä vauva touhua, haluaisin keskittyä tähän yhteen lapseen, halusin että lisää lapsia tulis sitten 4-5 v päästä kun oon päässy taas työelämään. Oon ihan rikki, aborttia en haluais tehdä, mutta itseni parhaaksi se olisi kyllä tehtävä

Empä voi paljon toisen elämään sanoa, mutta kehottaisin pitämään lapsen. Asiaan varmasti tottuu ja loppujen lopuksi olet varmasti todella onnellinen lapsestasi! =) Minun "mottoni" on, että elämäon lapsia varten, ei työtä

Niin varmasti tottuis, mutta ei jaksais taas sitä samaa rupeemaa kun tämän yhen kanssa oli 1,5 v. Ja en haluais olla kotona 25 v saakka, ois kiva päästä töihinkin, mutta paljon on vielä pähkäiltävää. Taloudellisesti voisin ihan komeesti olla kotona, mutta miten jaksaisin

Elämä kantaa! Ainakin minä uskon siihen =) Laitat lapsesi hoitoon kun mielestäsi tarpeeksi tarpeeksi vanha ja menet työelämään. Toisaalta, jos et kestä ajatusta toisesta lapsesta vielä niin onhan abortti mahdollinen. Minä kyllä ajattelisin attä tämä lapsi on teille tarkoitettu :hug: :heart: =)

Joo onhan mulla tässä aikaa miettiä tätä asiaa, mutta kun se vaivaa niin kovin mieltä ettei paljoa ole iloinen.

Me yritettii lasta ihan tosissaan ja kun tärppäsin niin en osannutkaan olla heti iloinen ja olin tosi pettynyt itseeni :/ Mutta se ilo ja rakkaus tulikin sitten pikku hiljaa :heart: =)

 

[vieras]

Tuleehan niille lapsille sitten yli 3 v. ikäeroakin ja kukaan ei kiellä sinua menemästä töihin kun ä-loma loppuu.

 

[onnellinen]

jos olet todella varma että et jaksa tai halua niin silloin ehkä onkin parempi tehdä abortti, mutta jos et ole niin älä tee, kadut varmasti myöhemmin.. voin kokemuksesta sanoa..
mutta siis kannattaa kuitenkin käydä tarkistuttamassa tilanne lekurissa (jos et jo ole) kun täytyyhän se kierukka poistaa sitte...
ja kyllä tuo ikäero ihan hyvältä kuullostaa, ja tosisaan lapsen saa kyllä hoitoon het vanhempain vapaan loputtua jos haluaa.. jaksamista kumman tahansa ratkasun sitten valitsetkin