Olen ollut 11 vuotta kotona täytän huomenna 30v, haluatko kysyä jotain?

[QUOTE="vieras";23814948]Jaa vai, että työssä käyminen kertoo sitten älyllisistä haasteista. No entäs ne lukuisat siivoojat, kaupan kassat, jotka tekevät sitä samaa "älyllistä" duuniaan vuodesta toiseen. Ne joiden tehtävä on vaan tehdä samaa toimenkuvaa jatkuvasti. Katsos kun ei kaikki työssäkäyvät olet akateemisesti kouluttautuneita älykköjä, joiden työ kehittää aivonystyröitä jatkuvasti haasteellisuudellaan. Suomessa työskentelee tuhansia, satoja tuhansia ihmisiä ihan samaa liukuhihnahommaa vuodesta toiseen. Saanen väittää, ettei se työ aina ole sen haastavampaa kuin kotona oleminen. Samat työkaverit, pieni työympäristö, sama toimenkuva, kyllä moni tavallinen ihminen juurtuu ihan samaan hommaan. Toiset nyt vaan nauttivat, että elämä on stressitöntä ja huoletonsa. Elämästä voi nauttia siltikin, ystävistä, lapsista, harrastuksista, matkoista ja niin edelleen. Hassua, että joku edes voi ajatella niin mustavalkoisesti että työssä käyvä ihminen on automaattisesti jotenkin älykkäämpi ja saa enemmän haasteita. Ehkä joissain ammateissa, valitettavasti vaan monessa ammatissa se työ on ihan yhtä arkipäiväistä mitä olo kotonakin.[/QUOTE]

Jaa, mä taas luulen, että kirjoittaja tarkoitti enemmänkin sitä että älykäs ihminen kaipaa _jotain_ älykästä haastetta elämäänsä, jos ei työtä, niin edes vapaa-ajalla. Jos ei kaipaa muuta kuin kodinhoitoa ja lasten hoitoa, niin en mä voi pitää kovinkaan älykkäänä. Kyllä älykäs ihminen kotona ollessankin esim. harrastaa, opiskelee jne.

 

provo provo provo

 

[QUOTE="vieras";23814948]Jaa vai, että työssä käyminen kertoo sitten älyllisistä haasteista. No entäs ne lukuisat siivoojat, kaupan kassat, jotka tekevät sitä samaa "älyllistä" duuniaan vuodesta toiseen. Ne joiden tehtävä on vaan tehdä samaa toimenkuvaa jatkuvasti. Katsos kun ei kaikki työssäkäyvät olet akateemisesti kouluttautuneita älykköjä, joiden työ kehittää aivonystyröitä jatkuvasti haasteellisuudellaan. Suomessa työskentelee tuhansia, satoja tuhansia ihmisiä ihan samaa liukuhihnahommaa vuodesta toiseen. Saanen väittää, ettei se työ aina ole sen haastavampaa kuin kotona oleminen. Samat työkaverit, pieni työympäristö, sama toimenkuva, kyllä moni tavallinen ihminen juurtuu ihan samaan hommaan. Toiset nyt vaan nauttivat, että elämä on stressitöntä ja huoletonsa. Elämästä voi nauttia siltikin, ystävistä, lapsista, harrastuksista, matkoista ja niin edelleen. Hassua, että joku edes voi ajatella niin mustavalkoisesti että työssä käyvä ihminen on automaattisesti jotenkin älykkäämpi ja saa enemmän haasteita. Ehkä joissain ammateissa, valitettavasti vaan monessa ammatissa se työ on ihan yhtä arkipäiväistä mitä olo kotonakin.[/QUOTE]

Minä olen koko ajan puhunut omasta suhteestani ja omasta verrokkiryhmästäni. Sekä myös ap:n ja ap:n miehen suhteesta ja verrokkiryhmästä.

Jos ihan rehellisesti ajattelet tilannetta, onko siivoojamiehellä varaa elättää puolisoaan vuosikaupalla kotona? Siis, kun lapset ovat jo koulussa? Entä kaupan kassana työskentelevällä miehellä?

