Olen niin kateellinen!

Tuttu tunne. Ei ole mullakaan sellaista ystävää jonka kanssa voitaisiin lähteä perheiden kesken jonnekkin. Joskus olisi niiiiiiiin kiva saada viettää aikaa jossain kodin ulkopuolella, esim. mökillä, jonkun ystäväperheen kanssa.

Grillailla, parantaa maailmaa, jutella mukavia... *huoks* No, tehdään noita miehen kanssa kaksin. Vaikka ei se ole sama asia. Jotenkin kuitenkin lohdullista tietää että on muitakin tälläisiä.

#haaveilee# huoh! itkuhan tässä taas tuli...

meidän pitää varmaan perustaa #yksinäisten perheiden kerho-ilman tukiverkkoa#

Mä olisin heti mukana. Tuntuu vaan niin pahalta, kun mun vanhemmat asuu naapurissa ja miehen kilometrin päässä niin miksi eivät koskaan katsoisi lasten perään että mekin pääsisimme vaikka vain kahville. Tiedän, että isovanhemmilla ei ole hoitovastuuta enkä sitä tarkoitakkaan vaan sitä, että ottaisivat joskus lapsen luokseen ilman mitään syytä ja antaisivat lapselle aikaa. Meillä on vielä talonrakennus kesken ja yksin sitten lasten kanssa ollaan aina.

Mäkin oisin mukana Voitais yhdessä grillailla ja parantaa maailmaa

Meilläkin on isovanhemmat lähellä. Muutaman kilometrin päässä, ja kaikilla on autot.

Sitä juuri kaipaisin, että lapset saisivat isovanhemmilta sitä aikaa..... Isovanhemmat kun ovat rikkaus kumminkin. Mutta en tiedä sitten...jos he eivät koskaan tee mitään pienten kanssa.

Mulla on jotenkin käsitys hämärtynyt isovanhemmista kun omat vanhempani ovat aivan erilaisia kuin joskus heidän kuvittelin olevan kun minulla on lapsia. Muistan omia lapsuuskesiä joita vietin mummolassa. Ne ovat niin rakkaita muistoja ja haluaisin omien lasteni kokevan sen saman.

 

pitää varmaan perustaa tuo kerho, koska varmasti siitä olisi monelle hyötyä tai ainakin vertaistukea. Välillä tuntuu, että me ollaan ainoita ihmisiä, joilla ei ole mitään "elämää" muuta kuin perhe. Tästä on meitä jopa moitittu useaan kertaan! :ashamed: ( te kun ette käy kahdestaan missään, miksi ette tee sitä ja tätä ja tuota) Huoh!

 

pitää varmaan perustaa tuo kerho, koska varmasti siitä olisi monelle hyötyä tai ainakin vertaistukea. Välillä tuntuu, että me ollaan ainoita ihmisiä, joilla ei ole mitään "elämää" muuta kuin perhe. Tästä on meitä jopa moitittu useaan kertaan! :ashamed: ( te kun ette käy kahdestaan missään, miksi ette tee sitä ja tätä ja tuota) Huoh!

Sama täällä. Naapurit kyselevät miksei koskaan käydä ulkona tai missään muualla kaksin. Niin, miksiköhän ei....

Pakko kirjoittaa nyt vaan harmaana (olen kyllä rekisteröitynyt) mutta kun en näitä tuntemuksia kehtaa mustana sanoa.

 

Tuttu tunne. Ei ole mullakaan sellaista ystävää jonka kanssa voitaisiin lähteä perheiden kesken jonnekkin. Joskus olisi niiiiiiiin kiva saada viettää aikaa jossain kodin ulkopuolella, esim. mökillä, jonkun ystäväperheen kanssa.

Grillailla, parantaa maailmaa, jutella mukavia... *huoks* No, tehdään noita miehen kanssa kaksin. Vaikka ei se ole sama asia. Jotenkin kuitenkin lohdullista tietää että on muitakin tälläisiä.

