Olen ihan romuna täällä=olen huono äiti!

[Hanne]

Tiedätkö, ongelma on äitisi, ei sinun. Meillä on oman äitini kanssa samanlainen suhde, ja se tuntui todella pahalta (esim. juuri mieheni puolelle asettuminen aina, minä olin aina se ilkeä ja paha ja tyhmä, tein aina kaiken väärin jne) ja jossain kohti menin psykologille puhumaan kun en enää kestänyt "epäonnistumistani" ihmisenä. Ja tajusin että ei minussa ole vikaa. Sen jälkeen en ole enää ottanut itseeni äitini puheita, olen yrittänyt nähdä niiden puheiden taakse ja ilmeisesti kyse on äitini epävarmuudesta - hän ei usko että hänellä olisi tytär joka olisi hyvä. Ei hän siis pahuuttaan minua loukkaa.

Suosittelisin sinullekin jollekin ulkopuoliselle, ammattilaiselle puhumista. Saa erilaisia näkökulmia. VOimia!

 

[Wide]

Mulla tuli kyllä eilisestä viestistä se kuva, että olet aika laiska, jos yhden lapsen hoitoa ihastelet kovasti ja kehuit itseäsi. Vähempikin kehuminen riittäisi.

Toisaalta kummastuttaa, että ihmettelet äitisi sanomisia kun on aiemminkin mennyt miehesi puolelle ja sinua vastaan.

No hohhoijaa.. Kyllä jokainen äiti voi olla ylpeä itsestään, oli niitä lapsia yksi tai viisi.

Niin, mutta eihän yhden lapsen hoitaminen sentään mitään työtä ole, josta pitää lähteä viihteelle. "yksi lapsi on harrastus, kaksi on työtä, kolme hulluutta".

Onko tämä virallinen standardisi?
Mulla on neljä lasta enkä koskaan ole väheksynyt yhden lapsen äitejä ja sen raskautta.
Kaikki on suhteellista!
Minä käyn joka päivä yksin jossain, baarissakin joka kuukausi.
Odotan innolla että joku arvostelisi sitä suoraan minulle.

 

[Nadia]

Sano niille, että EVVK SPEDET!

 

[k]

Sä olet ihme määkijä ja vastuuntunnoton. JOS sinusta tuntuu, että et ole syyllinen, älä sellaiseksi alistu. Sano suoraan äidillesi, että hän sanoi niin rumasti ja haukkui asiattomasti, että et halua olla tekemisissä tuollaisen kanssa.

Äitisi ja siskosi eivät ole perhettäsi. Lapsesi ja miehesi on.

 

[Neith]

No mitä valitat täällä jos ei omallatunnollasi ole mitään.
Tuskin koko suku syyttä sun kimppuun käy.....

niin..näitähän minä vielä kaipaan. ja ei, omallatunnollani ei ole mitään. mutta kuten sanoin, voitte kuvitella kun yhtä äkkiä oma perhe haukkuu..mutta sinä et ilmeisesti voi.

Siis väitätkö että äitisi on ihan keksinyt koko jutun? Haluaisin uskoa sinua,mutta olis kiva kuulla se asian toinenkin puoli!

mie tiiän miltä tuo tuntuu, mie sain kuulla ihan samaa, tosin siinä vaiheessa myös mieheni väitti tten tee kotona mitään muuta kuin räi kattoon... tosin meillä nyt olikin silloin eroaminen käynnissä ja paljon paskaa sain niskaani kska vihdoin kerroin noille mun ongelmista... ja kyllä kävin ulkona, joskus jopa 2 kertaa viikossa, siis kesällä... en ollut joka kerta humalassa vaan lähinnä siksi lähdin ulos ettei tarvinnut olla miehen kanssa kotona... hoidin siis lapsen suht yksin muuten, mutta sitten jos sattui miehen kanssa yhteinen vapaapäivä niin lähdin ulos.. se oli parempi niin.. mutta perheeni mielestä olin alkoholiongelmainen sekopää joka ei välitä lapsestaan, pistin työni ja vapaaikani lapseni edelle, en hoitanut kuulemma kotia ja tahallsiesti loukkasin kaikkia...
ei ole kivaa kuultavaa, ymmärrän pahan olosi... ota välimatkaa perheeseesi, on loistavaa jos miehesi tukee sinua ja kun keran itse tiedät ettei tuohon haukkumiseen ole syytä niin koita vaan jättää se omaan arvoonsa :hug:

 

[vierailija]

Heippa ap!
Voin kuvitella kuinka kurjalta tuntuu. Minäkin meinasin masentua jatkuvaan kotona oloon lapsen kanssa (vajaa 2v.) vielä kun asumme maalla, oli olo todella yksinäinen välillä.

Aloitin osa-aikaopiskelun, tapaan tuttavia lapsen kanssa ja välillä ilman. Käyn bileissä n. 6 vko:n välein. Anoppi joskus sanoi poikkipuolisen sanan tyttöjen illoistani. Se otti päähän, mutta onneksi sanomiset on vähentyneet. Silloin kävin itseni ja mieheni kanssa keskustelua mikä on hyvä määrä mennä ja olla kotona. Olen tehnyt itselleni selväksi, että sitten kun tuntuu että tarvitsee välttämättä tauon tai piristystä, lähden hyvällä omalla tunnolla tuulettumaan. Ei se aina onnistu. Lapsi vinkuu perään, koska ilmeisesti olen kuitenkin niin tiiviisti kotona, että lapselle se on aina erikoistilanne kun lähden.

Pidä oma tyylisi perhe-elämässäsi. Pääasia jos hommat sujuu oman miehen kanssa! Toiset tarvii enempi omaa aikaa kun toiset. Ei siitä tartte tuntea huonoa omaatuntoa, kun kuitenkin ilmeisen vastuullinen äiti kuitenkin olet. Tsemppiä ja pidä puolesi!

 

[äiti neljälle]

Täytyy sanoa, että on hyväjos kolahti ja nyt vaan tekemään asialle jotain.
Vaikka on kotiäiti jne ei se tarkoita sitä että oikea paikka "tuulettumiselle" olisi juuri baari/tanssilattiat.
Säännöllinen viikottainen harrastus olisi hyväksyttävämpi vaihtoehto tuulettumiseen ja oman mielenterveydenkin kannalta ehdottomasti parempi kuin väsyttävät yöjuoksut kylillä.
Jotain tarvitsee tosiaan olla takana, kun niinkin moni on sinusta ja lapsista huolissaan?
Ilmeisesti kaikki muut kärsivät menemisistäsi ja sinä et ole asiaa halunnut huomata, ennenkuin nyt kun sinulle on siitä tultu puhumaan.
Edelleen sinulla hyvä äiti joka todella välittää sinusta ja on sinusta huolissaan, samoin lapsista. On äidiltäsi hyvin rohkeaa uskoutua sinulle.
Ja on ihan luonnollista, että menet puolustuskannalle, koska itse et nyt näe omien tekojesi seurauksia ja koet menemiset todella tärkeiksi jaksamisesi kannalta. Parhaiten tilanteesi näkee juuri perheen ulkopuolinen ihminen, joka nyt vain sattuu olemaan oma äitisi. Mutta, yritä katsoa asiaa lastesi silmin, mitä he kokevat kun sinä lähdet omille teillesi?
Jaksamista arkeen saa kyllä muillakin keinoilla, ihan varmasti.
Voimia ja onnea elämääsi!

 

[Neith]

Täytyy sanoa, että on hyväjos kolahti ja nyt vaan tekemään asialle jotain.
Vaikka on kotiäiti jne ei se tarkoita sitä että oikea paikka "tuulettumiselle" olisi juuri baari/tanssilattiat.
Säännöllinen viikottainen harrastus olisi hyväksyttävämpi vaihtoehto tuulettumiseen ja oman mielenterveydenkin kannalta ehdottomasti parempi kuin väsyttävät yöjuoksut kylillä.
Jotain tarvitsee tosiaan olla takana, kun niinkin moni on sinusta ja lapsista huolissaan?
Ilmeisesti kaikki muut kärsivät menemisistäsi ja sinä et ole asiaa halunnut huomata, ennenkuin nyt kun sinulle on siitä tultu puhumaan.
Edelleen sinulla hyvä äiti joka todella välittää sinusta ja on sinusta huolissaan, samoin lapsista. On äidiltäsi hyvin rohkeaa uskoutua sinulle.
Ja on ihan luonnollista, että menet puolustuskannalle, koska itse et nyt näe omien tekojesi seurauksia ja koet menemiset todella tärkeiksi jaksamisesi kannalta. Parhaiten tilanteesi näkee juuri perheen ulkopuolinen ihminen, joka nyt vain sattuu olemaan oma äitisi. Mutta, yritä katsoa asiaa lastesi silmin, mitä he kokevat kun sinä lähdet omille teillesi?
Jaksamista arkeen saa kyllä muillakin keinoilla, ihan varmasti.
Voimia ja onnea elämääsi!

kerran kuussa baarissa käyminen ei todellakaan ole tuomittavaa siis täytyyhän nyt muistaa että äiti on myös nainen joka kaipaa seuraa, hauskuutta, rentoutumista... en mie ainakaan rentoudu sillä että menen lapsen kanssa kaverille käymään, päin vastoin, siellä sitä vasta saakin vahtia ettei tee pahojaan... mun lapsi ei ainakaan kärsi siitä että mie käyn ulkona, koska ei se kärsi siitäkään että olen yön töissä... saman ajan olen sen luota poissa silloi kun ulkona käyn... ja silloinkin jos lapsi on kotona isänsä kanssa ei todella tuulettumassa käynnistä ole mitään haittaa :headwall: :headwall:

 

[Olivia]

Täytyy sanoa, että on hyväjos kolahti ja nyt vaan tekemään asialle jotain.
Vaikka on kotiäiti jne ei se tarkoita sitä että oikea paikka "tuulettumiselle" olisi juuri baari/tanssilattiat.
Säännöllinen viikottainen harrastus olisi hyväksyttävämpi vaihtoehto tuulettumiseen ja oman mielenterveydenkin kannalta ehdottomasti parempi kuin väsyttävät yöjuoksut kylillä.
Jotain tarvitsee tosiaan olla takana, kun niinkin moni on sinusta ja lapsista huolissaan?
Ilmeisesti kaikki muut kärsivät menemisistäsi ja sinä et ole asiaa halunnut huomata, ennenkuin nyt kun sinulle on siitä tultu puhumaan.
Edelleen sinulla hyvä äiti joka todella välittää sinusta ja on sinusta huolissaan, samoin lapsista. On äidiltäsi hyvin rohkeaa uskoutua sinulle.
Ja on ihan luonnollista, että menet puolustuskannalle, koska itse et nyt näe omien tekojesi seurauksia ja koet menemiset todella tärkeiksi jaksamisesi kannalta. Parhaiten tilanteesi näkee juuri perheen ulkopuolinen ihminen, joka nyt vain sattuu olemaan oma äitisi. Mutta, yritä katsoa asiaa lastesi silmin, mitä he kokevat kun sinä lähdet omille teillesi?
Jaksamista arkeen saa kyllä muillakin keinoilla, ihan varmasti.
Voimia ja onnea elämääsi!

Mistä sä tiedät mikä on kenenkin mielenterveyden kannalta parempi vaihtoehto?! Ja jos mies ja oma lapsi ei kärsi ap:n menoista (joita on kyllä aika harvoin) niin miksi äidin pitäisi kärsiä? Joku tykkää käydä baarissa ja joku sauvalenkillä, kai sitä itse saa päättää oman vapaa-aikansa käytön.

 

[äiti neljälle]

No, kuka käy harrastuksissa lapsen kanssa?
Kun kyse "tuulettumisesta" ei sitä tehdä lapsen kanssa?
"Tuulettuminen"= Ei tarkoita ravinteli-iltaa välttämättä, vaan toimintaa jonka jälkeen itsellä HYVÄ, VIRKEÄ, SEESTEINEN JA RAUHALLINEN/RENTOUTUNUT OLO JA MIELI.
Kuinkahan monella edellämainitut asiat toteutuu ravintola-illan jälkeen/seuraavana päivänä?

 

[Neith]

No, kuka käy harrastuksissa lapsen kanssa?
Kun kyse "tuulettumisesta" ei sitä tehdä lapsen kanssa?
"Tuulettuminen"= Ei tarkoita ravinteli-iltaa välttämättä, vaan toimintaa jonka jälkeen itsellä HYVÄ, VIRKEÄ, SEESTEINEN JA RAUHALLINEN/RENTOUTUNUT OLO JA MIELI.
Kuinkahan monella edellämainitut asiat toteutuu ravintola-illan jälkeen/seuraavana päivänä?

no mulla on ainakin iloinen ja hyvä mieli
enkä pode krapulaa ja juon fiksusti joten kyllä se rentoutumista on... siis se ettei tarvitse kantaa vastuuta muuta kuin itsestään, ei tarvitse huomioida kenenkään muun tarpeita kuin omia
mutta jos ihan tuota virkeää, rentoutunutta ja rauhallista oloa haetaan niin silloin tehoaa parhaiten se kun saan nukkua 15 tuntia putkeen kaikessa rauhassa, mutta sepä ei sitten tuota sitä hyvää meitä ja ei ylläpidä sosiaalisia suhteita

 

[3n äiti]

Kyllä se vähän niin on että kukin itse päättäkööt millä tavalla tykkää rentoutua. Aikoinaan kävin kapakissa ehkä parin kuukauden välein ja siellä parasta oli täydellinen irtautuminen arjesta ja pennuista. Se oli eri maailma kuin koti. Nyttemmin en ole enää vuosiin käynyt ja tuntuisi raskaalta lähteä.

Ulkopuolelta tulevat neuvot ja arviot menee yleensä pieleen. Siksipä olisi hyvä kasvattaa ajan kanssa oma tahto ja omat rajat. Usko siihen että kykenee tekemään itse oikeat valinnat ja seisomaan niiden takana. Aikuisen ihmisen ei tulisi olla selitystä velkaa oman perheensä ulkopuolisille ihmisille oman perheen asioista.

Hyvin mahdollista että äiti ja sisarukset keskenään juoruaa jonkun asioista ja kimppauholla päätyvät siihen että nyt on aihetta olla huolissaan, vaikkei olisikaan. Sellaisessa tilanteessa voi heittää piut paut ylihysteerisille kommenteille.

 

[äiti neljälle]

En myöskään tuomitse baari-iltoja, mutta
Itse ainakin käytän mieluummin rahani hyvään ja oikeaan harrastukseen, joka antaa paljon enemmän kuin kuukausittainen juomasessio baarissa.
Ystäviä voi tavata muuallakin ja vieläpä ilmaiseksi ja tehden jotain oikeasti hauskaa?
Moni tälläkin palstalla miettii, kun ei ole ylimääräistä rahaa mutta kun baari-ilta on tiedossa, kaivetaan rahat vaikka p....stä. Asiat pitää laittaa itselleen tärkeysjärjestykseen ja itselleni oma hyvinvointi tarkoittaa samaa kuin koko perheenhyvinvointi. Hyvinvointia minun ei tarvitse hakea baarista/alkoholista vaan saan sen muuten ja ilman että kukaan sivullinen/oma perhe kärsii tai joutuu yhdestä illasta pulittamaan paljon rahaa, mikä menee sisäänpääsyihin, narikkaan/juomisiin/vaatteisiin, taksiin. Että kyllä yhdelle baari-illalle tulee hintaa ja kun sen kertoo 12, vuodessa tulee iso summa, jolla saa paljon enemmän "omaa aikaa" esimerkiksi juuri hyvän harrastuksen.

 

[FionaFauna]

Toistan edellä sanomani. Läheskään kaikki ihmiset eivät siellä baarissa viimeisiä pennejään tuhlaa ja kärsi seuraavana päivänä kauheasta krapulasta.

Itse kävin viikonloppuna baarissa (klubilla) tanssimassa ja koko reissuun meni noin 10? ja hauskaa oli. En ymmärrä, mitä tässäkin nyt on taas tuomittavaa.

Jos sinä pidät lenkkeilystä/pitsinnypläämisestä/mistä lienee niin ymmärrä, että ihan kaikki eivät pidä samoista asioista. Kuka täällä maalimassa on oikeutettu kertomaan toiselle, mitä pitäisi tehdä? Miksi sinun harrastuksesi on minun harrastustani parempi? Tätä jaksan ihmetellä päivästä toiseen.