Toggle sidebar

Olen kateellinen ja tunnustan sen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Suorittaja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Ymmärränkö minä nyt oikein, että minä en saisi olla tyytyväinen itseeni, kun viimeinkin, 34-vuotiaana, valmistun ensimmäiseen ammattiini ja pääsen (toivottavasti ainakin!) eroon pätkäpaskatöistä? Että koska olen, kiitos adhd:n ja rikkinäisen lapsuuden, sotkenut asioitani aikaisemmin ja ns. ryhdistäytynyt vasta vanhempana, ei suoritukseni ole niin arvokas? Että vaikka olen joutunut tämän kälyisen tutkintoni eteen tekemään töitä ihan kunnolla ( en älyn puutteen, vaan keskittymishäiriön ja työmuistin vaikeuksien takia), ei kannattaisi olla kovin iloinen, koska lukion luokkatovereistani useampikin on jo tohtori?
 
Todella omituiselta kuulostaa että ap:n valmistujaisiin ja häihin vieraat tulevat ilman lahjaa ja onnittelemattakin... Ok, jos vielä yksi törppö eksyy porukkaan mutta kaikki kaverit?!?

Muuten, mitäpä tähän sanoisi. Mitä fb:iin tulee niin ihmiset elävät siellä erilaista elämää ja voivat kerätä enemmän tykkäyksiä. Ehkä kirjoittavat hauskempia juttuja, laittavat kivempia/huvittavampia kuvia tai muuten vaan omaavat paljon tykkäilijä-kavereita (se napin painaminen ei vielä hirveästi vaadi). Ehkä ovat aktiivisesti tykkäämässä toisten jutuista ja kannustamassa heitä, tai ihan yleisesti ovat mukavia ja suosittuja tyyppejä.

Jos sinulla on siis yhteistä kaveripiiriä tämän sh-kaverisi kanssa ja koet ettei nämä kaverit huomio sinua yhtä paljon niin siihen voi olla erilaisia syitä. Ehkä muut kaverit ovat enemmän amk-/2.asteen koulutus-tasoa? Heidän on helpompi myötäelää ja iloita mukana "kaltaisensa" elämässä kuin sen kaverin joka on aina pärjännyt kaikessa ja jonka opinnoista ja työstä muut eivät ymmärrä mitään. On myös ihan luonnollista että se joka on vaikka villimmän ja sekavamman elämän jälkeen ryhdistäytynyt ja päässyt jaloilleen, tehnyt töitä ja saavuttanut jotain saa enemmän kannustusta kuin se kenen asiat ovat aina menneet "putkeen".

Ehkä muut kaverit ovat keskenään paremmin samalla tasolla? Omaavat samanlaisen huumorintajun, arvostavat ja tukevat toisiaan. Eivät väheksy toistensa koulutuksia tai elämäntapaa. Kaverit ja ystävät ovat kuitenkin asia mikä ei tule noin elämässä pärjäämisen kylkiäisenä, niidenkin eteen pitää tehdä työtä ja löytää ne "oikeat tyypit". Silloin se ystävä voi siinä kuvassaan olla hyvinkin kaunis, vaikkei hän sitten yleisiä kauneuskäsityksiä ihan vastaakaan. :)

Ehkä ap sinä käyttäytymissääntöjen mukaan onnittelet muita ja ostat asiaankuuluvat lahjat. Silti voi olla että muut vaistoavat sen (minkä vaikutelman kirjoituksistasi saa) ettet oikeasti arvosta heidän saavutuksiaan. Ehkä kokevat että jollain tasolla säälitteletkin heitä?
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi
Sä ap tunnet selkeästi olevasi niin paljon parempi kuin moni muu, etkä millään tahdo ymmärtää miksei muut näe erinomaisuuttasi. Ja kas, siinähän se syy on.

Omassa tuttavapiirissäni on duunareita, akateemisia, varakkaita, persaukisia ja vaikka mitä noiden väliltä. Ja arvaa ketkä porukasta saavat tykkäyksiä, onnitteluja, juhlijoita kemuihinsa ja olkaan taputtelua? No, ne mukavat ja kivat ihmiset.
 