Teillä on sentään mies, jonka kanssa voitte tehdä noita asioita. Mun mies ei suostu siihenkään. Ei puhettakaan mistään mökkeilyistä tms. kun siellä ei oo stereoita, tietskaa jne. Eli mä oon täysin yksin, koska noita kavereitakaan ei ole. Ja grillistä sekä puutarhakalustosta oon haaveillu jo kolme kesää eikä niitä ole meillä vieläkään. Ne kun eivät ole lähelläkään kärkipäätä miehen hankintalistalla ja mulla ei oo rahaa ostaa

 

Miksi kaikki haluavat kahdestaan reissuun?

Olisihan vielä hauskempaa vaikka mökkeillä koko perheen parissa, päivä menisi uiden ja saunoen, illalla lapset petiin ja vuorooilloin miehille ja naisille lastenvahtivuorot niin toiset saisivat vapaaillan.

(siis useamman pariskunnan voimin)

 

Tuttu tunne. Ei ole mullakaan sellaista ystävää jonka kanssa voitaisiin lähteä perheiden kesken jonnekkin. Joskus olisi niiiiiiiin kiva saada viettää aikaa jossain kodin ulkopuolella, esim. mökillä, jonkun ystäväperheen kanssa.

Grillailla, parantaa maailmaa, jutella mukavia... *huoks* No, tehdään noita miehen kanssa kaksin. Vaikka ei se ole sama asia. Jotenkin kuitenkin lohdullista tietää että on muitakin tälläisiä.

#haaveilee# huoh! itkuhan tässä taas tuli...

meidän pitää varmaan perustaa #yksinäisten perheiden kerho-ilman tukiverkkoa#

Mä olisin heti mukana. Tuntuu vaan niin pahalta, kun mun vanhemmat asuu naapurissa ja miehen kilometrin päässä niin miksi eivät koskaan katsoisi lasten perään että mekin pääsisimme vaikka vain kahville. Tiedän, että isovanhemmilla ei ole hoitovastuuta enkä sitä tarkoitakkaan vaan sitä, että ottaisivat joskus lapsen luokseen ilman mitään syytä ja antaisivat lapselle aikaa. Meillä on vielä talonrakennus kesken ja yksin sitten lasten kanssa ollaan aina.

Mäkin oisin mukana Voitais yhdessä grillailla ja parantaa maailmaa

Meilläkin on isovanhemmat lähellä. Muutaman kilometrin päässä, ja kaikilla on autot.

Sitä juuri kaipaisin, että lapset saisivat isovanhemmilta sitä aikaa..... Isovanhemmat kun ovat rikkaus kumminkin. Mutta en tiedä sitten...jos he eivät koskaan tee mitään pienten kanssa.

Mulla on jotenkin käsitys hämärtynyt isovanhemmista kun omat vanhempani ovat aivan erilaisia kuin joskus heidän kuvittelin olevan kun minulla on lapsia. Muistan omia lapsuuskesiä joita vietin mummolassa. Ne ovat niin rakkaita muistoja ja haluaisin omien lasteni kokevan sen saman.

Minä olen oikeasti aina lapsena ollut kaikki kesät mummoilla. Minun ja isoäitini välit on edelleen aivan mahtavat (hän on oikeasti toinen äiti minulle) Oletin aina, että näin tulee olemaan myös omilla lapsillani, mutta isäni yllättävä kuolema sotki kaiken!!!! :'(

 

Miksi kaikki haluavat kahdestaan reissuun?

Olisihan vielä hauskempaa vaikka mökkeillä koko perheen parissa, päivä menisi uiden ja saunoen, illalla lapset petiin ja vuorooilloin miehille ja naisille lastenvahtivuorot niin toiset saisivat vapaaillan.

(siis useamman pariskunnan voimin)

Mä en halua. Mieluummin koko perheen kanssa.

Haluaisin että isovanhemmat ottaisivat lapsia sen takia, että lapset saisivat olla heidän kanssaan, kun mummuset vielä ovat hyvässä kunnossa.

 

Miksi kaikki haluavat kahdestaan reissuun?