Yleensä (myös ap:n tapauksessa) kotirouvan takana on koulutettu uraputkessa oleva mies. Kuten omani on. Omani ei haluaisi epätasa-arvoista kumppania. Ja ei muuten haluaisi moni uraputkessa oleva koulutettu miespuolinen ystävänikään.

 

[QUOTE="onnellinen";23814742]Ejkä mä saan jossain vaiheessa lastenlapsia hoidettavakseni No joo, tykkään laitella kotia ja puutarhaa, pitää huolta miehestä, hänellä on pitkiä päiviä toisinaan. Kyllä täälla puuhaa riittää kun lapset muuttavat. Ehkä hommaan jonkin harrastuksen sitten.[/QUOTE]

Eikö sinua sitten kiinnostaisi tehdä jotakin yhteiskunnallisesti hyödyllistä? Oma äitini kouluttautui aikanaan yliopistossa, meni töihin, mutta jäi kotiäidiksi myöhemmin. Sittemmin teki vuosikausia tärkeää vapaaehtoistyötä ja oli mukana järjestötoiminnassa, opiskeli kieliä sen lisäksi, että huolehti perheestään ja kaikkeen siihen liittyvästä. Ihmettelen vaan, miten joku jaksaa elää ilman mitään muuta perheen ja puutarhanhoidon lisäksi.

 

Sinun pitää saada olla kotona ja mies on luuseri, jos ei elätä. Aha. Mites ne miehen halut ja toiveet. No joo, todennäköisesti vakka kantensa valitsee mutta... Entäs jos mies haluaisikin jäädä kotiin ja nauttia lapsista ja pitäisi sinua luuserina, jos et mene töihin ja elätä perhettä? MInä en kyllä toisen elättinä huutelisi mitään kenekään luuseriudesta.

En minä muiden miesten toiveista ja haluista tiedä, riittää että tiedän oman miehen. Ja me ollaan toiveemme puhuttu selviksi jo ennen lasten hankintaa, joten ei tässä ketään pakoteta mihinkään.

Tod.näk. en olisi sellaisen miehen kanssa, koska minusta äiti on se jonka kuuluu olla kotona, ei isän. Samaa mieltä on mieheni.

Munhun ei uppoa mitkään haukkumiset liittyen elättinä olemiseen. Mä en tiedä mitä tärkeämpää tarkoitusta mun elämällä voisi olla kuin se että omistaudun lapsilleni täysin. Lähteä luomaan uraa Seppälän myymäläpäällikkönä? VAU. Sehän on se näitten suomalaisäitien upea "ura". Mä ehdin tekemään sitä lasten lennettyä pesästäkin..

 

Monikohan näistä älyllisen haasteen puolesta puhujista ajattelee siellä prisman kassalla, että "jaaha, siinä sitä nyt ollaan älykkyyttä ylläpitämässä, ja aivbonystyröitä treenaamassa parhaimmillaan" tai kuinka moni tarjoilija miettii siellä työssään, että " onpa kehittävää tämä pöytiin kantaminen tässä rossossa jo kymmenettä vuotta " Kuinka moni kuitenkin jättäisi kyseiset älykkyyden meritit ihan heittämällä jos saisi tililleen muutaman miljoonan rahaa ja lähtisi toteuttamaan itseään oikeasti. Jättäisi sen työnsä ja vaihtaisi sen kivaan taloon ulkomailla, täyttäisi elämänsä rajattomilla harrastuksilla Eiköhän tuo työteko yleisesti ottaen ole ihmisille pakkopullaa , että saadaan katto pään päälle ja leipää pöytään. Harva todella tekee sitä kutsumuksena kun on niin hienoa ja autuus päästä sinne. Kyllä mä uskon, että monella se on kutsumus, jota tekisivät vaikka multimiljonääreinä, mutta saanen epäillä, että useampi jättäisi sen työnsä kun rahatilanne sallisi. Jos kutsumuksista puhutaan, työn sijasta se voi toisille olla taiteen tekeminen, kotiäitiys , keräily, ratsastus, musiikin tekeminen, näytelmäharrastus. Ei se työpaikka todellakaan minusta aina kerro siitä, että ihminen on toteuttamassa haavettaan ja elämässä unelmaansa, ei todellakaan.