Oletko kaunis? Minulla on muuten asiat samoin kuin sinulla, mutta ammatti vain AMK:sta. Saan kyllä onnitteluja, mutta tosi usein myös jätetään huomioitta. Itse ajattelen sen olevan kateutta. Olen rikkaasta kodista, hyvännäköinen, urheilullinen, hyvä avioliitto, kauniit lapset ym. Mutta itse en pidä elämääni kadehdittavana, paitsi jos vertaa alkovanhempien ja insestien lapsiin ym.

Elämä on joskus niin epäreilua, mutta saat olla onnekas kun murheesi ovat tuota luokkaa!
 
[QUOTE="Sivustaseuraaja";29630572]Näen sieluni silmin, kuinka palstamammat hykertelevät, kun saavat uskotella itselleen olevansa ap:ta parempia, vaikka taskusta löytyy lh-paperit ja kodista useammalle miehelle tehtyjä lapsia :D[/QUOTE]

No niinpä. Pahinta siinä on se, että onnistuvat tuossa uskottelussa ja ovat oppineet hiekkalaatikolla jo taidon valehdella itselleen ja muille.

Jokainen ajattelevat tietää että kyse on kateudesta. Jokainen alkeellisen sosiologian opit lukenut tietää että me ihmiset vertaamme koko ajan itseääme muihin ja me kehumme ja kannustamme niitä jotka ovat mielestämme meitä huonompia ja vähemmän kauniita/älykkäitä/ jne

siksi tyhmiä ja rumia ja ilkeitä ja juoruilevia ihmisiä kehutaan ja kannustetaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja no peesi:
No niinpä. Pahinta siinä on se, että onnistuvat tuossa uskottelussa ja ovat oppineet hiekkalaatikolla jo taidon valehdella itselleen ja muille.

Jokainen ajattelevat tietää että kyse on kateudesta. Jokainen alkeellisen sosiologian opit lukenut tietää että me ihmiset vertaamme koko ajan itseääme muihin ja me kehumme ja kannustamme niitä jotka ovat mielestämme meitä huonompia ja vähemmän kauniita/älykkäitä/ jne

siksi tyhmiä ja rumia ja ilkeitä ja juoruilevia ihmisiä kehutaan ja kannustetaan.
Click to expand...

Näinhän se juuri on, tästä on itselläkin kokemusta. En vaan ymmärrä, mikseivät ihmiset voi myöntää sen johtuvan kateudesta, vaan verhoavat sen milloin mihinkin. On tosi helppoa sanoa vaan "ihmiset ei vaan tykkää hänestä", jos sen ei-tykkäämisen on aiheuttanut kateus.

t: menestyjä itsekin
 
Jos valmistuisin vaikka sairaanhoitajaksi, kokisin itsekin aliarvostavani taitojani. Mutta jos keskittymiskyvytön siskoni saisi saman ammatin, olisin tosi ylpeä ja iloinen siskoni puolesta. Olisin ylpeä, jos oikeasti edes keksisi mikä hänestä oikeasti tulee ja pysyisi samassa paikassa enemmän kuin puoli vuotta.

Itse olisin ylpeä itsestäni vasta kun olen korkeakoulutettu ja päässyt hyvään ammattiin, osannut säästää. Tiedän, että itselleni korkealle pääseminen on helpompaa kuin toisille.

En silti aliarvosta toista ammattia vähempää. Jos joku jää vaikka lähihoitajaksi, saa olla ylpeä siitäkin, jos se on se mihin taidoillaan korkeimmillaan pystyy. Jos taas joku vaikka matemaattisesti lahjakas jää siivoojaksi, niin kyllä katsoisin vähän että omia taitojaan ei käytä hyödyksi. Toki jotkut haluavat päästä helpommalla ja ottaa rennommin, jäädä aina riman alle eikä yrittää edes ylemmäs.
 