Olisihan vielä hauskempaa vaikka mökkeillä koko perheen parissa, päivä menisi uiden ja saunoen, illalla lapset petiin ja vuorooilloin miehille ja naisille lastenvahtivuorot niin toiset saisivat vapaaillan.

(siis useamman pariskunnan voimin)

Mä en halua. Mieluummin koko perheen kanssa.

Haluaisin että isovanhemmat ottaisivat lapsia sen takia, että lapset saisivat olla heidän kanssaan, kun mummuset vielä ovat hyvässä kunnossa.

Juuri niin. Itselläni on niin paljon ihania muistoja isovanhemmista je kesistä ja haluaisin omien lasteni saavan samanlaisia. Mutta minkäs sitä teet kun isovanhemmat eivät halua ottaa lapsia luokseen. Ja jos ottaisivat niin tiedän, että saisin kuulla kauan miten lapset kinastelivat, ruoka ei maistunut jne. Isäni ei kestä enää kiukuttelua vaan pinna palaa heti Ehkä on hyvä, etteivät ota lapsia hoitoon.

 

Miksi kaikki haluavat kahdestaan reissuun?

Olisihan vielä hauskempaa vaikka mökkeillä koko perheen parissa, päivä menisi uiden ja saunoen, illalla lapset petiin ja vuorooilloin miehille ja naisille lastenvahtivuorot niin toiset saisivat vapaaillan.

(siis useamman pariskunnan voimin)

tämäkin kävisi, mutta suvussamme ei ole yhtään lapsiperhettä meidän lisäksi (veljeni perhe, joka inhoaa mökkeilyä yli kaiken...ehkä 5 tähden hotelli kelpaisi)ja kaikki ystävämme ovet perheettömiä tai sinkkuja. Eikä ketään varmaan sitten kiinnosta meidän seura nyt kun meillä on lapset!!

 

tiedän tunteen... itse olen ollut monta kertaa kateellinen niille, joiden mies tulee illalla töistä kotiin ja on yön kotona... monet itkut olen vääntänyt kun olen ikkunasta seurannut naapurin perheitä... kai joskus mullekin on sama mahdollista, ehkä...

Kohtalotoveri :hug:

 

Mäkin kaipaisin sitä että mummut ja muut kysyis noita lapsia hoitoon. Ei tarttis itse aina kysymässä.
me kyllä saadaan pari kertaa vuodess anoppilaan.mun äiti ei ota.isään en yhteydessä,alkkis.
Itsekäs varmaan. olis hienoa että lapsia kysyttäis hoitoon ja vois ne vähän useammin johonkin mennä.
Nyt onneksi vljeni on ottanut naisensa kanssa yhden kerran hoiton. Jospa veljenikin rupeasivat ottamaan niin olis mahollisuus saada useammin.Mutta en haluaisi kenellekkään tyrkyttää lapsia,vaan ainoastaan jos he haluavat ottaa lapset.


Mutta iis ymmärrän teitä ihan täysin,eli mun on turha valittaa saan kuiteskin aina välillä. voimia teile. kyllä ne lapset joskus isoiksi kasvaa :hug:
Pitäis vaan alkaa kai tutustuumaan uusiin ihmisiin helpommin.
Meillä on kaverieta ,mutta lapsiperheitä ei paljoa. Niitä olis kiva saada lisää kaverieksi,varsinkin jos olis samanikäisiä lapsia.

 

Mekään ei lapsia kenellekään tyrkytetä ja on meille jopa sanottu näinkin, että ITSEHÄN OLETTE LAPSENNE TEHNEET, kun satuttiin kerran kysymään hoitoapua. Silloin tuntui kyllä aivan h.elvetin pahalta!!!

 

Juu kovinkovin nautinnollista ois kun joku (ihan sama kuka) ottas lapset edes siksi aikaa että kävis ukon kanssa vaikka kahvilla. Kerran on päästy syömään, viikkoo ennen pääsiäistä, systeri oli ukkosa kanssa vahtimassa lapsia, nyt isompi menee heille muutamaks yöks :heart: soittivat ite et hakkoovat torstaina ja tuovat sunnuntaina.
Mut tarkennan, meillä ei kylä kukaan muu ota tuota isompa, isovanhemmat asuu 15km päässä, saapi rukoilla et kattos sen aika et pääsee ite käymään lääkärissä, sillonki nuristaan et kyllä siellä pitäs voida käydä lasten kanssa :kieh: no joo, isompi on sen verran herkkä et se kilju äippäneuvolassa kun kuunneltiin sydänääniä, vieppä se sit mukana vaikka lapraan..