 

[QUOTE="vieras";23814959]Höpö höpö. Mä en ole vaatimassa keneltäkään sellaista, vaan olen etsinyt itselleni miehen joka omasta vapaasta tahdostaan haluaa naisen joka hoitaa lapset kotona eikä lykkää niitä tarhaan klo. 6.15 aamulla ja lähde itse "luomaan uraa".

Jos nyt haluat tietää mitä mä vaadin mieheltä niin lyhyesti sanottuna kiltti ja rakastava mies, joka pystyy elättämään perheensä rehellisin keinoin on hyvä. Ja mitä mun mieheni haluaa naiselta: rakastavan naisen joka haluaa perustaa perheen ja hoitaa kodin ja lapset jotta mies voi täysin keskittyä omaan uraansa. Ja meille molemmille on ok että mies luo uraa, minä hoidan loput. Meillä molemmilla on omat vastuut. Mun mielestä nykypäivänä törkeintä on että molemmat vanhemmat menee luomaan uraa ja sälyttää VASTUUN LASTENSA HOIDOSTA JA HYVINVOINNISTA muiden harteille. Sekös onkin hyvää vanhemmuutta.[/QUOTE]

Mä olen aina tulkinnut nuo asetelmat sillä tavalla, että kun mies tahtoo kotivaimon, niin se ei siis vaadi naiselta siis juuri mitään. Sä olet siis tavallaan sun miehen egon buustaaja ja koriste, joka tietty myös hoitaa lapset ja kokkaa. Hienoa, että sä itse pidät siitä. Ja tietenkään sua ei ahdista tuollainen miehesi ihannoima ahdas naisen malli, jossa nainen on passiivinen ja ei niin fiksu kodintarvike, koska itse haluat olla sellainen.

 

Mä olen aina tulkinnut nuo asetelmat sillä tavalla, että kun mies tahtoo kotivaimon, niin se ei siis vaadi naiselta siis juuri mitään. Sä olet siis tavallaan sun miehen egon buustaaja ja koriste, joka tietty myös hoitaa lapset ja kokkaa. Hienoa, että sä itse pidät siitä. Ja tietenkään sua ei ahdista tuollainen miehesi ihannoima ahdas naisen malli, jossa nainen on passiivinen ja ei niin fiksu kodintarvike, koska itse haluat olla sellainen.

No mitä sun miehes vaatii sulta? että käyt töissä? että tuot rahaa teidän perheelle? Eli toisinsanoen, mies haluaa itselleen jonkun joka elättää (tuo puolet tuloista) ettei itse tarvitse niin paljon kouluttautua ja tehdä töitä. Siinä voi samalla unohtaa esim. yhteisten lasten hyvinvoinnin, oma napa on tärkeämpää.

Tottakai hoidan lapset, siivoan ja kokkaan koska se on minun työtäni. Miehen työtä on tehdä töitä että mulla olisi mitä siivota ja mistä kokata, ja että meillä on antaa katto lasten pään päälle.

Passiivinen? miten olen mielestäni passiivinen? Kyllä mä olen kaikkea muuta kuin passiivinen. Vai onko töissä käyminen ainoa asia joka tekee ihmisestä ei-passiivisen?

Hyvin vaikea uskoa että nämä uranaiset täällä on jotenkin älykköjä ja erityisen sivistyneitä. Ihme juttuja

 

[QUOTE="vieras";23815027]En minä muiden miesten toiveista ja haluista tiedä, riittää että tiedän oman miehen. Ja me ollaan toiveemme puhuttu selviksi jo ennen lasten hankintaa, joten ei tässä ketään pakoteta mihinkään.

Tod.näk. en olisi sellaisen miehen kanssa, koska minusta äiti on se jonka kuuluu olla kotona, ei isän. Samaa mieltä on mieheni.

Munhun ei uppoa mitkään haukkumiset liittyen elättinä olemiseen. Mä en tiedä mitä tärkeämpää tarkoitusta mun elämällä voisi olla kuin se että omistaudun lapsilleni täysin. Lähteä luomaan uraa Seppälän myymäläpäällikkönä? VAU. Sehän on se näitten suomalaisäitien upea "ura". Mä ehdin tekemään sitä lasten lennettyä pesästäkin..[/QUOTE]

Mut tavallaan sun teksistä huokuu se, että pidät omaa tapaasi parempana, vaikka sitä se ei ole. Miksi isän ei kuulu olla kotona miksi isä ei saa olla lastensa kanssa kotona? Osatako sä edes perustella noita "arvojasi"? Perustelukis ei riitä se, että "kun niin kuluu olla".

