olen raskaana ja pelottaa, ahdistaa..mies ei halua lasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huokaus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huokaus

Vieras
taustaa olen joutunut tekemään kaksi keskeytystä vuosia sitten ..tilanne oli silloin todella huono ja toisessa oli epäilys että lapsi ei ole terve.
nyt oeln taas raskaan ja kävin juuri kirjoittamassa pari viikkoa sitten työsopimuksen ja työt alkaisivat nyt ensikuun alussa.
tää on jotain aivan hullua, taas ois tilanne että ei en voi tehdä lasta.meillä on kaksi lasta eli nyt on tilanne "kolmaskerta toden sanoo" joko kolmas lapsi tai abortti :( en ole edes miehelle sanonut kun tiedän vastauksen ja pohdin täällä nyt yksin että mitä teen.en haluaisi olla tässä tilanteessa ollenkaan.
onks tää nyt joku merkki että pitää se kolmas lapsi tehdä.ehkäisy ollut käytössä että tämä tuli aivan puun takaa.en ole edes testiä tehnyt mut oireet on sen verran selvät, että ei tässä ole mitää epäselvää sillä saralla.

pakko oli tulla tänne edes sanoo ku en uskalle kenellekää puhua tästä
 
Pidät lapsen jos sen haluat ja töissähän voit varmaan olla äippäloman alkuun asti. Ukko päättäköön itse omasta puolestaan lähteekö lätkimään vai jääkö.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
miten työn aloittaminen ja raskaus eivät sovi yhteen? se ei kai ole ongelma. se, jos mies ei halua lasta, on sitten eri juttu. miksi se ei halua?

pelkää että lapsi on "sairas" ja sitten se vauva-aika on ollut meillä aina raskasta.ja en voi sitten mennä töihin kuin vaan vähäksi aikaa ja rahatilanne on huono ja ei ole varaa ostella lapsille mitää kun niitä on enempi.
Pelkää etten minä jaksa ja pimahdan lopullisesti..minulla on raskas vuosi takana (läheisten kuolemia)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
miten työn aloittaminen ja raskaus eivät sovi yhteen? se ei kai ole ongelma. se, jos mies ei halua lasta, on sitten eri juttu. miksi se ei halua?

pelkää että lapsi on "sairas" ja sitten se vauva-aika on ollut meillä aina raskasta.ja en voi sitten mennä töihin kuin vaan vähäksi aikaa ja rahatilanne on huono ja ei ole varaa ostella lapsille mitää kun niitä on enempi.
Pelkää etten minä jaksa ja pimahdan lopullisesti..minulla on raskas vuosi takana (läheisten kuolemia)

Eli sinäkään et halua lasta? Sitten kai ei ole muuta vaihtoehtoa kuin abortti tai adoptio.

Ps. Äitiysloman jälkeen voi palata töihin...
 
no ihan ekana tietenkin kerrot miehellesi ja sitten keskustelette asiasta. ei se kolmas lapsi taloutta kaada varmastikaan, jos sitä pelkäätte. ehdit olla työssä ja saat siis paremman äippärahankin kuin minimin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
miten työn aloittaminen ja raskaus eivät sovi yhteen? se ei kai ole ongelma. se, jos mies ei halua lasta, on sitten eri juttu. miksi se ei halua?

pelkää että lapsi on "sairas" ja sitten se vauva-aika on ollut meillä aina raskasta.ja en voi sitten mennä töihin kuin vaan vähäksi aikaa ja rahatilanne on huono ja ei ole varaa ostella lapsille mitää kun niitä on enempi.
Pelkää etten minä jaksa ja pimahdan lopullisesti..minulla on raskas vuosi takana (läheisten kuolemia)

MInulla on kahden aikaisemman lapsen kanssa ollut todella raskasta....mutta tää kolmas on helppo....saat kyllä apua tuohon pelkoon kun juttelet neuvolassa. Apua saat kyllä, et jää yksin.
 
Ensinnäkin: tee testi. Et voi tietää asian 100% varmuutta ennen ja ihan älytöntä skitsota turhan takia.