Isompi on yhden kerran ollut yökylässä, sillon kaverin äitillä, tarina alkaa..
Käytiin heillä kylässä, heillä oli lapsen lapset kylässä useemman yön ihan, meidän neitille se toki oli tiukkapaikka kun ite ei koskaan mummolaan pääse.. itkua jo lähes tuherti kun kysyi kaverin äidiltä ottasko he hänetkin yökylään kun oma mummo ei ota. :'( Sillon riipas äitiä sytänalasta, kaverin äiti oli puottoo kahvipannun ja iloisesti kertoi että tokihan hän voi joskus ottaa, mutta nyt ei käy kun pojat on, kun ei sängyt riitä..
Luulin jo lupauksen unohtuneen kun eräänä päivänä soi puhelin ja kaverin äiti soitti kysyäkseen käviskö sillon jasillon neitin tulla heille yöksi :'( Täytyy tunnustaa että puhelun jälkeen itku tuli kun tietää kuinka tärkeä asia neitille on.

Tulipas romaani..

Me ei mökkeillä mut kaverit (ne harvat) käy täällä "mökkeilemässä" ja rillailemassa toisinaan..

 

Miksi ihmiset haluavat eroon lapsistaan? Mulla ei vielä ole omaa lasta (raskaana olen), mutta mulla on pari koiraa ja ikinä ei ole tullut sellaista tunnetta, että haluaisin saada niistä lomaa. Mähän rakastan niitä! Ikinä en haluaisi olla niistä erossa.

 

|O varmasti.
mua vaan se hämäää kun anopi on hoidattanut noita poikiaan omalla äidillään tosi paljon.miehjen pikkuveli asuu vielä kotona,on 14v ja on oikeastaan aina jossain muualla työtä,usein mummulassa. jotenkin olis kiva laittaa "vahinko" kiertää eli että anoppikin sitten noita tyttöjä ottais useammin.

Itse oon päättänyt että kyllä minä ainakin kysyn omia lapsenlapsia hoitoon kun niitä saan.

Joo on tosi inhottavaa kysyä jos toinen ei vielä mielellään ota,en mielellään jätäkkään vaika ei sitten saiskaan minnekkään muualle

 

Miksi ihmiset haluavat eroon lapsistaan? Mulla ei vielä ole omaa lasta (raskaana olen), mutta mulla on pari koiraa ja ikinä ei ole tullut sellaista tunnetta, että haluaisin saada niistä lomaa. Mähän rakastan niitä! Ikinä en haluaisi olla niistä erossa.

Siinävaiheessa kun ei ole ukon kanssa saanut edes saunassa käydä kahden kahteenvuoteen niin kummasti alkaa siltä tuntumaan että joskus pieni hengähdystauko ois paikallaan..

 

Miksi ihmiset haluavat eroon lapsistaan? Mulla ei vielä ole omaa lasta (raskaana olen), mutta mulla on pari koiraa ja ikinä ei ole tullut sellaista tunnetta, että haluaisin saada niistä lomaa. Mähän rakastan niitä! Ikinä en haluaisi olla niistä erossa.

 

Miksi ihmiset haluavat eroon lapsistaan? Mulla ei vielä ole omaa lasta (raskaana olen), mutta mulla on pari koiraa ja ikinä ei ole tullut sellaista tunnetta, että haluaisin saada niistä lomaa. Mähän rakastan niitä! Ikinä en haluaisi olla niistä erossa.

Eihän täällä kukaan ole sanonut haluavansa lapsistaan eroon vaan hetken omaa rauhaa. Tulet kyllä huomaamaan, että se hetki omaa aikaa on tärkeää. Minä kun en saa edes vessaan mennä yksin vaan aina jompi kumpi lapsista tulee perässä, että siinä mielessä olisi tosi kiva päästä edes kerran yksin vessaan.

