Olen rakastunut varattuun mieheen

["Vieras"]

Mä kyllä kokisin olevani vastaavassa tilanteessa osasyyllinen enkä ajattelisi, ettei mulla olisi minkäänlaista vastuuta tapahtumista vaikka se kumppaninsa pettäjä se suurin syyllinen onkin. Olen siis eri mieltä kuin Timppa ym. Asiat ei ole niin mustavalkoisia siinäkään suhteessa etteikö kolmaskin osapuoli voisi vaikuttaa suuresti tapahtumien kulkuun. Mä en ajattele niin, että sinkkuus vapauttaisi mut ajattelemasta muita ihmisiä ja heidän tunteitaan siten, että voisin käyttäytyä muita kunnioittamattomasti. Ennen kaikkea itseni takia tuntuisi väärältä olla sellaisessa salasuhdekuviossa mukana, kunnioitus itseäni kohtaan laskisi.

niin on monta mielipidettä kun persreikääkin

 

[näin]

Toi on niin kulunut fraasi että ei se kolmas osapuoli ole syyllinen mihinkään. Totta munassa se on!!! Muutenhan ei tartte salailla mitään, ja kaikki kestää päivänvalon, ja Tytin kanssa samoilla linjoilla, että ekaks mä en meinaa olla mikään kakkonen; mä en ota mitään jämiä, ja en arvostais itseäni, jos noin alas vajoaisin

 

[tytsi-89]

[QUOTE="Vieras";25654194]asiasta, jota ei ole ymmärtänyt pätkääkään.[/QUOTE]

? Olipas keskustelua edistävä kommentti. Perustelujakin saa esittää.

 

["Vieras"]

Toi on niin kulunut fraasi että ei se kolmas osapuoli ole syyllinen mihinkään. Totta munassa se on!!! Muutenhan ei tartte salailla mitään, ja kaikki kestää päivänvalon, ja Tytin kanssa samoilla linjoilla, että ekaks mä en meinaa olla mikään kakkonen; mä en ota mitään jämiä, ja en arvostais itseäni, jos noin alas vajoaisin

ja olet siihen oikeutettu. Kaikkien ei vain tarvitse olla sun kanssa samaa mieltä.

 

["Vieras"]

? Olipas keskustelua edistävä kommentti. Perustelujakin saa esittää.

niin en kyllä lähde sitä sulle rautalangasta vääntämään. Vihje: katso mihin se hurskastelu-viesti on vastaus.

 

[tytsi-89]

Moni on sitä mieltä, että vain esim. omien ystävien kumppaneihin "sekaantuminen" on väärin, mutta tilanteessa ei ole mitään moraalisesti kyseenalaista, jos kyseessä on tuntematon ihminen. Ajatteletteko yleensäkin, ettei elämässä tarvitse ottaa vieraita ihmisiä huomioon tai välittää, miten heitä kohtelee vai koskeeko se vain näitä parisuhdekuvioita? Mielenkiinnosta kyselen.

 

["Vieraskin"]

Moni on sitä mieltä, että vain esim. omien ystävien kumppaneihin "sekaantuminen" on väärin, mutta tilanteessa ei ole mitään moraalisesti kyseenalaista, jos kyseessä on tuntematon ihminen. Ajatteletteko yleensäkin, ettei elämässä tarvitse ottaa vieraita ihmsiä huomioon tai välittää, miten heitä kohtelee vai koskeeko se vain näitä parisuhdekuvioita? Mielenkiinnosta kyselen.

mieleenkään sekaantua esim. ystävien kumppaneihin - ja ihan saletisti on moraalisesti kyseenalaista.

 

[näin]

[QUOTE="Vieras";25654250]ja olet siihen oikeutettu. Kaikkien ei vain tarvitse olla sun kanssa samaa mieltä.[/QUOTE]

Ei sitä rumaa asiaa saa kauniiksi, vaikka kuinka yrittäis kääntää

 

[tytsi-89]

[QUOTE="Vieraskin";25654302]mieleenkään sekaantua esim. ystävien kumppaneihin - ja ihan saletisti on moraalisesti kyseenalaista.[/QUOTE]

Ystävän kumppaniin sekaantuminen on väärin, vieraan ihmisen ei?

