Olen hieman pettynyt omiin sisaruksiini

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Sisko"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Sisko";23572150]Olen tosi realistinen ja koska kirjoitan työkseni, osaan ajatella myös kohderyhmää. [/QUOTE]

Kohderyhmääsi kuuluvat kolmekymppiset lapsettomat, ja blogisi on raskaudestasi.
 
Niin ja vielä lisään, että aika ei kulje kenelläkään muulla yhtä hitaasti kuin sinulla. Sinä itse odotat sitä lasta niin kovasti, että sinusta jokainen päivä on mahtava uusi edistysaskel. Jos siskosi lukee blogiasi kerran 2 viikossa, hänestä todennäköisesti tuntuu, että vastahan hän sitä luki.
 
[QUOTE="minä";23572158]Tottakai ap saa iloita raskaudestaan, mutta turhaa hänen on siitä olla pahoillaan, ettei siskot ole asiasta kiinnostuneita. Eli perustakoon blogeja, etc. mutta antakoon ihmisille (ja siskoille) vapauden lukea niitä tai olla sitten lukematta. :)[/QUOTE]

Kyllä siitä saa olla pahoillaan, että siskoja tai äitiä ei kiinnosta. Varsinkin, jos ennen on ollut hyvinkin läheisiä. Ja jos oikein luin, niin hänen siskojaan ei kiinnosta yhteydenotto ollenkaan, eikä sekään ole reilua. Voi sitä ihan rehellisesti toiselle sanoa että onnea raskaudesta, toivon sinulle hyvää mutta puhutaanko välillä muustakin? :)
 
[QUOTE="vieras";23572104]Mä en halua loukata,mutta ei mua kiinnostais lukea jonkun raskaudesta mitenkään tiiviisti tai kommentoida sitä.. Eri asia sit kun vauva on syntynyt,sit siinä arjessa on ehkä semmosia juttuja mitkä sukulaisiakin kiinnostaa ihan oikeesti. Mut että viikko viikolta seurata kun jonkun maha kasvaa..noh,kukin tekköö niinku parraaks näkköö :)[/QUOTE]

Joo mutta ei tuossa ole kyse kenen tahansa raskaudesta ja sen seuraamisesta. Vaikka raskaus ei olisi ajankohtaista omassa elämässä, on se kuitenkin sen verran iso juttu, että kyllä se jotain tunteita herättää väistämättä, jos oma sisko tulee raskaaksi. Ja ihan varmasti jossain raskauden vaiheessa ne siskonkin raskausjutut alkavat kyllästyttää, jos niistä koko ajan puhuu, mutta harva nyt jo raskauden alussa noin välinpitämättömästi suhtautuu asiaan.
 
Minusta ap kuulostaa juuri siltä kuin kertoikin että odottaa esikoistaan :D ja koko maailma pyörii siis hänen napansa ympärillä ja nyt suuttuu kun jollakulla muulla onkin elämää eikä jaksa lässyttää jostakin pissien proteiineista tai verenpaineista tai turvotuksista tai mahdollisista välilihan repeämistä
 
[QUOTE="Sisko";23572150]Hei Hanna! Kuten jo aiemmin kerroin, muttet varmaan ehtinyt lukea, olen pitänyt blogini hyvin neutraalilla tasolla enkä ole sortumassakaan hypetykseen. Olen tosi realistinen ja koska kirjoitan työkseni, osaan ajatella myös kohderyhmää. On tosi ikävää jos sinua on pommitettu huonosti tehdyillä blogeilla, mutta älä pura turhautumistasi minuun.[/QUOTE]

Oli blogisi sitten kuinka neutraali tahansa niin ellei asia kiinnosta niin se ei vain yksinkertaisesti kiinnosta. Minua ei ole koskaan muiden raskaudet pahemmin kiinnostaneet, joten ymmärrän siskojasi. Oma raskauteni (ensimmäinen) taas oli aivan mieletön juttu, joten ymmärrän siinä mielessä myös sinua. Itse en kuitenkaan edes oman raskauteni aikana pahemmin raskaudestani muille puhunut, sillä ajattelin, ettei muita asia pahemmin kiinnosta (kuten ei minuakaan muiden raskaudet kiinnostaneet).
 