Ja kyllä, mun mielestä on hienompaa olla vaikka seppälän myymäläpäällikkö kuin holhouksenalainen kotiäiti, jolla on patriarkaaliyhteiskuntaa ja vanhoillisuutta edustavia arvoja, joita se ei itse osaa edes järjellisesti perustella.

 

Minä olen koko ajan puhunut omasta suhteestani ja omasta verrokkiryhmästäni. Sekä myös ap:n ja ap:n miehen suhteesta ja verrokkiryhmästä.

Jos ihan rehellisesti ajattelet tilannetta, onko siivoojamiehellä varaa elättää puolisoaan vuosikaupalla kotona? Siis, kun lapset ovat jo koulussa? Entä kaupan kassana työskentelevällä miehellä?

Yleensä (myös ap:n tapauksessa) kotirouvan takana on koulutettu uraputkessa oleva mies. Kuten omani on. Omani ei haluaisi epätasa-arvoista kumppania. Ja ei muuten haluaisi moni uraputkessa oleva koulutettu miespuolinen ystävänikään.

Älykäs ihminen voi myös nauttia rentoutuen ja pitäen hauskaa tämän maallisen lyhyen taivalluksensa, tietäen että elämä ja ennenkaikkea nuoruus on lyhyt ja katoavainen. Parhaat hetkensä voi käyttää rakkaimpien ihmisten ja harrastusten parissa, älykäs tietää sen, että onni elämässä lähtee yleensä niistä ihmisistä joiden kanssa saa elämänsä elää. Jos rahatilanne sallii, miksi ihmeessä lähtisin tekemään niitä tradenomin hommiani 8-16 toimistoon tietokoneen ääreen, vain siksi, että minun älykkyyteni sattui riittämään tutkinnon suorittamiseen hyvin Stressaisin siellä aikataulukiireiden kanssa ja olisin kotona illat väsyneenä työpaineiden kanssa , klo 22 nukkumaan ja taas 6.30 herätys aamulla. En jaksaisi tavata ystäviäni tai joutuisin luopumaan joistakin harrastuksistani.

"Jos rappio on sitä että rakastaa
ottaa hetkestä kii
eikä tahdo tappaa
on mukavaa olla
rappiolla
olla vaan täysi nolla
Rappiolla on hyvä olla
ei huolet paina
ei rasitu polla "

 

Älykäs ihminen voi myös nauttia rentoutuen ja pitäen hauskaa tämän maallisen lyhyen taivalluksensa, tietäen että elämä ja ennenkaikkea nuoruus on lyhyt ja katoavainen. Parhaat hetkensä voi käyttää rakkaimpien ihmisten ja harrastusten parissa, älykäs tietää sen, että onni elämässä lähtee yleensä niistä ihmisistä joiden kanssa saa elämänsä elää. Jos rahatilanne sallii, miksi ihmeessä lähtisin tekemään niitä tradenomin hommiani 8-16 toimistoon tietokoneen ääreen, vain siksi, että minun älykkyyteni sattui riittämään tutkinnon suorittamiseen hyvin Stressaisin siellä aikataulukiireiden kanssa ja olisin kotona illat väsyneenä työpaineiden kanssa , klo 22 nukkumaan ja taas 6.30 herätys aamulla. En jaksaisi tavata ystäviäni tai joutuisin luopumaan joistakin harrastuksistani.

"Jos rappio on sitä että rakastaa
ottaa hetkestä kii
eikä tahdo tappaa
on mukavaa olla
rappiolla
olla vaan täysi nolla
Rappiolla on hyvä olla
ei huolet paina
ei rasitu polla "

Tradenomin tutkintohan on tietty huikea osoitus älykkyydestä Älykäs ihminen toki voi pitää hauskaa, mutta oikeasti älykkäällä ihmisellä on ihan varmasti myös tarve kehittää itesään ja haastaa itseään.

