olen ikuisesti katkera siitä, etten voinut antaa lapsilleni haluamiani nimiä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kyynel"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"kyynel"

Vieras
eikä kyse ole nyt siitä, että nämä nimet olisivat jollain kummin kaiman koiralla..
ei, vaan syy on tämä: r-vikani, häpeäpilkku jonka takia välttelen puhuessa sanoja joissa tuo kirjain esiintyy. kaikki ne lapsuuden illat, jotka vietin koulun jälkeen puheterapeutilla olivat yhtä tyhjän kanssa, olen melkein 30 ja ärrä vaan sorisee.. mutta todellinen ongelma tästä tuli vasta, kun lapseni syntyivät. pidän niin nimistä Ronja & Pyry, mutten voinut antaa niitä.
olen itkenyt tätä asiaa, eivätkä lasteni nimet tunnu oikeilta. tulen ikävä kyllä olemaan ikuisesti tyytymätön nimiin, jotka lapsilleni valitsin :ashsamed:
 
Ärrä-vika on minusta kiva. Oikeesti. :)

Minäpä annoin miehen valita etunimet, ja itse valitsin toiset nimet. Eikä harmita yhtään vaikka oma suosikki jäi antamatta, koska nyt minusta lapsille sopii just ne nimet.
 
No voi. Mutta minusta r-vika ei ole mitenkään nolo juttu vaan osa ihmisen persoonaa. Ymmärrän kyllä että ilmankin sitä varmasti pärjäisi, mutta pää pystyssä vaan, en minä ainakaan ajattele r-vikaista mitenkään eri lailla kuin r:n osaavaa.

nimim. r-vikaiseen ihastunut
 
[QUOTE="vieras";24043927]R vika ei ole edes vika.

sen korjaaminen väkisin on mielestäni yhtä törkeää kuin se että aikaanaan koitettiin korjata vasenkätisiä oikeakätisiksi.[/QUOTE]

No mua se ainakin haittasi. Kovalla harjoittelulla opin sitten ärrän aikuisena. Aikoinaan en saanut asiakaspalvelutyötä ärrävian takia :(
 
[QUOTE="vieras";24043927]R vika ei ole edes vika.

sen korjaaminen väkisin on mielestäni yhtä törkeää kuin se että aikaanaan koitettiin korjata vasenkätisiä oikeakätisiksi.[/QUOTE]

Pakko sanoa, että vasenkätinen voisin olla, no problem, mutta r-vikainen en todellakaan haluais olla...
 
Miten se R-vika kuuluu persoonaan??? Kuuluuko minunkin persoonaan että polvessani on vikaa? Huhhuh... Itse en anna R-nimeä lapsilleni koska jos heillä on R-vika, joutuvat kärsimään aina esitellessään itsensä tai kertoessaan nimensä. Onhan se noloa jos ei osaa sanoa omaa nimeään.
 
Miten se R-vika kuuluu persoonaan??? Kuuluuko minunkin persoonaan että polvessani on vikaa? Huhhuh... Itse en anna R-nimeä lapsilleni koska jos heillä on R-vika, joutuvat kärsimään aina esitellessään itsensä tai kertoessaan nimensä. Onhan se noloa jos ei osaa sanoa omaa nimeään.

Kyllä se on vaan persoonallinen piirre. Samoin kuin se että linkkaat jalkaasi tai hivelet jatkuvasti nenääsi jne. Asiat, jotka erottaa meidät muista ovat PERSOONALLISIA piirteitä. Ihanaa, että kannustat kaikkia r-vikaisia vihaamaan itseään. Pässi.
 
[QUOTE="hehheh";24044514]Kyllä se on vaan persoonallinen piirre. Samoin kuin se että linkkaat jalkaasi tai hivelet jatkuvasti nenääsi jne. Asiat, jotka erottaa meidät muista ovat PERSOONALLISIA piirteitä. Ihanaa, että kannustat kaikkia r-vikaisia vihaamaan itseään. Pässi.[/QUOTE]

Kyllä minä yrittäisin saada lapsen ääntämään r-kirjaimen oikein. Onhan suomalainen englanninkielen lausuminen persoonallista, mutta ei se saisi estää meitä opettelemasta oikeaa ääntämystä. Lapseni ovat käyneet puheterapiassa ja samoin minä ja olemme kokeneet sen hauskaksi ja hyödylliseksi.

Persoonallisuutta meistä löytyy kosolti ilman ääntämysvirheitäkin.
 