Nyt mä lähden täältä. Olin tosi yllättynyt negan määrästä, vaikka tiesin että sitä tulisi, mutta onneksi mukaan mahtui muitakin :) Kiitos teille kannustavuudesta ja fiksuista kommenteista.

En vieläkään suostu pitämään itseäni itsekkäänä ja minäkeskeisenä, vaikka sitkeästi sellaisia ominaisuuksia tarjoiltiin. Halusin vain purnata, koska olin pahoilla mielin.

Jatkan blogia, luki sitä joku tai ei :) Onneksi mulla on ne kaksi ystävää, vaikkei siskoista oliskaan ny apua.
 
[QUOTE="...";23572192]Joo mutta ei tuossa ole kyse kenen tahansa raskaudesta ja sen seuraamisesta. Vaikka raskaus ei olisi ajankohtaista omassa elämässä, on se kuitenkin sen verran iso juttu, että kyllä se jotain tunteita herättää väistämättä, jos oma sisko tulee raskaaksi. Ja ihan varmasti jossain raskauden vaiheessa ne siskonkin raskausjutut alkavat kyllästyttää, jos niistä koko ajan puhuu, mutta harva nyt jo raskauden alussa noin välinpitämättömästi suhtautuu asiaan.[/QUOTE]

Itse asiassa, ei munkaan sisarukset olleet kiinnostuneita raskaudestani, eivätkä toisestakaan raskaudesta. Kaikki muut olivat vielä lapsettomia silloin. Onnittelut sain, mutta sitten asiasta ei juurikaan puhuttu ennen kuin vauva syntyi. Enkä edes tajunnut loukkaantua. Ja musta ainakin raskauden alussa nimenomaan ei varmaankaan paljon kiinnosta, kun raskautta ei vielä oikein näekään ja vauvan syntymä on melkoisen kaukainen asia.

En mäkään oikein heidän kanssaan heidän raskauksiaan kommentoinut, vaikka sitten kyselivätkin multa kaikenlaisista asioista, onko normaalia ja oliko sulla tämmöistä jne. Enemmän sitä yhteydenpitoa on ollut lasten synnyttyä.
 
Ristiriitaista tämä äitiyteen liittyvä juttu. Raskaanaolosta ei saa valittaa vaan siitä pitää nauttia. Ketään ei kuitenkaan tarvi se kiinnostaa, raskaus nimittäin. Se pitää peittää isojen telttojen alle ja raskaanaolevan täytyy aina muistaa kysyä muiden kuulumiset. Häneltä ei tarvitse kysyä mitään, koska ei ketään kiinnosta.

Jos kääntää toisinpäin, eli ap valittaisi siitä miten hänen lapselliset siskonsa eivät huomio hänen lapsettomuuttaan eivätkä kysele kuulumisia, eivätkä seuraa hänen lapsettomuushoitoblogiaan, niin kyllä olisi ap: perhe perseestä :D
 