 

[tytsi-89]

Moni on sitä mieltä, että vain esim. omien ystävien kumppaneihin "sekaantuminen" on väärin, mutta tilanteessa ei ole mitään moraalisesti kyseenalaista, jos kyseessä on tuntematon ihminen. Ajatteletteko yleensäkin, ettei elämässä tarvitse ottaa vieraita ihmisiä huomioon tai välittää, miten heitä kohtelee vai koskeeko se vain näitä parisuhdekuvioita? Mielenkiinnosta kyselen.

Hoi! Mua kiinnostaa tämä. Missä teillä kulkee raja sen suhteen, miten paljon mielestänne tulisi ottaa muut (tuntemattomatkin) ihmiset huomioon?

 

[Entinen Ksantippa S.]

Komppaan täysin Timppaa. Minusta olisi ainakin kamala ajatus, että parisuhteeni kohtalo ei olisikaan minun ja mieheni käsissä, vaan riippuisi siitä, onko joku akka anybody kyllin armollinen pitääkseen sormensa irti miehestäni. Mieluummin eroaisin kuin eläisin laskien liittoni edes teoreettisesti tuntemattomien ihmisten laupeuden varaan.

Ja lisätään nyt vielä, että vaikka en pidä sinkkunaisia vastuussa toisten ihmisten liitoista, en ole omina sinkkuaikoinani koskaan tuntenut pienintäkään viehtymystä varattuihin miehiin.

 

[tytsi-89]

Komppaan täysin Timppaa. Minusta olisi ainakin kamala ajatus, että parisuhteeni kohtalo ei olisikaan minun ja mieheni käsissä, vaan riippuisi siitä, onko joku akka anybody kyllin armollinen pitääkseen sormensa irti miehestäni. Mieluummin eroaisin kuin eläisin laskien liittoni edes teoreettisesti tuntemattomien ihmisten laupeuden varaan.

Ja lisätään nyt vielä, että vaikka en pidä sinkkunaisia vastuussa toisten ihmisten liitoista, en ole omina sinkkuaikoinani koskaan tuntenut pienintäkään viehtymystä varattuihin miehiin.

Näetkö tilanteen erilaisena, jos kyseessä on esim. ystävän mies? Suurin osa pitää vääränä sekaantua ystävän mieheen, mutta tiedän muutaman sellaisenkin, joiden mielestä ystävänkään mies ei ole ehdoton ei. He perustelivat asiaa sillä, ettei ystävän tunteet tai onnellisuus mene automaattisesti heidän omiensa edelle.

Toki mäkin edellytän, että nimenomaan mieheni olisi uskollinen mulle eikä pettäisi luottamustani, mutta en toisaalta ajattele niinkään, etteikö heikolla hetkellä joku halutessaan kykenisi iskemään väliin. Se ei välttämättä tarkoita, että mies aktiivisesti olisi valmis pettämään kenen kanssa tahansa, milloin tahansa. Nämä on aika monimutkaisia kysymyksiä. Mielestäni ei voi tehdä toisesta naisesta yhtä vastuullista tilanteeseen kuin siitä, joka kumppaniaan pettää, mutta tuntuisi silti vähän valheelliselta ajatella, ettei sillä toisella naisella minkäänlaisissa olosuhteissa saattaisi olla vastuuta tapahtumien kulkuun ja etteikö hänen toimintansa aiiheuttaisi monenlaisia seurauksia. Tilanteita on niin paljon erilaisia. Sinänsä jo koko kuvio on epäideaali, kun jotain petetään, että aina siinä vähintään yhtä ihmistä sattuu. Sen sijaan, että miettisin aina, mikä on "oikein" tai "väärin", pyrin ajattelemaan tekojen seurauksia ja ihmisten tunteita. Moraalikäsityksiä on monenlaisia, joten helpompaa on miettiä sen mukaan, millaisia tunteita oma käytös muissa ihmisissä ja itsessä aiheuttaa, mitä seurauksia sillä on ja missä määrin on valmis kestämään tekojensa seuraukset.

 

[tytsi-89]

"Ja lisätään nyt vielä, että vaikka en pidä sinkkunaisia vastuussa toisten ihmisten liitoista, en ole omina sinkkuaikoinani koskaan tuntenut pienintäkään viehtymystä varattuihin miehiin."

Sama täällä. Siis tuon lopun suhteen. Rakastumiset on monimutkaisia, mutta tuntuu kummalta, että joitain ihmisiä suorastaan kiehtoo varattujen kanssa vehtaaminen. Etenkin, jos kyse on vain seksistä, jota voisi harrastaa sinkkujenkin kanssa. Mä jokseenkin koen, että hyvinvoiva ja itseensä ja elämäänsä tyytyväinen ihminen harvoin haluaa tietoisesti sekaantua tuollaisiin kuvioihin ja lähteä sellaisen miehen matkaan, josta näkee, ettei ko. mies kunniota vaimoaan. Se harvoin herättää kiinnostusta. Sitä jotenkin tahtoo kunnioittaa toisten suhteita vaikkei ne varatut osapuolet sitä aina tekisikään ja vaikkei voi ajatella olevansa siinä mielessä vastuussa toisten suhteista kuin se pettäjä. Tahdon toiminnallani aiheuttaa mahd. vähän mielipahaa muille ihmisille, eli taidan loppujen lopuksi kartella varattuja vielä enemmän itseni takia kuin niiden petettyjen kumppanien. En kokisi oloani hyväksi sellaisessa kuviossa. Taitaa kohta kadota ajatus, mää vaan höpisen.

 

[Suhde terveellä pohjalla?]

Sanokaa nyt että tää on niin väärin ja että lopetan sala-suhteen!!!
Lapsiakin kuviossa on!
Itse tässä olen yrittänyt puhua tälle mun uudelle rakkaudelle että tämä pitäis lopettaa, mutta hän on 100% sitä mieltä että meistä tulee perhe.

Jos teistä tulisi perhe, voisitko silloin luottaa ja olla varma siitä että hän ei sitten sinun kanssasi ollessaan pettäisi sinuakin jonkun toisen kanssa koska nyt jo pettää toista sinun kanssasi?

 

["maisa"]

Mä olen joskus seikkaillut varatun miehen kanssa. _En ajattele toimineeni oikein_, mutta en osaa itseäni ruoskiakaan, ei ollut minun parisuhteeni pelissä. Mielestäni jokainen hoitaa oman parisuhteensa ja muut eivät ole siitä vastuussa.
Tiedän kyllä että tuo juttu varatun kanssa ei ole puolusteltavissa, mutta en vain pysty potemaan huonoa omaatuntoa tai ajatella tehneeni väärin (toki tiedostan vääryyden, mutta en tunne tehneeni väärää).

Olen harkinnut nykyisen mieheni pettämistä koska elämämme on melko jännityksetöntä ja tylsää, kertoo varmaan tarpeeksi jos kerron että arki on muuttanut meille.. Jännityksen puutteessa mietin seikkailuja toisten miesten kanssa, mutta en usko että minusta olisi pettämään omaa kumppaniani.

 

[dfdf]

[QUOTE="Minä";25653623]menee tällä palstalla. Nainen hampaat irvessä roikkuu liitossaan, koska haluaa väkisin pitää kulissit pystyssä samalla pakottaen miehenkin tähän absurdiin näytelmään. Onneksi nykyajan miehet eivät enää tähän suostu.[/QUOTE]

Höpöhöpö. Tämäkin petturimies olisi voinut laittaa avioeron vireille milloin tahansa. Ei siinä vaimo voi tehdä yhtään mitään.

Jostain syystä se mies ei kuitenkaan ole halunnut erota vaimostaan. Näitä syitä sitten selitellään rakastajattarelle ja yritetään sepittää, ettei vaimo muka anna eroa. Vaimo potkaisisi varmasti pellolle heti, jos vain tietäisi asioiden oikean tilan.