Ikävää, että aloittaja on katkera päätöksestään, mutta uskoisin hänen silti häpeävän enemmän jos olisi antanut lapsilleen nämä R-kirjainta sisältävät nimet ja täten joutuisi aina häpeämään R-vikaansa lapsista puhuttaessa. Itsekkin olin verrattaen aika vanha ennenkuin puheopetuksen ansiosta opin R-kirjaimen. Niin minä kuin koko sukunikin jo pelkäsi etten ikinä opi sitä. Sympatiani.
 
[QUOTE="hehheh";24044514]Kyllä se on vaan persoonallinen piirre. Samoin kuin se että linkkaat jalkaasi tai hivelet jatkuvasti nenääsi jne. Asiat, jotka erottaa meidät muista ovat PERSOONALLISIA piirteitä. Ihanaa, että kannustat kaikkia r-vikaisia vihaamaan itseään. Pässi.[/QUOTE]

Veikkaanpa, että aika harva jalkaansa linkkaava ei mielellään ottaisi kykyä kävellä linkkaamatta.

JA sitäpaitsi, mitä pahaa voi olla siinä että OPPII sanomaan ärrän normaalilla tavalla, koska siinä samalla ei kuitenkaan menetä sitä ihanan persoonallista kykyään soRRAuttaa ärräänsä? Eli silloin voi edelleen omasta halustaan puhua juuri niin perrrrsoonallisen ärrävikaisesti kuin tahtoo, TAI ääntää normaalisti.
 
Jessus, että on paksupäistä sakkia liikenteessä! Vai ovatko kaikki jo kännissä ja ymmärrys siksi matala? Siis tottakai voi opetella sanomaan sen ärrän tai kävelemään linkkaamatta jne, mutta ei se välttämättä koskaan kovasta yrityksestä huolimatta onnistu, joten voidaanko lopettaa asialla kauhistelu ja antaa kaikkien kukkien kukkia.
 
[QUOTE="hehheh";24044777]Jessus, että on paksupäistä sakkia liikenteessä! Vai ovatko kaikki jo kännissä ja ymmärrys siksi matala? Siis tottakai voi opetella sanomaan sen ärrän tai kävelemään linkkaamatta jne, mutta ei se välttämättä koskaan kovasta yrityksestä huolimatta onnistu, joten voidaanko lopettaa asialla kauhistelu ja antaa kaikkien kukkien kukkia.[/QUOTE]

Ei se minua haittaa jos sen opettelu ei onnistu. Mutta kyllä minusta silti kannattaa yrittää. Aivan kuten autistien puhumattomuus, aina kannattaa yrittää vaikka onnistuminen ei olisi varmaa.
 
En varmaan voi nimetä lastani ollenkaan kun änkytän.. nimi kuin nimi kun voi tuottaa lausumisessa ongelmia..

AP: harmi ettet ole hyväksynyt itseäsi sellaisena kuin olet..
 
Hei ap, ei ne nimet ole niin ihania kuin kuvittelet. Nehän on ihan kamalia just sen R-kirjaimen vuoksi! Pyry on ihan kammo nimi lapselle, sehän ääntää sen pienenä että "pulu", kun tuo y on myös aika vaikea lapselle...
 
Olin kauan sitten päiväkodissa töissä(no olen vieläkin, mut eri päiväkodissa) ja siellä oli eräs poika nimeltään Kalle Kristian Koskinen(nimi osittein muutettu) ja tämä poika oli 6v. Hänellä oli k-äännevirhe ja nimikin sitten muuttui sen mukaan "Talle Tristian Tostinen". On aika harvinainen äännevirhe. Sattui kerran "huvittava" tilanne kun tämä Kalle oli menossa työpajaan ja tuli sanomaan:"Siellä huoneessa on Pentti, en voi mennä sinne". Mä sanoin"sano Pentille moi ja mene hommiin". Luulin, että Pentti on meidän talonmies. Hän tuli taas uudelleen ja sanoi, että Pentti on edessä ja en voi mennä sinne. Sanoin samaa, että Pentti on siellä hommissa ja mene vaan tekemään juttujasi...kunnes muistin, että hänellä on K-äännevirhe ja tarkoitti penkkiä...:( Koskaan ei voi tietää äännevirheistä ja sen mukaan en nimiä antanut. Mun poika on nyt 7v ja hänen nimi on Aaron ja hänellä on R-äännevirhe, mut ehkä oppii aikanaan ehkä ei. Nykyisessä päiväkodissani on eräs äiti(toivottavasti ei sama kuin ap ;) )jolla on r-äännevirhe ja hänen lapsillaan ei ole ärrää nimessä, mutta sukunimessä on. Tämän äidin ärrä ei häiritse millään tavalla, mutta huomaan, että hän käyttää tietyistä sanoista eri versioita(karkki---->nami) jne...
 

Yhteistyössä