[QUOTE="vvieras";29633407]
En silti aliarvosta toista ammattia vähempää. Jos joku jää vaikka lähihoitajaksi, saa olla ylpeä siitäkin, jos se on se mihin taidoillaan korkeimmillaan pystyy. Jos taas joku vaikka matemaattisesti lahjakas jää siivoojaksi, niin kyllä katsoisin vähän että omia taitojaan ei käytä hyödyksi. Toki jotkut haluavat päästä helpommalla ja ottaa rennommin, jäädä aina riman alle eikä yrittää edes ylemmäs.[/QUOTE]

Kyllähän sinä käytännössä aliarvostat toisia ammatteja; muutenhan olisi ihan sama mitä kukin tekee riippumatta omista taidoistaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mietintä vain;29633210:
Oletko kaunis? Minulla on muuten asiat samoin kuin sinulla, mutta ammatti vain AMK:sta. Saan kyllä onnitteluja, mutta tosi usein myös jätetään huomioitta. Itse ajattelen sen olevan kateutta. Olen rikkaasta kodista, hyvännäköinen, urheilullinen, hyvä avioliitto, kauniit lapset ym. Mutta itse en pidä elämääni kadehdittavana, paitsi jos vertaa alkovanhempien ja insestien lapsiin ym.

Elämä on joskus niin epäreilua, mutta saat olla onnekas kun murheesi ovat tuota luokkaa!
Click to expand...

Sanoppa muuta, itsekin sh ja silti kateellisia riittää.
 
että eriarvoisuus tässä onnittelujen ja tykkäämisten epäsuhdasta voisi johtua enemmänkin vastaanottavien henkilöiden persoonasta. Lisäksi oli lopputulos mikä tahansa yleensä niitä sympatiseerataan enemmän, joille se tie on ollut vaikeampi. Johtui nämä vaikeudet henkilöstä itsestään tai ulkoisista tekijöistä. Et vaikuta ihmisenä niin rennolta, kuin nämä muut jotka saavat paljon enemmän huomiota.

Vaikka sanot ette pidä itseäsi muita parempana tämä huokuu kuitenkin rivien välistä tekstissäsi, joten se todennäköisesti huokuu myös ympäristöösi. Ensimmäisessä viestisi kohta
"...niille, jotka voivat elää elämäänsä vailla epäonnistumisen pelkoa, sillä he ovat sen jo tehneet"
on varsin paljastava. Luokittelet ihmiset epäonnistujiksi ja tämä kertoo valitetavan paljon arvomaailmastasi. He ovat epäonnistuneet sinun silmissäsi, mutta mistä tiedät että ovat omasta mielestään epäonnistuneet? Eiköhän jokainen henkilö ole tavalla tai toisella joskus epäonnistunut elämässään? Aika surullista ettei sellaista sallita muille eikä ilmeisesti edes itselleen. Sanoisin kertomasi perusteella, että ongelma kokemaasi ongelmaan johtuu ensisijaisesti sinusta itsestään ja persoonastasi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja keittiöpsykologi;29640966:
että eriarvoisuus tässä onnittelujen ja tykkäämisten epäsuhdasta voisi johtua enemmänkin vastaanottavien henkilöiden persoonasta. Lisäksi oli lopputulos mikä tahansa yleensä niitä sympatiseerataan enemmän, joille se tie on ollut vaikeampi. Johtui nämä vaikeudet henkilöstä itsestään tai ulkoisista tekijöistä. Et vaikuta ihmisenä niin rennolta, kuin nämä muut jotka saavat paljon enemmän huomiota.