Minulla on hiukan samantapaisia kokemuksia kuin aloittajalla. Tulin perheeni sisaruksista ensimmäisenä raskaaksi, vaikka en ole vanhin. Yksi siskoistani koki uutisen tosi kummallisesti ja oli jotenkin tosi vaivaantunut aluksi. Olin siitä vähän loukkaantunut. Oliko tämä minun uutiseni hänelle vaan loukkaus ja kateuden aihe? Tämä siskoni oli myös sinkku sillä hetkellä. Muut sisarukset ja vanhempani ottivat asian ihan ok. Ei nyt niin riemuissaan, vaan kai hiukan oudoksuen tai laimeasti. Yrittivät kyllä parhaansa olla iloisia puolestani, minkä järkytykseltään pystyivät.
Kaikki oli tietysti tosi outoa, kun kenelläkään lähisukulaisistani ei ollut kokemusta vauvoista kuin omilla vanhemmillani. Anoppi oli meilläkin ainoa, joka oli todella innoissaan. Kyseli kaikkea koko ajan ja kertoili juttuja omasta ja tuttaviensa raskauksista.
Vähitellen siinä kuitenkin lähennyttiin kaikkien kanssa siinäkin asiassa. Viimeistään kun minulla oli tosi iso vatsa alkoi kaikki olemaan melko sinut asian kanssa ja innoissaan. Kaikki syöksyivät tietysti vauvaa heti sen synnyttyä katsomaan, vaikka välimatkaakin oli.
Sisarukseni ovat nyt hoitaneet lapsiani aina joskus, kun ollaan siellä päin vierailulla. Vaippojakin ovat muutaman kerran vauvoilta vaihtaneet. Isompaa ovat vieneet ties mihin ja leikittäneet. Hyvin tässä on alettu tulemaan toimeen uudelleen mielestäni. Toivon, että voisin olla myös heidän tuleville lapsilleen yhtä hyvä täti. Jälkeenpäin ajateltuna osasin vaatia heiltä paljon, koska läheisiä on aina oltu. Halusivatkin kyllä lopulta olla tärkeä osa lasteni elämää, kun vaan alkushokista selvittiin.
 
[QUOTE="Sisko";23572216]Nyt mä lähden täältä. Olin tosi yllättynyt negan määrästä, vaikka tiesin että sitä tulisi, mutta onneksi mukaan mahtui muitakin :) Kiitos teille kannustavuudesta ja fiksuista kommenteista.

En vieläkään suostu pitämään itseäni itsekkäänä ja minäkeskeisenä, vaikka sitkeästi sellaisia ominaisuuksia tarjoiltiin. Halusin vain purnata, koska olin pahoilla mielin.

Jatkan blogia, luki sitä joku tai ei :) Onneksi mulla on ne kaksi ystävää, vaikkei siskoista oliskaan ny apua.[/QUOTE]

Siis mistä negan määrästä??? Onko vastakkainen mielipide sinulle negatiivinen asia, vai mitä? Kyllä sinulla nyt taitaa sittenkin olla hormonit sekoittaneet hieman pääsi, mikäli koit nämä siskojesi käytöstä ymmärtävät mielipiteet negoina itseäsi kohtaan! Ei siis ihme, että siskojesi käytös on näin mielesi pahoittanut, kun näemmä ihan asialliset vastauksetkin olet saanut omassa mielessäsi negatiivisiksi.

Ja tämä siis ihan kaikella hyvällä sanottuna. :)
 
[QUOTE="minä";23572250]Siis mistä negan määrästä??? Onko vastakkainen mielipide sinulle negatiivinen asia, vai mitä? Kyllä sinulla nyt taitaa sittenkin olla hormonit sekoittaneet hieman pääsi, mikäli koit nämä siskojesi käytöstä ymmärtävät mielipiteet negoina itseäsi kohtaan! Ei siis ihme, että siskojesi käytös on näin mielesi pahoittanut, kun näemmä ihan asialliset vastauksetkin olet saanut omassa mielessäsi negatiivisiksi.

Ja tämä siis ihan kaikella hyvällä sanottuna. :)[/QUOTE]


Äh, okei, siis tottakai erilaiset mielipiteet on ok. Negaa on se, että huudellaan mitä sattuu pelkästään huutelun ilosta, eikä yritetäkään ymmärtää aloittajan pointtia. Kyllä mä näen ajatuksen siemenen monen kommentoijan kriittisissä teksteissä, mutta ne monet oli tosi asenteellisia alunalkaen. Ei siskojani ymmärtäviä niinkään, vaan minua loukkaavia. Se on negaa. Mutta sitä vartenhan tällaiset palstat on. Ei voi odottaa pelkästään rakentavia kommentteja.

Adieu!
 
[QUOTE="Sisko";23572276]Äh, okei, siis tottakai erilaiset mielipiteet on ok. Negaa on se, että huudellaan mitä sattuu pelkästään huutelun ilosta, eikä yritetäkään ymmärtää aloittajan pointtia. Kyllä mä näen ajatuksen siemenen monen kommentoijan kriittisissä teksteissä, mutta ne monet oli tosi asenteellisia alunalkaen. Ei siskojani ymmärtäviä niinkään, vaan minua loukkaavia. Se on negaa. Mutta sitä vartenhan tällaiset palstat on. Ei voi odottaa pelkästään rakentavia kommentteja.

Adieu![/QUOTE]

k
 
[QUOTE="vieras";23572236]Itse asiassa, ei munkaan sisarukset olleet kiinnostuneita raskaudestani, eivätkä toisestakaan raskaudesta. Kaikki muut olivat vielä lapsettomia silloin. Onnittelut sain, mutta sitten asiasta ei juurikaan puhuttu ennen kuin vauva syntyi. Enkä edes tajunnut loukkaantua. Ja musta ainakin raskauden alussa nimenomaan ei varmaankaan paljon kiinnosta, kun raskautta ei vielä oikein näekään ja vauvan syntymä on melkoisen kaukainen asia.

En mäkään oikein heidän kanssaan heidän raskauksiaan kommentoinut, vaikka sitten kyselivätkin multa kaikenlaisista asioista, onko normaalia ja oliko sulla tämmöistä jne. Enemmän sitä yhteydenpitoa on ollut lasten synnyttyä.[/QUOTE]

Eikö teitä oikeasti kiinnosta sisarustenne asiat. Käsitin kuitenkin, että aloittajalla on läheinen suhde siskoihinsa, ja tällöin toisen asiat yleensä kiinnostavat. Ei se tarkoita sitä, että koko ajan pitäisi olla kiinnostuneena kyselemässä, mutta kyllä nyt perusjutut haluaa tietää. Se on vähän sama, kuin jos aloittaisi uudessa työssä, eikä sisko kysyisi kertaakaan, että mites siellä uudessa työssä on mennyt tai millaista siellä on. Tai olisi vaikka sairastunut johonkin tautiin, eikä sisko kysyisi, että jokos menee paremmin vai vieläkö tauti vaivaa. Eli kyllä sisarukset nyt yleensä ovat kiinnostuneita toistensa kuulumisista, ihan niistä yhdentekevistäkin, saati sitten raskaudesta ja odotuksesta.
 
Mä voisin omalta osaltani sanoa, etten ennen lapsia varsinkaan alkuraskaudessa osannut oikein sanoa mitään asiaan. Onnittelut tietysti j nyt kun itse olen äiti ja kokenut raskausajan, voin vertailla ja vaihtaa kokemuksia ja ymmärrän paremmin mistä toinen puhuu. Mutta kun en ollut itse asiaa vielä kokenut ja joku kertoi, että on ollut pahoinvointia, tuntui tosi typerältä vastata jotain "no voi harmi, toivottavasti se menee ohi" Ehkä juuri siksi anoppisi on helpompi lähestyä sua tässä asiassa, kun hän on kokenut raskauden ja pystyy paremmin myötäelämään kanssasi. ja tottakai yleensä kai lapsenlapsi on suurempi asia ihmiselle varmasti kun tätiys, eli siskojen lapset.

mulla on läheinen sisko, joista minä olin se eka joka lapsen sai. Ei hän silloin 19 vuotiaana nuorena tyttönä osannut oikeen asiasta keskustella :D Muistan että minustakin tuntui kun välit olisi etääntymässä, mutta ei se niin mennyt. lasten synnyttyä yhteydet on ollut ihan ennallaan. raskausaikana tunsin vaan olevani yksin, kun olin se ensimmäinen joka siihen hommaan ryhtyi lähipiriistä vuosikausiin.

ja jos muistelen sitä aikaa kun olin itse vielä lapseton nuori tyttö 18v, koulukaverini alkoi odottamaan lasta. Musta tuntui tosi vaikealta olla hänen lähellä kun en tiennyt mistä tämän kanssa enää voisi puhua. Tiedän, ajatus oli todella typerä, tottakai olisin voinut jutella ihan samoja juttuja kuin ennenkin, mutta oletin jotenkin, että häntä ei enää kiinnosta ne jutut, vaan pitäisi osata puhua raskaudesta. Sitten kun itse tulin raskaaksi myöhemmin, ymmärsin miten kurjalta hänestä on varmaan tuntunut, koska koin tuon saman läheisiltäni. Siinä vaiheessa ymmärsin oman käytökseni olleen ajattelematonta.