 

Mut tavallaan sun teksistä huokuu se, että pidät omaa tapaasi parempana, vaikka sitä se ei ole. Miksi isän ei kuulu olla kotona miksi isä ei saa olla lastensa kanssa kotona? Osatako sä edes perustella noita "arvojasi"? Perustelukis ei riitä se, että "kun niin kuluu olla".

Ja kyllä, mun mielestä on hienompaa olla vaikka seppälän myymäläpäällikkö kuin holhouksenalainen kotiäiti, jolla on patriarkaaliyhteiskuntaa ja vanhoillisuutta edustavia arvoja, joita se ei itse osaa edes järjellisesti perustella.

Jos kuvioissa on pienet lapset, kyllä, pidän tätä tapaa parempana.

Nainen kantaa lapsia 9kk kohdussaan, synnyttää, imettää ja on etenkin alkuaikoina se ensisijainen hoitaja. Vauva kiintyy äitiinsä vahvasti; tunnistaa äidin äänen, sydämentykytykset, tunnistaa äidin tuoksun. Rauhoittuu siitä että on äitinsä lähellä. Mun mielestä siihen on ihan syynsä. Biologiaa ja psykologiaa. Mun mielestä lasten paikka on oman äidin luona. Tässä kohtaa ei vaan tasa-arvoa voi saavuttaa, mies ei voi tulla raskaaksi ja synnyttää, vaikka muuten voikin olla lapsen elämässä paljon mukana.

Hyvä että sun mielestä on, mihin kohtaan ne sun lapset tässä kohtaa sijoittuu?

 

[QUOTE="vieras";23815227]Jos kuvioissa on pienet lapset, kyllä, pidän tätä tapaa parempana.

Nainen kantaa lapsia 9kk kohdussaan, synnyttää, imettää ja on etenkin alkuaikoina se ensisijainen hoitaja. Vauva kiintyy äitiinsä vahvasti; tunnistaa äidin äänen, sydämentykytykset, tunnistaa äidin tuoksun. Rauhoittuu siitä että on äitinsä lähellä. Mun mielestä siihen on ihan syynsä. Biologiaa ja psykologiaa. Mun mielestä lasten paikka on oman äidin luona. Tässä kohtaa ei vaan tasa-arvoa voi saavuttaa, mies ei voi tulla raskaaksi ja synnyttää, vaikka muuten voikin olla lapsen elämässä paljon mukana.

Hyvä että sun mielestä on, mihin kohtaan ne sun lapset tässä kohtaa sijoittuu?[/QUOTE]

Ihanan hurmoksellista ja äitiyden mystifiointia ja ylikorostusta. Äiti toki kantaa lapsen ja imettää (jos imettää), mutta sillähän ei taas ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö lapselle voi olla yhtä hyvä, että isä on ensisijainen hoitaja. Lapsi kiintyy ja rauhoittuu myös isän hoivissa. Tokihan sä voit nostaa äidin roolin jalustalle ilman faktoja, ihan rauhassa. Helpompi se niin on itselleen uskotella.

 

Ihanan hurmoksellista ja äitiyden mystifiointia ja ylikorostusta. Äiti toki kantaa lapsen ja imettää (jos imettää), mutta sillähän ei taas ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö lapselle voi olla yhtä hyvä, että isä on ensisijainen hoitaja. Lapsi kiintyy ja rauhoittuu myös isän hoivissa. Tokihan sä voit nostaa äidin roolin jalustalle ilman faktoja, ihan rauhassa. Helpompi se niin on itselleen uskotella.

Äläs nyt, siitä on tutkimuksia pilvin pimein jotka puoltaa mun uskoani

Toki voidaan ajatella että myös isä on samalla viivalla äidin kanssa. Mutta eipä teillä taida sen enempää mieskään kuin sinä ottaa vastuuta teidän lapsista.

 

Mun mielestä se kertoo paljon ihmisestä, joka ei halua mennä töihin, vaan sluibailla kotona.
Enkä todellakaan arvosta yhtään.

 

Tradenomin tutkintohan on tietty huikea osoitus älykkyydestä Älykäs ihminen toki voi pitää hauskaa, mutta oikeasti älykkäällä ihmisellä on ihan varmasti myös tarve kehittää itesään ja haastaa itseään.

