Olen ollut 11 vuotta kotona täytän huomenna 30v, haluatko kysyä jotain?

Sen verran voisin sanoa kun tuolla aiemmilla sivuilla sanottiin ettei siivoojan/kassatytön tuo vaadi älykkyyttä, itse molempia viimeisen 3v aikana tehneenä voin sanoa, että kyllä se vaatii enemmän kuin voisi kuvitella.. Toisaalta en kävisi vähättelemään myöskään kotiäitiyttä ja olisin itsekin mielelläni täysipäiväisenä kotona kunnes lapsi menisi eskariin, mutta tuskin sen pidempää - osapäiväisenä ehkä muutaman vuoden siihen päälle, jos vain olisi varaa. Itse koen työssäkäynnin sosiaalisena harrastuksena ja mukavana, josta on lisäksi myös (taloudellista) hyötyä. Minulla unelmana on sopivassa suhteessa molempien yhdistäminen.

Ap on löytänyt itselleen hyvän elämäntyylin ja muut ovat löytäneet itselleen ominaisimmat - jotkut kenties vielä etsivät sitä. Kaikilla on oma tyylinsä, eikä tietty tyyli ole se oikea kaikille.

 

Miten olet turvannut eläkkeesi ellet mene töihin?

Jos joskus päätät hakea töihin, miltä alalta? Oletko päivittänyt tietoja omalta alaltasi aktiivisesti?

Mitä teet jos miehesi jättää sinut toisen vuoksi. Onko teillä avioehto?

Oletko varakkaasta suvusta, nostatko työttömyyskorvausta tms?

Vastausta odotellen.

 

Oletko ajatellut mitä käy jos tulee ero?
Mun kaverille nimittäin kävi niin. Opiskeli ammatin, sai lapsen 19-vuotiaana, mies meni armeijaan, lapsia tuli vuosien varrella 4 lisää ja kaveri oli lasten kanssa kotona. Mies kyllästyi moiseen elämäntyyliin ja yritti patistaa mun kaverin hakemaan töitä kun nuorin lapsi oli 6v. Kaveri ei suostunut. Mies jätti ja kaverin oli pakko hakea töitä. Nyt on sitten 5 lapsen yh 3-kymppisenä ja nyt on PAKKO tehdä töitä.

 

[QUOTE="vieras";23816077]Antaa ihmisten olla mitä ovat. jotkut ovat luonnonläheisiä ja nauttivat mm. maanvilejlystä. On eläintila ja peltoja, joissa riittää työtä sekä miehelle että vaimolle. Tuskin kukaan veitsi kurkulla lähtee väkisin tekemään jotain mistä ei pidä, se vaan tosiaan on niin, että toiset nauttii ihan tuollaiseista asioista. Luonto ja luonnonvaraisuus on toisille tärkeitä juttuja, siinä samassa ehkä kotiäitiys. Mitä sekään kenenkään napaa kaivelee, jonkunhan se on vilja teidänkin leipään kasvatettava. Tuttavani on maanviljeliä (lapseton , mies) ja hänen unelmansa on tehdä sitä hommaa. Eikä ole rahasta kiinni, myymällä tuon maansa hän olisi miljonääri. Halutessaan. Että voi sitä kotonakin olla hyödyksi. [/QUOTE]

No herran jumala! Tekeehän maanviljelijä (huom. oikeinkirjoitus) TYÖTÄ, mutta kun tämä rouva ei meinaa tehdä muuta kuin hoitaa lapsia (kunnes eivät enää tarvitse hoivaa), miestä ja puutarhaa ja kenties harrastaa sitten joskus. Siis ei voi olla niin, että kukaan ei koskaan haluaisi jotakin haasteellisempaa elämälleen kuin tämä. Voisin vaikka ymmärtää, jos hän siinä sivussa haluaa vaikka kirjoittaa tai maalata, mutta ei. Nykyään maailmalla rikkaiden rouvatkin ovat mukana esim. jossakin järjestötoiminnassa, hyväntekeväisyydessä. Eihän se ole normaalia, että haluaa olla omistaa koko elämänsä vain perheelle.

 

Ap on vasta 30v. Hän voi halutessaan vielä opiskella ammatin ja tehdä työuran, siis jos haluaa. Hienoa että on hoitanut lapset itse!

Luepa alusta, mitkä ovat ap:n suunnitelmat: ei ole halukas lähteä työtä tekemään, never. Lapset kotona tai ei.

 

Saatko mieheltäsi viikkorahaa? Onko isä viettänyt ikinä aikaa lasten kanssa kaksin, vai onko hän vaan perheen elättäjä jolla ei ole suhdetta lapsiin? Nostatteko tukia (ilmeisesti ette jos pystytte elämään 200 neliön talossa)? Miksi kävit edes kouluja (= kulutit veronmaksajien rahoja) jos et aio ikinä tienata? Onko sulla vapaaehtoinen eläkesäästötili tms?

Mitä teet päivisin kun lapset on koulussa? Entä mitä teet sitten kun lapset ovat niin isoja etteivät äidin helmoissa enää pyöri? Haluatko että tyttö(?)lapsesi elää samanlaisen elämän kuin sinä itse, ettei siis mene ikinä töihin? Ylipäätään saako teillä lapset käydä kouluja, vai opetatko pienestä pitäen että naisen paikka on kotona? Tai jos teillä on poikia, opetatko että miehen tulee luoda uraa ja elättää vaimonsa?

Koetko olevasi parempi ihminen, kun elät miehesi siivellä ja arvostelet muita naisia siitä että he joutuvat ja jopa haluavat käydä töissä? Onko sulle raha rakkautta tärkeämpää, kiinnitin huomiota tuohon kun sanoit ettet olisi edes suhteeseen alkanut kouluttamattoman/työttömän kanssa? Mitäs jos miehesi olisikin ollut unelma-ammatissaan vaikka talonmies, olisitko hänen kanssaan joka tapauksessa?

Jos itse vaikka sairastut, miten pärjäätte arjessa? Osaako miehesi pestä pyykkiä tai laittaa ruokaa? Entä lapsesi, osaavatko he tehdä kotona yhtään mitään, ylipäätään tarvitseeko heidän tehdä? Siivoaako esim omat huoneensa, vai palveletko? Jos ei, niin miten ajattelit heidän pärjäävän omillaan?

 

Jatkan vielä.

Miten pukeudut/miltä näytät? Huolehditko itsestäsi? Onko sulla harrastuksia/ystäviä?

Jos miehesi tosiaan kuolee tai jättää sut, minkälaista työtä ajattelit mennä tekemään?

 

mä oon 37 ja ikäni olllu kotona

 

Minä olen kateellinen ap:lle, tuollaisen elämän minäkin haluaisin.