 

Miksi ihmiset haluavat eroon lapsistaan? Mulla ei vielä ole omaa lasta (raskaana olen), mutta mulla on pari koiraa ja ikinä ei ole tullut sellaista tunnetta, että haluaisin saada niistä lomaa. Mähän rakastan niitä! Ikinä en haluaisi olla niistä erossa.

Oletko ajatellut, että lapselle tulee arvokkaita ja rakkaita muistoja isovanhemmistaan, mikä hän saa viettää heidän kanssaan laatuaikaa? Oletko ajatellut, että tuleva lapsesikin ehkä mielellään joskus viettäisi aikaa muidenkin kuin sinun kanssasi ?

No joo, vitsinä tuo jälkimmäinen... Mutta mulle on jäänyt mieleen, kun pikkulikkana olin pappan kanssa metsässä samoilemassa, laavulla syömässä jne. ja ne muistot on ihan kullanarvoisia. Vanhempien kanssa käydään tivoleissa jne.jne. mutta silti mulla on erityisen rakkaita muistoja pappan kanssa vietetystä ajasta. Vaikkakin olin tosi pieni silloin.

^jotain tommosta sitä haluaisi omillekin lapsillensa.

 

Miksi ihmiset haluavat eroon lapsistaan? Mulla ei vielä ole omaa lasta (raskaana olen), mutta mulla on pari koiraa ja ikinä ei ole tullut sellaista tunnetta, että haluaisin saada niistä lomaa. Mähän rakastan niitä! Ikinä en haluaisi olla niistä erossa.

Kiitos päivän nauruista. Minä vannoutuneena koiraihmisenä (aina ollut koiria, parhaina aikoina 3 kappaletta yhtä aikaa) voi kyllä sanoa, että koiranhoitoa ja lastenhoitoa nyt EI VOI verrata. En ole suunnilleen 2 vuoteen käynyt yksin vessassa, joten olishan se ihan kiva välillä vaikka käydä!

 

Mutta mulle on jäänyt mieleen, kun pikkulikkana olin pappan kanssa metsässä samoilemassa, laavulla syömässä jne. ja ne muistot on ihan kullanarvoisia. Vanhempien kanssa käydään tivoleissa jne.jne. mutta silti mulla on erityisen rakkaita muistoja pappan kanssa vietetystä ajasta. Vaikkakin olin tosi pieni silloin.

^jotain tommosta sitä haluaisi omillekin lapsillensa.

Just näin!

 

lasten puolesta minua eniten harmittaa, vanhin osaa jo kysellä miksei pääse mummon luo kun kaveritkin käy mummolassa En minä aina viitsi olla tyrkyttämässä kun ei kerta itse pyydä lapsia hoitoon. Joskus kun on pakko niin ottaa yhden, pariksi tunniksi.

 

nostetaan nyt tämäkin, kun olen edelleen kateellinen . Naapurit on niin pirteän näköisiä jo nyt :snotty:

 

Huoh, meillä on tuon 5v:n kanssa semmoinen kausi meneillään ettei päästä enää edes saunomaan kahdestaan muutamaksi tunniksi... Kyllä sen vaikutus tuntuu jo.

 

Ikävä kyllä ne vahnemmat, jotka saavat lapsensa isovanhemmille hoitoon, harvemmin osaavat sitä arvostaa. pikemmin kuulee aina negatiivista kritiikkiä lasten hoitoon liittyvistä asioista.
Meilläkään ei ole ollut koskaan mahdollisuutta viedä lasta isovanhemmille eikä muillekaan sukulaisille hoitoon. Viime kesänä oli eka kerran viikon leirillä ja tänään meni samanlaiselle leirille. Poika on nyt 9v.

Kyllä mä ainakin osaan arvostaa sitä, että äitini ottaa tyttöä viikonlopuiksi aina välillä. Tyttö sitäpaitsi tykkää niin paljon olla äitini ja hänen miehensä kanssa.