Jos minulle tradenomin tutkintoni olisi osoitus älykkyydestä, hehkuttaisin varmasti typeränä kuvitellen, että olen jotenkin mahtava kun olen aikoinani tuon tutkinnon opiskellut. Tai idioottina kuvittelisin mikäli nykyisin työskentelisin tässä ammatissa, että olisin jotenkin fiksumpi kuin kotiäiti-raukat. Mutta kun en ole tuohon ajatukseen suostunut taipumaan. En myöskään väheksy itseäni siksi, ettei minua kiinnostanut opiskella kymmentä vuotta nuoruudestani.

kai sinä nyt huomasit kuitenkin mitä pidän itse älykkyytenä.. Sitä että tekee elämässään sellaisa asioita mistä näyttää, se sulta meni ohi. tuohon nimimerkkiisi viitaten. Se itsensä kehittäminen ja elämän suurimmat mielenkiinnon kohteet on aika uselalle kuitenkin jokin muu juttu, kuin työssä käyminen. Älykäs ja onnekas ihminen ymmärtää panostaa sellaisiin asioihin. Ja rahallisesti rikas ihminen ei tarvitse niitä ropoja työssä käymisestä, että lähtisi sinne ihan huvinvuoksi Moniko haluaisi edetä harrastuksissaan rajattomasti jos vain voisi. Minä voin Oikeasti älykkään luulisi ymmärtävän mistä on kyse, eikä tarvitse vängätä kaksplussalla elämänfilosofiaa. Moni älykkö ei pitäisi tällaisten tollojen kanssa keskustelua varmaan mitenkään mielekkäänä , että kuluttaisi aikaansa tämmöiseen Onhan niitä väitöstilaisuuksia tasoistenkin kanssa keksitty

 

Älykäs ihminen voi myös nauttia rentoutuen ja pitäen hauskaa tämän maallisen lyhyen taivalluksensa, tietäen että elämä ja ennenkaikkea nuoruus on lyhyt ja katoavainen. Parhaat hetkensä voi käyttää rakkaimpien ihmisten ja harrastusten parissa, älykäs tietää sen, että onni elämässä lähtee yleensä niistä ihmisistä joiden kanssa saa elämänsä elää. Jos rahatilanne sallii, miksi ihmeessä lähtisin tekemään niitä tradenomin hommiani 8-16 toimistoon tietokoneen ääreen, vain siksi, että minun älykkyyteni sattui riittämään tutkinnon suorittamiseen hyvin Stressaisin siellä aikataulukiireiden kanssa ja olisin kotona illat väsyneenä työpaineiden kanssa , klo 22 nukkumaan ja taas 6.30 herätys aamulla. En jaksaisi tavata ystäviäni tai joutuisin luopumaan joistakin harrastuksistani.

"Jos rappio on sitä että rakastaa
ottaa hetkestä kii
eikä tahdo tappaa
on mukavaa olla
rappiolla
olla vaan täysi nolla
Rappiolla on hyvä olla
ei huolet paina
ei rasitu polla "

Minä pidän ylemmän TIEDEkorkeakoulututkinnon vaativassa asiantuntijatyössäni siitä, että voin oikeasti auttaa jota kuta pientä ihmistä. Isosti hänen mittapuullaan. Tekisin työtäni, vaikka ei olisi pakko taloudellisesti. Eikä muuten olisi, miehelläni kun yksistään on iso palkka. Ja me emme tule köyhistä perheistä. Mökkejä on valmiina kaksin kappalein ja muuta.

 

[QUOTE="onnellinen";23814534]Saa kysyä[/QUOTE]

En oikeastaan kysy vaan onnittelen, ilmeisesti nappivalinta sinulle. Hattuakin nostan, itse en viihtyisi noin kauan kodinhoitajana.

 

Minä pidän ylemmän TIEDEkorkeakoulututkinnon vaativassa asiantuntijatyössäni siitä, että voin oikeasti auttaa jota kuta pientä ihmistä. Isosti hänen mittapuullaan. Tekisin työtäni, vaikka ei olisi pakko taloudellisesti. Eikä muuten olisi, miehelläni kun yksistään on iso palkka. Ja me emme tule köyhistä perheistä. Mökkejä on valmiina kaksin kappalein ja muuta.

Ei kovin jaloa, jos sen oman pienen ihmisen lykkää päivähoitoon siksi aikaa kun äiti hifistelee.

 

[QUOTE="vieras";23815375]Ei kovin jaloa, jos sen oman pienen ihmisen lykkää päivähoitoon siksi aikaa kun äiti hifistelee.[/QUOTE]

No, kotona tuo kuitenkin on suurimman osan päivää Lisäksi näen hyvänä asiana yli 3- vuotiaan päivähoidon. Lapsi saa tarhassa ikäistään seuraa sekä virikkeitä.

Olen parempi äiti, kun saan toteuttaa itseäni työn kautta. Kaikkien naisten ja miesten kun ei tarvitse olla samanlaisia! Lisäksi olemme mieheni kanssa myös yhtä mieltä siitä, että silläkin on mekritystä minkälaisen esikuvan lapselle antaa oman esimerkin kautta naisen roolista ja mahdollisuuksista. Me annamme esimerkin itsenäisestä, henkisiä voimavarojaan hyödyntävästä ja tasa-arvoisesta naisesta. Toivomme, että lapsestamme kasvaa myös riippumaton. Aina kuitenkaan ne naimakaupat eivät mene nappiin.

 

[QUOTE="vieras";23815345]Jos minulle tradenomin tutkintoni olisi osoitus älykkyydestä, hehkuttaisin varmasti typeränä kuvitellen, että olen jotenkin mahtava kun olen aikoinani tuon tutkinnon opiskellut. Tai idioottina kuvittelisin mikäli nykyisin työskentelisin tässä ammatissa, että olisin jotenkin fiksumpi kuin kotiäiti-raukat. Mutta kun en ole tuohon ajatukseen suostunut taipumaan. En myöskään väheksy itseäni siksi, ettei minua kiinnostanut opiskella kymmentä vuotta nuoruudestani.

kai sinä nyt huomasit kuitenkin mitä pidän itse älykkyytenä.. Sitä että tekee elämässään sellaisa asioita mistä näyttää, se sulta meni ohi. tuohon nimimerkkiisi viitaten. Se itsensä kehittäminen ja elämän suurimmat mielenkiinnon kohteet on aika uselalle kuitenkin jokin muu juttu, kuin työssä käyminen. Älykäs ja onnekas ihminen ymmärtää panostaa sellaisiin asioihin. Ja rahallisesti rikas ihminen ei tarvitse niitä ropoja työssä käymisestä, että lähtisi sinne ihan huvinvuoksi Moniko haluaisi edetä harrastuksissaan rajattomasti jos vain voisi. Minä voin Oikeasti älykkään luulisi ymmärtävän mistä on kyse, eikä tarvitse vängätä kaksplussalla elämänfilosofiaa. Moni älykkö ei pitäisi tällaisten tollojen kanssa keskustelua varmaan mitenkään mielekkäänä , että kuluttaisi aikaansa tämmöiseen Onhan niitä väitöstilaisuuksia tasoistenkin kanssa keksitty [/QUOTE]

Minusta tämä on huippurentouttavaa Harrastan aina tätä, kun on joku kotona toteutettava projekti menossa (kuten nyt). Ja laajentaa maailmankuvaa, kun saa keskustella sellaisten ihmisten kanssa, joihin ei tosielämässä ole juurikaan kosketuspintaa.

 

Mitäs sitten kun lapset muuttaa pois kotoa mitäs sit meinasit tehä,musta tuntuu et oot vaan laiska etkä jaksa mennä töihin.

 

Äijäs pitää sua kotona piikanaan ja selän takana nauraa ja käy vieraissa minkä ehtii,näitä tapauksia on niin nähty lähipiiristä.

 

Eli oot 19 vuotiaasta asti ollu kotona,saako kysyä onko sulla minkään näköistä koulutusta?

 

Minäkin luen näitä aina työn ohessa. Tällä hetkellä tutkijavaihdossa Japanissa. Mies ja lapset mukana Ja ajatella: lapsi on täällä tarhassa, koska molemmat luodaan uraa!