kannattaisikohan sun ottaa mieluummin puheeksi tuo ja kysyä mistä moinen johtuu, hehän ovat sun siskojasi.Tuollaisen kommentin saattaisin ajattelemattomuuttani heittää "miten sä jaksat sen mahan kantaa kun olet noin pieni" mutta oletettavasti odottaisin, että ihminen ymmärtää jos on ennenkin samanmoista huumoria ymmärtänyt. tai sitten syynä voi olla tosiaan ihmetys lapsettomalta, joka ei asioista tiedä, että miten tuo on mahdollista. Ei minusta kuulosta kuitenkaan hyvältä ruveta noin vain eväämään jo kummiajatuksia takaisinpäin. Asiat yleensä selviää keskustelemalla ja tarttumalla ongelmaan :) Jos luovutat nyt ja jätät heidät taka-alalle vain siksi koska he toimivat noin, saatat katua joskus jälkeenpäin.
 
Täytyy sanoa että mua ei kiinnostaisi yhtään kenenkään raskausaiheinen blogi. Ei edes oman siskon.

Joten suosittelen että sinäkin yrität hakea sitä vertaistukea odottavien ketjuista näiltä foorumeilta, joissa ihmiset ovat samassa elämäntilanteessa. Silloin asia kiinnostaa.
 
Minua ihmetyttää nämä minäminäminä ihmiset, enkä suinkaan tarkoita tällä ap:tä!

Kyllä minunkin ystävillä ja lehisillä on blogeja, joiden aihepiiri ei kiinnosta henkikökohtaisesti vähääkään, mutta ilman muuta käyn blogeissa välillä ja kommentoin jotain. Läheinen ihminen, oli se sisko tai ystävä, ansaitsee kyllä sen. Mielestäni hyviin tapoihin jo kuuluu huomioida toiselle tärkeä asia ja arvostaa nähtyä vaivaa.

Blogeja pidetään jos mistä syystä ja mistä aiheesta. Ennen nettiä pidettiin usein raskauspäiväkirjaa.

Nykypäivänä tuntuu, ettei viitsitä sen viittä minuuttia muiden vuoksi uhrata. Entä sitten jos ei kiinnosta? Eikö voisi sen viisi minuuttia parin viikon välein edes käydä paikalla ja kuitata vaikka, että toivon sinun ja pienoisen siellä masussa voivan hyvin ja jatkaa sitten siihen perään vaikka niitä itselle kovin tärkeitä asioita?
 
En kyllä ymmärrä miksi pitäisi käydä kohteliaisuudessa blogissa jonka aihe ei kiinnosta? Vaikka olisi miten hyvä kaveri? Miksi pitäisi laittaa kalenterimerkintä että muistaa parin viikon välein käydä toivottamassa onnea jos aihe ei tosiaan KIINNOSTA.

Jos aihe kiinnostaa, lukijoita löytyy esim. toisista foorumeista jne.

Pidän lapsista, mutta en ymmärrä noin suurta hehkutusta raskausajasta. Raskaus on sinulle ainutkertainen, mutta muille se on vain yksi raskaus muiden joukossa. Parhaan vertaistuen saat kannssaodottajilta (ainakin minä olen saanut), eikö kannattaisi kertoa blogista sellaisessa ketjussa?
 
Voi luoja teitä? Tekeekö tosiaan täällä kaikki vaan asioita, mitkä itseä kiinnostaa ja puhuvat muiden kanssa vain asioista, mitkä itseä kiinnostaa? Onpas itsekeskeistä porukkaa kerrassaan!

Toihan on siis ihan suoraan non-verbaalina ilmaisuna päin naamaa EI KIINNOSTA. Sangen asiatonta ja huonokäytöksistä touhua.
 

Yhteistyössä