Vaikka sanot ette pidä itseäsi muita parempana tämä huokuu kuitenkin rivien välistä tekstissäsi, joten se todennäköisesti huokuu myös ympäristöösi. Ensimmäisessä viestisi kohta
"...niille, jotka voivat elää elämäänsä vailla epäonnistumisen pelkoa, sillä he ovat sen jo tehneet"
on varsin paljastava. Luokittelet ihmiset epäonnistujiksi ja tämä kertoo valitetavan paljon arvomaailmastasi. He ovat epäonnistuneet sinun silmissäsi, mutta mistä tiedät että ovat omasta mielestään epäonnistuneet? Eiköhän jokainen henkilö ole tavalla tai toisella joskus epäonnistunut elämässään? Aika surullista ettei sellaista sallita muille eikä ilmeisesti edes itselleen. Sanoisin kertomasi perusteella, että ongelma kokemaasi ongelmaan johtuu ensisijaisesti sinusta itsestään ja persoonastasi.
Click to expand...

Täysi Peesi.
 
Ihmiset, joilla on huonommat lähtökohdat kuin sinulla, joutuvat tekemään tuplasti enemmän töitä päästäkseen siihen mihin kultalusikka suussa syntyneet pääsevät vähän kuin ympäristön sanelemana. Kyllä minä olen vilpittömästi iloinen niiden puolesta, jotka ovat joutuneet ylittämään esteitä ja kohtaamaan vastoinkäymisiä ja silti selvinneet elämässään eteenpäin ja myönnän aivan suoraan, etten pidä mitenkään ihmeellisenä asiana sitä, jos joku hyvätaustainen yltää näennäisesti, tittelissä katsottuna suurempiin suorituksiin. Mitä enemmän ihmiselle on annettu, sitä enempään ihmisen pitääkin yltää. Mitä vähemmän onnea ihminen on elämäänsä saanut, sitä suurempina voidaan heidän saavutuksiaan pitää.
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi
Alkuperäinen kirjoittaja Hiukan ajateltavaa:
Ihmiset, joilla on huonommat lähtökohdat kuin sinulla, joutuvat tekemään tuplasti enemmän töitä päästäkseen siihen mihin kultalusikka suussa syntyneet pääsevät vähän kuin ympäristön sanelemana. Kyllä minä olen vilpittömästi iloinen niiden puolesta, jotka ovat joutuneet ylittämään esteitä ja kohtaamaan vastoinkäymisiä ja silti selvinneet elämässään eteenpäin ja myönnän aivan suoraan, etten pidä mitenkään ihmeellisenä asiana sitä, jos joku hyvätaustainen yltää näennäisesti, tittelissä katsottuna suurempiin suorituksiin. Mitä enemmän ihmiselle on annettu, sitä enempään ihmisen pitääkin yltää. Mitä vähemmän onnea ihminen on elämäänsä saanut, sitä suurempina voidaan heidän saavutuksiaan pitää.
Click to expand...

Nyt menee jo vähän liioittelun puolelle. Ei minulla tullut tuosta aloituksesta kyllä sellaista kuvaa, etteikö ap olisi tehnyt kovasti töitä. Veikkaanpa, että ap on tehnyt paljon kovemmin töitä kuin te tähän ketjuun vastaajat ja siksi teillä ei ole ripaustakaan ymmärrystä.

Ehkä vielä jonnekin lukioon saatetaan painostaa perhetaustan vuoksi, mutta kyllä yliopisto-opinnot ja erityisesti väitteleminen ovat sellaisia asioita, joihin on kotona vaikea valmentaa muuten kuin kannustamalla opiskeluun. Tuntuu, että täällä ajatellaan, että jos esim. siivoojan lapsi opiskelee lähihoitajaksi niin se on muka suurempi ja työläämpi juttu kuin se, että joku lääkärin lapsi opiskelee lääkäriksi. Työläämpi korkeintaan hyvin abstraktilla tasolla!

Itse olen ihan tavallisista taustoista ja pärjännyt hyvin elämässä, mutta en silti lähtisi panettelemaan paremmista taustoista olevien elämää helpoksi ja laiskaksi.
 
Toisin kuin Suomessa virheellisesti luullaan, perhetaustan vaikutus on nimenomaan geeneissä eikä ympäristötekijöissä.