Onhan ihmisellä oikeus olla haluamatta enää lapsia. Yhtä paljon sulla on oikeus niitä haluta. Teidän pitää keskustella asiasta ja sen pohjalta tehdä päätöksiä. Onko miehesi valmis eroamaan asian vuoksi? Oletko sinä? Pystytkö elämään abortin kanssa? Sen sanon että ei ole ihan harvinaista että toinen ei enää halua lasta mutta mukautuu ja lopulta alkaa pitää asiasta. Mutta kuten sanottu, onhan niitä erojakin tällaisten asioiden takia.
 
en tiedä mitä haluan koska mies on sitä mieltä että ei.on se hiukan vaikeaa tässä tilanteessa tehdä päätöksiä..ja oeln itsekin totutellut ajatukseen että lapsiluku täysi meillä ja lähden työelämään.joten tää on aika shokki kun oon tässä tilanteessa raskaana.ja en tiennyt olevani raskaana silloin kun tein työsopimuksen..olin juuri viimeisiä pillereitä syömässä ja taukoviikkoa odottaessa. ja jopa ajattelin että syön kaksi liuskaa putkeen, mutta päätinkin pitää tauon..yleensä siis syön ainakin kaksi liuskaa peräperään.
ja kuten sanoin jo tuol et en halua olla tässä tilanteessa ollenkaan.adobtio ei ole vaihtoehto ollenkaan ..kukaan ei mun lasta kasvata ja en pystyisi siitä sillä tavalla luopumaan.lääkkeellisen keskeytyksen voin tehdä mutta kaavintaa ei.
 
Jos ei ole valmis uuteen lapseen käyttää ehkäisyä.
Kyllä, moralisoin vaikka itse odotan yllärivauvaa.
Työt ei ole este vauvalle.
Ja jos mies ei tahdo vauvaa niin olkoon ilman seksiä, aina on riski vahinkoon.

Meillä on kaksi edellistä olleet erittäin pahasti koliikkiversioita, toinen oli myös multiallergikko, oppineet nukkumaan yönsä vasta yli 2vuotiaina, että voin sano tietäväni mitä on kun lapset eivät ole helpoimmasta päästä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Koivunkäpy:
Jos ei ole valmis uuteen lapseen käyttää ehkäisyä.
Kyllä, moralisoin vaikka itse odotan yllärivauvaa.
Työt ei ole este vauvalle.
Ja jos mies ei tahdo vauvaa niin olkoon ilman seksiä, aina on riski vahinkoon.

Meillä on kaksi edellistä olleet erittäin pahasti koliikkiversioita, toinen oli myös multiallergikko, oppineet nukkumaan yönsä vasta yli 2vuotiaina, että voin sano tietäväni mitä on kun lapset eivät ole helpoimmasta päästä.

no ehkäisytkin pettää, kuten itse ilmeisesti tiedät.
ja tuo nyt on ihan naurettavaa ,että sanotaan jos mies ei tahdo vauvaa, olkoon ilman seksiä. haloo. eikö se sillon pitäs olla niin, että jos kuka tahansa ei halua vauvaa, niin olkoon ilman. koska se mahdollisuushan on aina olemassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Koivunkäpy:
Jos ei ole valmis uuteen lapseen käyttää ehkäisyä.
Kyllä, moralisoin vaikka itse odotan yllärivauvaa.
Työt ei ole este vauvalle.
Ja jos mies ei tahdo vauvaa niin olkoon ilman seksiä, aina on riski vahinkoon.

Meillä on kaksi edellistä olleet erittäin pahasti koliikkiversioita, toinen oli myös multiallergikko, oppineet nukkumaan yönsä vasta yli 2vuotiaina, että voin sano tietäväni mitä on kun lapset eivät ole helpoimmasta päästä.

:o

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
miten työn aloittaminen ja raskaus eivät sovi yhteen? se ei kai ole ongelma. se, jos mies ei halua lasta, on sitten eri juttu. miksi se ei halua?

pelkää että lapsi on "sairas" ja sitten se vauva-aika on ollut meillä aina raskasta.ja en voi sitten mennä töihin kuin vaan vähäksi aikaa ja rahatilanne on huono ja ei ole varaa ostella lapsille mitää kun niitä on enempi.
Pelkää etten minä jaksa ja pimahdan lopullisesti..minulla on raskas vuosi takana (läheisten kuolemia)

Jos haluat kolmannen niin mieti sitä miten paljon tulet katumaan, jos kesken pistät. Sitten sekin jaksatko kolmannen keskeytyksen? np-ultrassa se selviää onko lapsella mitään riskiä, että olisi sairas. Rahan ei pitäisi olla koskaan este. Lapset eivät sitä materiaa niinkään kaipaa, jos siihen eivät totu liiaksi. Tärkeintä on rakastavat vanhemmat. Ja kolme lasta ei ole vielä liian monta lasta. Kuten moni sanoi. äippäloman jälkeen voi palata töihin.

Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ihmisten pitäisi tehdä niin monta lasta kuin haluavat etteivät sitten ole katkeria ja surullisia koko loppu elämänsä siitä että sydämessä on tyhjiö siinä kohtaa kun tuntuu että pitäisi olla vielä lapsia. Jos on mahdollisuus saada lapsia niin silloin niitä oli hyvä tehdä niin monta kuin hyvältä tuntuu. Moni kun ei lapsia ollenkaan saa vaikka kuinka haluaisi... Anoppini on tuntuu olevan hyvin katkera siitä että hänellä on vain kaksi lasta kun olisi tahtonut useampia. Samoin eräs tuttu suree kun eivät tehneet niin monta kuin olisivat halunneet.

Mutta abortti on oma päätöksesi. Mieti asiaa myös siltä kannalta miltä asiat näyttäisivät tulevaisuudessa. Miten onnellisia jo olemassa olevat lapset olisivat sisaruksesta. Isompana sitä ymmärtää todella sisarusten merkityksen. Entä taas omalta kannaltasi? Koskaan ei pitäisi jättää lapsia tekemättä myöskään sillä perusteella, että aiemmat ovat olleet vaikeita tai heidän kanssaan ajat raskaita. Jokainen lapsi on yksilö. On hyvin mahdollista että kolmas olisi helpompi. Sitä et sanonut että minkä ikäisiä lapsia teillä jo on. Isommista sisaruksista on myös apua lapsen hoidossa. Voivat esim. leikkiä pienemmän kanssa sillä aikaa kun teet kotihommia. Usein sitä sanotaan että ensimmäinen on raskain, toinen myös raskas. Loput menevät jo siinä sivussa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ??:
Teitkö työsopimuksen vaikka tiesit raskaudestasi?

mitä sitten vaikka olisi tehnytkin? minä ainakin tein näin, ja ilmoitin raskaudesta työnantajalle vasta vähän myöhemmin. lain mukaan raskaus ei saa vaikuttaa siihen valitaanko henkilö johonkin työhön vai ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lapset ovat kultaa kalliimpia:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
miten työn aloittaminen ja raskaus eivät sovi yhteen? se ei kai ole ongelma. se, jos mies ei halua lasta, on sitten eri juttu. miksi se ei halua?

pelkää että lapsi on "sairas" ja sitten se vauva-aika on ollut meillä aina raskasta.ja en voi sitten mennä töihin kuin vaan vähäksi aikaa ja rahatilanne on huono ja ei ole varaa ostella lapsille mitää kun niitä on enempi.
Pelkää etten minä jaksa ja pimahdan lopullisesti..minulla on raskas vuosi takana (läheisten kuolemia)

Jos haluat kolmannen niin mieti sitä miten paljon tulet katumaan, jos kesken pistät. Sitten sekin jaksatko kolmannen keskeytyksen? np-ultrassa se selviää onko lapsella mitään riskiä, että olisi sairas. Rahan ei pitäisi olla koskaan este. Lapset eivät sitä materiaa niinkään kaipaa, jos siihen eivät totu liiaksi. Tärkeintä on rakastavat vanhemmat. Ja kolme lasta ei ole vielä liian monta lasta. Kuten moni sanoi. äippäloman jälkeen voi palata töihin.

Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ihmisten pitäisi tehdä niin monta lasta kuin haluavat etteivät sitten ole katkeria ja surullisia koko loppu elämänsä siitä että sydämessä on tyhjiö siinä kohtaa kun tuntuu että pitäisi olla vielä lapsia. Jos on mahdollisuus saada lapsia niin silloin niitä oli hyvä tehdä niin monta kuin hyvältä tuntuu. Moni kun ei lapsia ollenkaan saa vaikka kuinka haluaisi... Anoppini on tuntuu olevan hyvin katkera siitä että hänellä on vain kaksi lasta kun olisi tahtonut useampia. Samoin eräs tuttu suree kun eivät tehneet niin monta kuin olisivat halunneet.

Mutta abortti on oma päätöksesi. Mieti asiaa myös siltä kannalta miltä asiat näyttäisivät tulevaisuudessa. Miten onnellisia jo olemassa olevat lapset olisivat sisaruksesta. Isompana sitä ymmärtää todella sisarusten merkityksen. Entä taas omalta kannaltasi? Koskaan ei pitäisi jättää lapsia tekemättä myöskään sillä perusteella, että aiemmat ovat olleet vaikeita tai heidän kanssaan ajat raskaita. Jokainen lapsi on yksilö. On hyvin mahdollista että kolmas olisi helpompi. Sitä et sanonut että minkä ikäisiä lapsia teillä jo on. Isommista sisaruksista on myös apua lapsen hoidossa. Voivat esim. leikkiä pienemmän kanssa sillä aikaa kun teet kotihommia. Usein sitä sanotaan että ensimmäinen on raskain, toinen myös raskas. Loput menevät jo siinä sivussa.

kiitos sinulle ja muillekin :)
 
Mä taas olen sitä mieltä, että päätös ei saisi olla pelkästään äidin, vaan siitä pitäisi keskustella kunnolla lapsen isän kanssa. Onko se reilua kahdelle muulle lapselle, jos perhe hajoaa sen vuoksi, että äiti väen väkisin haluaa pitää lapsen? Eikö isällä ole muka mitään sanomista tässä asiassa? Ymmärrän, miksei ap halua antaa adoptioon. En minäkään antaisi. Voisin antaa, jos kukaan ei tietäisi raskaudesta, mutta en kestäisi sitä moralisointia ja ihmettelyä.

Sinulla on kaiken lisäksi ollut raskas vuosi. Olet jo asennoitunut siihen, että palaat töihin. Miehesi ei haluaisi kolmatta lasta. En ole mikään abortin puolestapuhuja, mutta musta tuossa on jo aika hyviä syitä olla tekemättä sitä kolmatta. Varsinkin, kun olette kuitekin käyttäneet ehkäisyä eli lapsi ei ole saanut alkuunsa huolimattomuudesta. Kuulostaa julmalta, mutta jos uuden lapsen tulo on riski siihen, että oma mielenterveytesi horjuu ja isä lähtee kävelemään, niin onko se sen arvoista?

Toivotan sinulle paljon voimia, minkä ratkaisun ikinä teetkin :hug: . Muista kuitenkin katsoa asiaa kaikkien asianosaisten kantilta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Saraldo:
Mä taas olen sitä mieltä, että päätös ei saisi olla pelkästään äidin, vaan siitä pitäisi keskustella kunnolla lapsen isän kanssa. Onko se reilua kahdelle muulle lapselle, jos perhe hajoaa sen vuoksi, että äiti väen väkisin haluaa pitää lapsen? Eikö isällä ole muka mitään sanomista tässä asiassa? Ymmärrän, miksei ap halua antaa adoptioon. En minäkään antaisi. Voisin antaa, jos kukaan ei tietäisi raskaudesta, mutta en kestäisi sitä moralisointia ja ihmettelyä.

Sinulla on kaiken lisäksi ollut raskas vuosi. Olet jo asennoitunut siihen, että palaat töihin. Miehesi ei haluaisi kolmatta lasta. En ole mikään abortin puolestapuhuja, mutta musta tuossa on jo aika hyviä syitä olla tekemättä sitä kolmatta. Varsinkin, kun olette kuitekin käyttäneet ehkäisyä eli lapsi ei ole saanut alkuunsa huolimattomuudesta. Kuulostaa julmalta, mutta jos uuden lapsen tulo on riski siihen, että oma mielenterveytesi horjuu ja isä lähtee kävelemään, niin onko se sen arvoista?


Toivotan sinulle paljon voimia, minkä ratkaisun ikinä teetkin :hug: . Muista kuitenkin katsoa asiaa kaikkien asianosaisten kantilta.

No taitaisi se perhe hajota siihenkin jos nainen joutuu väkisin tekemään abortin. Ei sellaista miestä voisi oikein arvostaa. Eri asia jos itsekin on abortin kannalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Peppari:
Alkuperäinen kirjoittaja Saraldo:
Mä taas olen sitä mieltä, että päätös ei saisi olla pelkästään äidin, vaan siitä pitäisi keskustella kunnolla lapsen isän kanssa. Onko se reilua kahdelle muulle lapselle, jos perhe hajoaa sen vuoksi, että äiti väen väkisin haluaa pitää lapsen? Eikö isällä ole muka mitään sanomista tässä asiassa? Ymmärrän, miksei ap halua antaa adoptioon. En minäkään antaisi. Voisin antaa, jos kukaan ei tietäisi raskaudesta, mutta en kestäisi sitä moralisointia ja ihmettelyä.

Sinulla on kaiken lisäksi ollut raskas vuosi. Olet jo asennoitunut siihen, että palaat töihin. Miehesi ei haluaisi kolmatta lasta. En ole mikään abortin puolestapuhuja, mutta musta tuossa on jo aika hyviä syitä olla tekemättä sitä kolmatta. Varsinkin, kun olette kuitekin käyttäneet ehkäisyä eli lapsi ei ole saanut alkuunsa huolimattomuudesta. Kuulostaa julmalta, mutta jos uuden lapsen tulo on riski siihen, että oma mielenterveytesi horjuu ja isä lähtee kävelemään, niin onko se sen arvoista?


