Olen huono äiti!!

  • Viestiketjun aloittaja Surullinen
  • Ensimmäinen viesti
Surullinen
Taitaa olla masennus hiipinyt pääälle. Lapsi on 1,5kk vanha..ja musta on tuntunut jo pitkään jotenkin pahalta.ahdistaa ja on pelokas olo. Aamuisin olo tuntuu niin tyhjältä..enkä jaksa yhtään innostua siitä että pieni pellava pää kipuaa sänkyymme.
Tuntuu että olen menettänyt kaikki rakkauden tunteet lastani kohtaa...Kamalaa!
tuo pieni ihminen on ollut mulle parasta ja tärkeintä maailmassa..Mutta nyt kun katsonkin lasta, se herättää mussa syyllisyyden siitä kun en "tunne mitään häntä kohtaan". Yritän olla välittämättä tästä tunteesta...eli leikin lapsen kanssa, halailen ja pussailen..Mutta vain siksi että tiedän että mun pitää niin tehdä. Tää syyllisyys asiasta saa mut tosi ahdistuneeksi. Olen maailman huonoin äiti..Sama vaikka jokeen hyppäisi.

Sain lääkäriltä cipralexit, ja ne pitäis nyt aloitella...

Onko kenelläkään liittynyt masennukseen tällainen tunteettomuus??

 
Minulla masenukseen liittyi paljon muutakin.. En sitäpaisi jaksanut halata ja suukotella tms. vaan meni koko systeemi ihan plörinäksi. En siivonnut. En tehnyt oikein ruokaakaan. Menin töihin kun eka lapsi oli 2v ja toka 6kk. Kun kolmas oli 8kk olin taas töissä. En innostunut oikein mistään muusta kuin työstäni.. :$ Masenuslääkitys aloitettiin kun eka lapsi oli 9kk vanha. Lopetettiin kun kolmas oli pian syntymässä. :whistle: Nykyään olen terve, pystyn hoitamaan kotia ja lapsia jne.. Ensimmäinen lapsi kärsi masennuksestani erittäin paljon ja olen joutunut antamaan hänelle erityisen pajon huomiota jälkeenpäin. Hän on usein alakuloinen ja miettii paljon asioita. Tunnenko syyllisyyttä? Olenko huono äiti? Jo vain... :headwall:
 
Surullinen
Niin, kyllä minullakin tähän liityy paljon muutakin. Olen todella ärtyisä, ja mikään ei oikein huvita. Ahdistus on myös rajua.. sellainen tuskainen olo. synkkiä ajatuksia pää täys.. Tais siis jotenkin pelottavia. Entäs jos sekoan täysin...

Mikä lääkitys sinulla oli? kuinka pian huomasit sen auttavan?
 

Yhteistyössä