Koulutettujen ja varakkaat ihmiset ovat suuremmalla todennäköisyydellä älykkäämpiä kuin matalasti koulutetut, joten älykkyyden voimakkaan periytymisen vuoksi hyväosaisten jälkipolvi on edelleen älykkäämpi kuin matalasti koulutettujen. Ero tosin on tällöin aiempaa pienempi, koska jälkikasvun ÄO regressoituu aina kohti väestön keskiarvoa. Huono-osaisilla ÄO on keskimääräistä pienempi, joten heidän jälkikasvulla ÄO on todennäköisesti vanhempiaan suurempi. Vastaavasti hyväosaisten lapset ovat todennäköisesti vanhempiaan vähemmällä ÄO:lla varustettuja. Kaikkein fiksuimmat huono-osaiset päätyvät ennen pitkää hyväosaisiksi ja päinvastoin typerät hyväosaiset huono-osaisiksi.
 
[QUOTE="sivustaseuraaja";29644134]Toisin kuin Suomessa virheellisesti luullaan, perhetaustan vaikutus on nimenomaan geeneissä eikä ympäristötekijöissä.

Koulutettujen ja varakkaat ihmiset ovat suuremmalla todennäköisyydellä älykkäämpiä kuin matalasti koulutetut, joten älykkyyden voimakkaan periytymisen vuoksi hyväosaisten jälkipolvi on edelleen älykkäämpi kuin matalasti koulutettujen. Ero tosin on tällöin aiempaa pienempi, koska jälkikasvun ÄO regressoituu aina kohti väestön keskiarvoa. Huono-osaisilla ÄO on keskimääräistä pienempi, joten heidän jälkikasvulla ÄO on todennäköisesti vanhempiaan suurempi. Vastaavasti hyväosaisten lapset ovat todennäköisesti vanhempiaan vähemmällä ÄO:lla varustettuja. Kaikkein fiksuimmat huono-osaiset päätyvät ennen pitkää hyväosaisiksi ja päinvastoin typerät hyväosaiset huono-osaisiksi.[/QUOTE]

Höpsistä! Laita nyt edes yksi tieteellinen artikkeli tukemaan tätä väitettäsi. Sen verran aihetta olen omien opintojen kautta sivunnut että koulutustaso on se mikä periytyy, ja ennen kaikkea se periytyy siksi että hyvin koulutetut vanhemmat arvostavat koulunkäyntiä ja sitä että lapsi saa tutkinnon. Ollaan siis kiinnostuneita jo lapsen koulunkäynnistä ja sen sujumisesta, pidetään opiskelua ja koulumenestystä tärkeänä.

Omasta tuttavapiiristä sen voi nähdä hyvin selvästi niin että matalasti koulutetut vanhemmat eivät useinkaan kannusta myöskään lastaan opiskelemaan pitemmälle, koska mikä on ollut riittävän hyvää minulle on riittävän hyvää myös lapselleni.

Toki voi olla eroja myös älykkyysosamäärän osalla mutta en pitäisi sitä niin suoraviivaisena. Paljon enemmän vaikuttaa vanhempien asenne koulunkäyntiä kohtaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras äiti;29644204:
Höpsistä! Laita nyt edes yksi tieteellinen artikkeli tukemaan tätä väitettäsi. Sen verran aihetta olen omien opintojen kautta sivunnut että koulutustaso on se mikä periytyy, ja ennen kaikkea se periytyy siksi että hyvin koulutetut vanhemmat arvostavat koulunkäyntiä ja sitä että lapsi saa tutkinnon. Ollaan siis kiinnostuneita jo lapsen koulunkäynnistä ja sen sujumisesta, pidetään opiskelua ja koulumenestystä tärkeänä.

Omasta tuttavapiiristä sen voi nähdä hyvin selvästi niin että matalasti koulutetut vanhemmat eivät useinkaan kannusta myöskään lastaan opiskelemaan pitemmälle, koska mikä on ollut riittävän hyvää minulle on riittävän hyvää myös lapselleni.

Toki voi olla eroja myös älykkyysosamäärän osalla mutta en pitäisi sitä niin suoraviivaisena. Paljon enemmän vaikuttaa vanhempien asenne koulunkäyntiä kohtaan.
Click to expand...