Toivotan sinulle paljon voimia, minkä ratkaisun ikinä teetkin :hug: . Muista kuitenkin katsoa asiaa kaikkien asianosaisten kantilta.

No taitaisi se perhe hajota siihenkin jos nainen joutuu väkisin tekemään abortin. Ei sellaista miestä voisi oikein arvostaa. Eri asia jos itsekin on abortin kannalla.

Ei ap vaikuta siltä, että haluaisi pitää lapsesta kiinni henkeen ja vereen, joten jos hän siihen aborttiin päätyy, en usko hänen tekevän sitä "väkisin".
 
Alkuperäinen kirjoittaja Saraldo:
Mä taas olen sitä mieltä, että päätös ei saisi olla pelkästään äidin, vaan siitä pitäisi keskustella kunnolla lapsen isän kanssa. Onko se reilua kahdelle muulle lapselle, jos perhe hajoaa sen vuoksi, että äiti väen väkisin haluaa pitää lapsen? Eikö isällä ole muka mitään sanomista tässä asiassa? Ymmärrän, miksei ap halua antaa adoptioon. En minäkään antaisi. Voisin antaa, jos kukaan ei tietäisi raskaudesta, mutta en kestäisi sitä moralisointia ja ihmettelyä.

Sinulla on kaiken lisäksi ollut raskas vuosi. Olet jo asennoitunut siihen, että palaat töihin. Miehesi ei haluaisi kolmatta lasta. En ole mikään abortin puolestapuhuja, mutta musta tuossa on jo aika hyviä syitä olla tekemättä sitä kolmatta. Varsinkin, kun olette kuitekin käyttäneet ehkäisyä eli lapsi ei ole saanut alkuunsa huolimattomuudesta. Kuulostaa julmalta, mutta jos uuden lapsen tulo on riski siihen, että oma mielenterveytesi horjuu ja isä lähtee kävelemään, niin onko se sen arvoista?

Toivotan sinulle paljon voimia, minkä ratkaisun ikinä teetkin :hug: . Muista kuitenkin katsoa asiaa kaikkien asianosaisten kantilta.

Olen pohtinut asiaa monelta eri kannalta ja en ole vieläkään puhunut mitää miehelle.ei ole ollut oikeaa hetkeä kertoa asiasta.tuntuu että moni olisi tätä vastaan ja se tekee surulliseksi.minulla on rankka vuosi takana ja elämä on aivan uudenlaista tällä hetkellä.sopeutumista on vaadittu kaikilta perheessä ja nyt alkaa jo helpottaa.olen ajatellut meneväni vielä kuitenkin terapiaan juttelemaan vanhat asiat pois harteilta.mulla on ollut jokin hormoniaalinen häiriö n. vuoden ajan noiden tapahtumien jälkeen.Nyt on muutama kuukausi ollut suht normaali olotila. voihan se tietty olla että tämäkin onvain häiriö koska en ole testiä tehnyt.tosin kertaakaan ei ole menkat jääny tulematta.

Olen tässä miettinyt että mitä se kertoo meidän parisuhteesta jos se kaatuu siihen et saamme lapsen.ei olla kuitenkaa ekakertalaisia ja mitään nuoria.
ja olen myös sitä sitä mieltä että isää pitää kuunnella.
vaikeita asioita ja vaikeita päätöksiä.oma jaksaminen pelottaa ja miehen reaktio.se kun on sellainen ettei puhu sitä mitä oikeesti ajattelee..saa nyhtämällä nyhtää kaiken aina irti.

 
Niin... jos parisuhteenne kaatuu siihen, että toinen haluaa pitää lapsen ja toinen ei, niin ei se ole mikään heppoinen syy kuitenkaan. Tämäkin saattaa taas kuulostaa julmalta, mutta jos tekee abortin, on teoriassa mahdollisuus uuteen lapseen myöhemmin, jos molemmat sitä haluavat. Jos taas antaa lapsen tulla vaikkei molemmat sitä halua, niin se lapsi on ja pysyy aina vaan eikä lähde pois, jos myöhemmin kaduttaisikin. Mä en itse olisi valmis ottamaan sitä riskiä, että perhe hajoaa.

Tee se testi ja jos se on positiivinen, niin istuta mies illan päätteeksi sohvalle. Kerro hänelle, että ehkäisystä huolimatta näin on päässyt käymään. Sen jälkeen keskustelette, mitä nyt tehdään. Ja jos jostain syystä päädytte aborttiin miehen toiveesta, niin seuraavaksi hän voisi mennä sterilisaatioon, jottei tarvitse enää käydä samanlaista keskustelua.
 

Yhteistyössä