Olen kuulemma huono äiti. Selvä.

[juu]

Meillä cockerspanieli ei sano mitään vaikka kuinka lapsi repis ym. Mutta koskaan emme anna lasten sitä tahalleen repiä. Meijän lapsi osaa olla koirien kanssa, mutta sittenku tulee siskonlapset käymään niin kyllä katon tarkoin ja en jätä lapsia keskenään koirien kanssa.
Koira on kumminki koira. Ikinä en pysty luottamaan 100% edes omaan koiraan. Vaikka on kuin hyvin koulutettu..

Voiko lapseenkaan luottaa yhtään sen enempää? Oikeasti? Lapset valitettavsti saavat toisinaan päähänsä mitä ihmeellisimpiä juttuja, varsinkin kun vanhempien silmä vältää. Vaikka kuinka hyvin opetettuja olisivatkin. Lapsikin on silti aina lapsi eikä kykene asioita aikuisten tavavalla käsittämään, kokonaisuuksina siis.

 

[ajatelkoot mitä haluu]

ihan sama mulle.MUN elämä.ei kiinnosta pätkääkään mitä jotkut idiootit ajattelee.oon huomannu että tosi harvoihin voi luottaa muutenkaa.mulle riittää perhe ja pari hyvää ystävää-ihmisiä jotka on MUN PUOLELLA eikä mua vastaan.kaikki muut saa suksia ..........

 

[Nanna90]

Meillä cockerspanieli ei sano mitään vaikka kuinka lapsi repis ym. Mutta koskaan emme anna lasten sitä tahalleen repiä. Meijän lapsi osaa olla koirien kanssa, mutta sittenku tulee siskonlapset käymään niin kyllä katon tarkoin ja en jätä lapsia keskenään koirien kanssa.
Koira on kumminki koira. Ikinä en pysty luottamaan 100% edes omaan koiraan. Vaikka on kuin hyvin koulutettu..

Voiko lapseenkaan luottaa yhtään sen enempää? Oikeasti? Lapset valitettavsti saavat toisinaan päähänsä mitä ihmeellisimpiä juttuja, varsinkin kun vanhempien silmä vältää. Vaikka kuinka hyvin opetettuja olisivatkin. Lapsikin on silti aina lapsi eikä kykene asioita aikuisten tavavalla käsittämään, kokonaisuuksina siis.

Siis selvennän vielä, että ei edes meijän lapsi ole keskenään koirien kanssa.
En luota. Ja niinku kerroit että lapsi on lapsi ja saa ihmeellisiä juttuja päähän.

 

[luupää]

Mä luulen että me kaikki ollaan enemmän tai vähemmän huonoja äitejä. AINA löytyy joku joka ei hyvksy sun ratkaisuja, tee sitten niin tai näin. Jos lähdet töihin kun lapsi on vielä vauva, olet itsekeskeinen p*ska joka ajattelee vain omaa uraansa (vaikka taloudellisista syistäkin töihin menis) tai jos jäät kotiin hoitaan niin olet saamaton lurjus joka tuhlaa vaan verovarjoja sen sijaan että niitä tekisi....

Mun mutu on että tässä hommassa ei mitenkään voi olla hyvä, saati ees kelvollinen. Tällä palstalla on monen helppo nimettömänä paistatella hyvyydellään, esittää ehkäpä asiat joskus liioitellusti... Siltä tuntuu koska ympärillä olevat äidit, reaalielämässä ei niin täydellisiä ole, tai sitten mun ympärille on vaan kasautunut äitiyden "irvikuvat". Ne äidit jotka tekevät kompromisseja lapsen edun ja oma/oman perheen edun nimissä...

Peesi tolle kompromissille. Äiti on vapaata riistaa heti jos ei tee asioita pelkästää lapsen edun nimissä. Häntä saa arvostella, syyttää ja solvata. Mutta oikeaelämä ei kai niin mustavalkoista ole. Joskus äidinkinetu saattaa olla lapsen etu. Tai jonkinlainen kompromissi parasta juuri kyseiselle perheelle.

Kaikki pitäs olla samasta muotista. Jokaisen äidin tunteineen ja tarpeineen (sori, äidillähän ei tarpeita saa olla), jokaisen lapsen ja jokaisen perheen. Tosielämässä näin ei ole.

Joskus mietin villiä ajatusta että jos lapsen-etu keskeisyydestä siirryttäis perheen-etu keskeisyyteen niin muutuisko asiat paremmiks? Jos lapsella on turvattu koti ja perhe, hän ei ole pelkästää äiti riippuvainen vaan ympärillä on muitakin turvallisia aikuisia, vaikka äiti oliskin se nro1. Mitä mikäkin perhe tarvitsee on taas ihan perhekohtaista, siitäkään ei ole yhtä ainoaa oikeaa mallia.

 

[..]

Kunnolla koulutettu koira antaa kakaran laittaa vaikka niittejä korviin ilman, että edes mielessä käy näykkiminen. :headwall:

Peesi. Meidän amstaffi ei korvaansa lotkauta, vaikka 2,5-vuotias välillä hieman kaltoin kohteleekin. Korkeintaan poistuu paikalta, jos korvista tai hännästä liian lujaa sattuu vetämään. Tajuaa jopa taluttaessa, jos remmin päässä on lapsi, eikä vedä _yhtään_, vaan tassuttaa hissukseen lapsen tahtia, muuten ei osaa remmissä kauniisti kävellä.

luuletko, että se on koirasta kiinni tai sen koulutuksesta? eikös koiria ole eri luonteisia ja jotkut vain ovat lapsiystävällisempiä koiria luonnostaan..

 

Kunnolla koulutettu koira antaa kakaran laittaa vaikka niittejä korviin ilman, että edes mielessä käy näykkiminen. :headwall:

Peesi. Meidän amstaffi ei korvaansa lotkauta, vaikka 2,5-vuotias välillä hieman kaltoin kohteleekin. Korkeintaan poistuu paikalta, jos korvista tai hännästä liian lujaa sattuu vetämään. Tajuaa jopa taluttaessa, jos remmin päässä on lapsi, eikä vedä _yhtään_, vaan tassuttaa hissukseen lapsen tahtia, muuten ei osaa remmissä kauniisti kävellä.

luuletko, että se on koirasta kiinni tai sen koulutuksesta? eikös koiria ole eri luonteisia ja jotkut vain ovat lapsiystävällisempiä koiria luonnostaan..

Minulla on ollut koiria vuodesta -76 ja sen tiedän, että koira ei saa näykätä pikkulasta missään tilanteessa. Amstaffimme on toimillaan ja reagoinneillaan luottamuksemme 2,5 vuoden aikana ansainnut. Ainakin niin pitkälle, kuin koiriin nyt yleensä voi luottaa. Jos rotikka näykkii pientä lasta, on asia minusta aika huolestuttava ainakin niin pitkään, kuin lapsen ymmärrys ja muisti on kanan tasolla. Valitan.

 

[..]

Kunnolla koulutettu koira antaa kakaran laittaa vaikka niittejä korviin ilman, että edes mielessä käy näykkiminen. :headwall:

Peesi. Meidän amstaffi ei korvaansa lotkauta, vaikka 2,5-vuotias välillä hieman kaltoin kohteleekin. Korkeintaan poistuu paikalta, jos korvista tai hännästä liian lujaa sattuu vetämään. Tajuaa jopa taluttaessa, jos remmin päässä on lapsi, eikä vedä _yhtään_, vaan tassuttaa hissukseen lapsen tahtia, muuten ei osaa remmissä kauniisti kävellä.

luuletko, että se on koirasta kiinni tai sen koulutuksesta? eikös koiria ole eri luonteisia ja jotkut vain ovat lapsiystävällisempiä koiria luonnostaan..

Minulla on ollut koiria vuodesta -76 ja sen tiedän, että koira ei saa näykätä pikkulasta missään tilanteessa. Amstaffimme on toimillaan ja reagoinneillaan luottamuksemme 2,5 vuoden aikana ansainnut. Ainakin niin pitkälle, kuin koiriin nyt yleensä voi luottaa. Jos rotikka näykkii pientä lasta, on asia minusta aika huolestuttava ainakin niin pitkään, kuin lapsen ymmärrys ja muisti on kanan tasolla. Valitan.

ei tietenkään saa näykkiä pientä lasta eikä ketään. Mutta jos esimerkiksi lapsi vetää koiraa hännästä kovaa ja roikkuu siinä tms. sehän sattuu koiraa. Jos koira ei yrityksestä huolimatta saa lasta irtoamaan hänestä niin onhan se ymmärrettävää toimintaa reagoida siihen jotenki.

 

[=)]

onpa negatiivisia ihmisiä jos ajattelee, että kaikki on enemmän tai vähemmän huonoja äitejä.

Itse oon kyllä oikein hyvä äiti ja uskon että niin sinäkin =)
Lapsi tarvii rakkautta, ei martyyrimieltä ja uhrilahjoja!

Pitäsköhän mun viedä piikille tuo naapurin penska kun puree aina toisia lapsia puistossa?
Lasta on kuitenkin tuhannenverroin helpompi kouluttaa kuin koiraa, mutta siltikään kukaan ei sitä tee.

 

[Mii90]

Koira ja lastahan ei kannattaisi koskaan jättää kahdestaan. Tottakai lapsen pitää oppia ettei koiraa saa vedellä hännästä yms. Mutta onko tosiaan niin että lapsen vika jos koira näykkäsee? Ei ole vaan vanhemman. Meillä vanhemmilla on vastuu omista lapsistamme! Jos jätät koiran ja lapsen hetkeksi kahdestaan ja siinä sattuu jotakin niin sinun vikasi se on.

Ja mitä muihin asioihin tulee niin omasta mielestäni alle vuosikas ei kuuluu hoitoon, mutta os esim isä jäi kotiin niin mikäs siinä.

Ja imettämisestä, minusta on itkekästä olla imettämättä jos maitoa kuitenkin tulee. Äidin maito on kuitenkin parasta ravintoa pikkuselle.

 

["vieras"]

2v on vielä niin älytön, että jos ei kiellolla mene perille, niin silloin vanhempien pitää ESTÄÄ vaarallinen tilanne. Eli loppupeleissä sinä äitinä, ap, olet syyllinen koiran näykkäisyyn. Ja jos kaikki arvostelee sinun olevan huono äiti, niin ainakin minulle se olisi niin iso juttu, että katsoisin peiliin ja pitkään:/

 

[Mummeliisa]

Olen siis huono äiti koska

- En halunnut imettää
- Menin töihin jo kun lapsi oli 8kk vanha
- Meillä on Rottweiler joka on kerran näykkäissyt lasta, ja ihan syystäkin, ja silti koiraa ei ole viety piikille. (Ei ole mitään tarvetta)

Ihmettelen kyllä miten minä noiden perusteella voin olla huono äiti. Entäs sitten alkoholistit, narkkarit yms? Eivätkö he ole huonoja äitejä? Kuitenkin meidän lapsella on rakastavat vanhemmat, koti, ruokaa saa joka päivä yms.

Ja siis oma äitini, melkein kaikki työkaverini, pari ystävääni ja muutama tuttu sanonu ihan suoraan että olen huono äiti. Kiitti vaan vitusti.

Noh noiden antamiesi tietojen perusteella ei vielä oikein voi määritellä sen kummemmin hyväksi kuin huonoksikaan äidiksi.

 

[ooooo]

Imetys ei kerro mitään mutta tuo lapsen hylkääminen tekee sinusta kamalan äidin. Onneksi minä välitän pienokaisestani

 

[tytönjapoikienmamma]

Tyhmää pähkäilyä ja vääntöä täällä palstalla, onko nyt joku huono äiti vai ei ja kuka sanonut....hohhoijaa. MUTTA tuo koirajuttu on vakava asia. Milloin ihmiset oppivat, että lapset ja koirat on AINA vanhemman vastuulla, kumpaankaan ei luoteta!! En itse uskaltaisi, tai siis kokisin liian stressaavaksi hoitaa lasta ja rotweileria ja täytyy myöntää (vaikka tästä saan hysteerisen leiman) mitään muutakaan koiraa...

 

["Christine"]

Näin aina... mitä se kellekään kuuluu kuka milloinkin ja mitenkin imettää ja missä vaiheessa. Mut on leimattu huonoksi äidiksi kun olin kahdeksantoista lapseni saadessani. Nykyään on virallisia tahoja suuntaan asenne, että minulla ei ole mitään hävettävää eikä minulle sanota mitä sattuu. Kunnioittavaa kohtelua olenkin saanut. Mäkin oon vissiin huono äiti kun kielsin moneen kertaan vähän alle kuusivuotiasta että kissaa EI vedetä turkista, hännästä eikä muualta vaan silitellään hellästi. No, silti oli pakko kokeilla sitä hännästä vetoa. Kissa parkaisi ja nappasi hieman kynsillään. Tyttö itkemään ja minä totesin, että siinä sen näkee miksi eläimiä kohtaan pitää olla kunnioittava. Nykyään tyttö silittelee kisua jos kisu itse tulee viereen ja haluaa muutenkin kamalasti hoitaa kisulia. Samoin tytölle olen iskostanut päähän että vieraita koiria ei koskaan mennä silittelemään ellei koira tule itse tutustumaan ja silloinkin kysytään omistajalta lupa.

 

["munamies"]

Jos 2vuotias lapsi useimmista kielloista huolimatta herättää koiran. Itsekin lapsena opin olemaan koirien kanssa koska koirat tarvittaessa näykkäisivät minua jos tein väärin niitä kohtaan. Ja meillä oli useita rotikoita. Samoin sisarukseni ovat oppineet tuolla tavoin. Ja isäni mielestä se oli ihan oikein silloin 80-luvulla, niin miksei se nytkin olisi? Pureminen ja näykkäisy on kaksi eri asiaa.

niin 2-vuotiaat nyt ovat vielä aika pieniä ja meidän pitäs niitä suojella.

mistä voit tietää jos seuraavan kerran lapses astuu sen rotikan hännän päälle, tai herättää tai jotain muuta ja se purasee lasta naamaan.. se oli ihan oikein sille,niinkö?

 

["munamies"]

kirjoitit:
Ja siis oma äitini, melkein kaikki työkaverini, pari ystävääni ja muutama tuttu sanonu ihan suoraan että olen huono äiti. Kiitti vaan vitusti.

mua ihmetyttää kovasti miten noin moni ihminen on sanonut sulle noin, mulle taas päinvastoin..
on sanottu että olen hyvä äiti.. kyllä alkaisin oleen huolissani jos musta olis tolleen sanottu ja noin moni,työkaverit? omat ystävät? oma äiti? hei haloo? miksi?

 

[v]

Jessus, että jotkut on sekaisin

niinpä...

 

[-]

jos noin moni sanoo että olet huono äiti niin sitten taidat oikeasti olla. ja nuo mainitsemasi jutut viittaavat itsekkyyteen.