Perusteos:
H. J. Eysenck, "Race, Intelligence and Education", 1971.

Artikkeleita:
Plomin, R.; Pedersen, N. L.; Lichtenstein, P.; McClearn, G. E. (1994). "Variability and stability in cognitive abilities are largely genetic later in life". Behavior Genetics 24 (3): 207–15. doi:10.1007/BF01067188. PMID 7945151.

Neisser, Ulric; Boodoo, Gwyneth; Bouchard, Thomas J., Jr.; Boykin, A. Wade; Brody, Nathan; Ceci, Stephen J.; Halpern, Diane F.; Loehlin, John C. et al. (1996). "Intelligence: Knowns and unknowns". American Psychologist 51 (2): 77–101. doi:10.1037/0003-066X.51.2.77.

Bouchard, Thomas J.; Lykken, David T.; McGue, Matthew; Segal, Nancy L.; Tellegen, Auke (1990). "Sources of Human Psychological Differences: The Minnesota Study of Twins Reared Apart". Science 250 (4978): 223–8. Bibcode:1990Sci...250..223B. doi:10.1126/science.2218526. PMID 2218526.

Bouchard, Thomas J.; Lykken, David T.; McGue, Matthew; Segal, Nancy L.; Tellegen, Auke (1990). "Sources of Human Psychological Differences: The Minnesota Study of Twins Reared Apart". Science 250 (4978): 223–8. Bibcode:1990Sci...250..223B. doi:10.1126/science.2218526. PMID 2218526.

Plomin, Robert; DeFries, John C.; McClearn, Gerald E. et al., eds. (2001). Behavioral Genetics (4th ed.). Worth Publishers. ISBN 978-0-7167-5159-5.

David L. Kirp (July 23, 2006). "After the Bell Curve". New York Times Magazine. Retrieved August 6, 2006.

Turkheimer, Eric; Haley, Andreana; Waldron, Mary; d'Onofrio, Brian; Gottesman, Irving I. (2003). "Socioeconomic status modifies heritability of iq in young children". Psychological Science 14 (6): 623–8. doi:10.1046/j.0956-7976.2003.psci_1475.x. PMID 14629696.

Harden, K. Paige; Turkheimer, Eric; Loehlin, John C. (2006). "Genotype by Environment Interaction in Adolescents' Cognitive Aptitude". Behavior Genetics 37 (2): 273–83. doi:10.1007/s10519-006-9113-4. PMC 2903846. PMID 16977503.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras äiti;29644204:
Höpsistä! Laita nyt edes yksi tieteellinen artikkeli tukemaan tätä väitettäsi. Sen verran aihetta olen omien opintojen kautta sivunnut että koulutustaso on se mikä periytyy, ja ennen kaikkea se periytyy siksi että hyvin koulutetut vanhemmat arvostavat koulunkäyntiä ja sitä että lapsi saa tutkinnon. Ollaan siis kiinnostuneita jo lapsen koulunkäynnistä ja sen sujumisesta, pidetään opiskelua ja koulumenestystä tärkeänä.

Omasta tuttavapiiristä sen voi nähdä hyvin selvästi niin että matalasti koulutetut vanhemmat eivät useinkaan kannusta myöskään lastaan opiskelemaan pitemmälle, koska mikä on ollut riittävän hyvää minulle on riittävän hyvää myös lapselleni.

Toki voi olla eroja myös älykkyysosamäärän osalla mutta en pitäisi sitä niin suoraviivaisena. Paljon enemmän vaikuttaa vanhempien asenne koulunkäyntiä kohtaan.
Click to expand...

Olen kyllä lukenut itsekin muutaman sosiologian perusopuksen, valitettavasti niillä on aika vähän tekemistä tieteen kanssa. Taustalla on jatkuvasti vasemmistolaisvärittynyt perusasetelma, joka kieltää geenien vaikutuksen, vaikka lääketieteen puolella asia geenien yhteys älykkyyteen ym. on tunnustettu aikapäiviä sitten.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa