Olen koittanut etsiä runoa vihkitilaisuuteen.. (APUA!!! )

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja morsianko??
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

morsianko??

Vieras
Mutta ei vain löydy. Tilanne on tämä; tarkoitus olisi häitä viettää muutaman viikon päästä. Käräjätuomari on tulossa kotiin meidät vihkimään. Tuo itse toimitushan on lyhyt ja haluaisin jonkun runon siinä lausuttavan.

Mutta nyt ei vain löydy mieleistä. (taustaa : me olemme olleet yhdessä jo melkein kymmenen vuotta ja yksi lapsi on meille siunaantunut ) Ei olla mikää tuore pari vaikkakin kuin vastarakastuneet =)

 
Ehkä vähän ohi pyydetyn, mutta tämä on hauska: Vihkivala By Jukka Poika :heart:

"Avioliiton tarkoituksena on lopettaa epäröinti ja epäselvyys sen seikan osalta, että ollaanko tässä nyt yhdessä vai ei. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheenjäsenet voisivat tulevaisuudessakin luottaa siihen, että tässä tämä nyt on. Ettei heti ensimmäisen konfliktin tullen aleta harkita eroa ja uhkailla tahi kiristetä sillä.

Oletko sinä (naisen nimi) valmis ottamaan tämän (miehen nimi) aviopuolisoksesi ja ole-maan hänelle kiltti ja liiaksi komentelematta taikka moittimatta häntä, kuitenkin pitäen hänet ojennuksessa, jotta perheen harmonia säilyisi? (Vastaus: kyllä)

Oletko sinä (miehen nimi) valmis ottamaan tämän (naisen nimi) aviopuolisoksesi ja osoit-tamaan hänelle rakkautta ja nöyrtymään hänen edessään mielessä pitäen, että juuri nöyryyden kautta kulkee henkisen kasvun tie? (Vastaus: kyllä)

Julistan teidät aviopuolisoiksi. Voitte pussata.

Puhukaa keskenänne, kertokaa toisillenne tunteistanne välttäen pelkkää vihjailua ja siitä seuraavaa pettymystä, kun viesti ei mene perille. Opetelkaa ottamaan toistenne sanat vastaan ilman että ylpeytenne siitä kuohahtaa. Muuten menee persiilleen.

Menkää rauhassa.

:heart: :heart:
 
Pari emme ole ihan freesimmästä päästä:
silti ihan lovena ja tunteit emme säästä!
Vuosiakin yhteisiä takana jo monta,
lapsen kera meno ollut välil vallatonta;
Vaan aika tullut alttarille mennä yhtä matkaa -
rakkaus vaan senkun kasvaa ja helppo onpi jatkaa!
 
Sinun ei tarvitse kertoa minulle kuinka suuresti minua rakastat, jos vain jaksat hidastaa askeltasi omiini sopiviksi, kun aika tekee minusta hitaan ja vanhan.
Sinun ei tarvitse myöskään kertoa, että olen sydämesi valittu, jos vielä vuosienkin jälkeen silmilläsi jaksat väkijoukosta etsiä minun silmäni, ja jäädä niihin kiinni.
Jos vain jaksat ymmärtää minua silloin, kun en itsekään itseäni ymmärrä, ja pysyä samassa huoneessa kanssani silloin, kun itse itsellenikin olen sietämätön, en koskaan vaadi sinua todistamaan rakkauttasi minuun.
Sinun ei tarvitse kertoa minulle, kuinka suuresti minua rakastat, mutta kerro Rakkaani silti. Kerro usein, jotta rakkauden kipeä korvani kuulisi sen, mitä vapiseva sydämeni jo tietää.
:heart:
 
"Minä sinua rakastan, tiedän sen
Se ei ole vain hetken huumaa
Se on nuotion hehku hiljainen
ja roihua polttavan kuumaa.

Se ei sammu, kun sammuvat hallayöt
Se ei kuole, kun maassa on routa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt,
Se kestää, on myrsky tai pouta.

Minä sinua rakastan, katsohan,
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet.
Joka päivä ne sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet.

Ja kun kuljemme raskain askelin
ja aika tuo murheita tupaan,
pidän kädestä sinua silloinkin,
yhä rakastaa sinua lupaan.

Minä rakastan sinua silloinkin,
jos ehdimme korkeaan ikään.
Olet edelleen minulle suloisin,
ei hellyyttä sammuta mikään.

Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat
taikka kumaraan selkäsi taipuu.
Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat,
taas polvilleen rakkaus taipuu.
(- A-M Kaskinen-)






 
Sitoutua niin syvästi
että muuttuu pohjattomaksi
Puristaa niin lujasti
että muuttuu rajattomaksi
Rakastaa niin mielettömästi
ettei mikään enää
ole vailla merkitystä
 
Tässä vielä yksi, mutta jonkun pitäis lukee teille:

"Olkoon rakkautenne lujaa kuin kallio jalkojenne alla, olkoon se kestävää kuin tähdet päänne päällä. Antakaa rakkautenne roihuta tulen lailla, mutta nauttikaa myös ajoista, jolloin se on tyyni kuin lammen pinta. Sallikaa älynne ja mielenne voimien ohjata liittoanne ja tuoda siihen viisautta. Antakaa tahtojenne voiman sitoa teidät toisiinne, rakkauden ja intohimon voimien tehdä teistä onnellisia, ja omistautumisenne voiman tehdä teistä erottamattomat. Olkaa toistenne omat, mutta antakaa silti toisillenne tilaa hengittää. Olkaa kärsivällisiä, sillä vaikka myrskyjä nousee, ne myös aina laskevat."
 
Palaan vielä tuohon Jukka Pojan kirjoittamaan vihkivalaan, minkä alussa tänne kirjoitin - niitä oli useampi, jossain lehdessä, eri taiteenalan edustajia oli pyydetty kirjoittamaan Oma Vihkivala. Tuo Jukka Pojan oli niin kivan kuuloinen. Mulla on tallessa myös Sofi Oksasen kirjoittama, mutta se on aikalailla vakavamman kuuloinen...
 

Similar threads

Yhteistyössä