Olen aika varma, että mulla on munasarjasyöpä tms ja kuolen siihen.

["myy"]

[QUOTE="aloittaja";23131288]Kiitos hurjasti sulle! Taidan kuitenkin varata ajan ultraan. Miten nuo munasarjat ultrataan? Sisäkautta? Minua on kyllä ultrattu muutama viikko sitten parikin kertaa, kun sain keskenmenon ja tehtiin kaavinta. Mutta en tiedä ultrataanko siinä samassa munasarjatkin... *tuntee olonsa tyhmäksi* [/QUOTE]

Juu,siinä samalla ne kurkkii ultralla sisäkautta munasarjatkin. Tuo erään kirjoittama nestekystakin voi olla aiheuttaja,niitä mulla on joskus myös ollut.Saattavat puhjeta itsestään joskus joudutaan "puhkomaan"/imemään tyhjäksi...
Ne krampit on ikävän tuntoisia,välillä ovat pitkän aikaa pois ja sitten voi olla useasti peräkanaa.Huoli pois ja menet ihan luottavaisin mielin ultraan

 

["hiiri"]

Nostan. Jos jollakulla olisi kommentoitavaa... :/

 

["hiiri"]

nostan vielä kerran. Olo ihan epätoivoinen!

 

["aloittaja"]

Reilun viikon päästä on gynelle aika. Olisko lohduttavia sanoja? :/

 

[narikka83]

ota ihan rauhassa, ei sulla mithään syöpää ole mie vaikkaisin kans nuita kystiä (nesterakkuloita) ja net voi aiheuttaa tuota vihlontaa. mulla oli nuita kystiä ja pirunkippeitä olivakki! net on vaarattomia

 

["hiiri"]

Nostan vielä. En saa rauhaa tältä asialta!

 

[Luulosairas myös]

Siis sanoit että olet ollut ultrassa muutama viikko sitten? Kyllä ne olisivat syövän sieltä bonganneet silloin ja tuskin se nyt tässä ajassa on kasvanut. Olen itse samanlainen panikoija. Milloin on mikäkin syöpä mutta järki käteen.

 

["aloittaja"]

Siis sanoit että olet ollut ultrassa muutama viikko sitten? Kyllä ne olisivat syövän sieltä bonganneet silloin ja tuskin se nyt tässä ajassa on kasvanut. Olen itse samanlainen panikoija. Milloin on mikäkin syöpä mutta järki käteen.

Mutta jos eivät ultranneet munasarjoja? Ei kai ne automaattisesti niitä ultraa? Huomenna gyne ja kamala paniikki meneillään.

 

["myy"]

Ultraa ne joka kerta myös munasarjat...Minä panikoin kans aikoinani jatkuvasti rintasyövästä.vuosi sitten kävin tutkimukset läpi,UÄ,mammografian ja ohutneulanäytteen...Se helpotti,nyt en anna itseni enää ruveta stressaamaan syövistä...Nyt jälkeenpäin oikein hävettää ainainen panikoiminen,mulla meni oikeesti vuosia siihen että vollotin ja murehdin joka ikistä vihlasua,onko sekään oikeaa elämää...Mutta käy nyt lääkärissä ja ole ihan huoleti!

 

["aloittaja"]

[QUOTE="myy";23206955]Ultraa ne joka kerta myös munasarjat...Minä panikoin kans aikoinani jatkuvasti rintasyövästä.vuosi sitten kävin tutkimukset läpi,UÄ,mammografian ja ohutneulanäytteen...Se helpotti,nyt en anna itseni enää ruveta stressaamaan syövistä...Nyt jälkeenpäin oikein hävettää ainainen panikoiminen,mulla meni oikeesti vuosia siihen että vollotin ja murehdin joka ikistä vihlasua,onko sekään oikeaa elämää...Mutta käy nyt lääkärissä ja ole ihan huoleti![/QUOTE]

Kiitos paljon vastauksesta! Mietin vaan, että kun ei gyne ole koskaan maininnut mitään munasarjoista, että lieko niitä edes katsonut. Mutta en tiedä...Huomenna se selviää. :/

 

[up]

Up.

 

[huohh]

Alavatsan toispuoleset vihlonnat on naisilla yleisiä. Hoks, siis todella yleisiä. Joskus kovemmat kivut voivat olla merkki PCOsta (munasarjojen monirakkulaisuudesta) , endometrioosista tai kiinnikkeistä/kystista. Mulla vihloi monta vuotta kunnes tajusin ultraan mennä gynelle, alakautta ultrattiin ja todettiin vasemman munasarjan olevan monirakkaulainen eli Pco löyty multa. Vaaraton, mutta lastenhankintaa suunnitellessa saan aloittaa hormoonien syönnin.
Uskon että sulla joko sama kohtalo ku mulla, tai sitten joku kysta joka napsastaan pois tai annetaan olla.

 

[gipuzizko]

Löysin tämän keskustelun googlettelemalla... Mulla alkoi toispuoleinen kipu alavatsassa (vasemmalla) joulukuussa. Luulin ensin menkkakivuiksi, kun alkoivat paria päivää aiemmin, sitten luulin, että iski vielä flunssakin samaan aikaan, kun kuumekin nousi. Kuume meni ohi kuukautiset loppuivat, mutta kipu jäi päälle. Toisina päivinä juili lähes koko päivän, toisina taas vain pienen hetken. Avokki patisteli lääkäriin menemään ja sainkin työterveyslääkärille ajan. Teki sisätutkimuksen, ei mitään. Passitti veri,- virtsa,- ja hiivatutkimukseen, ei mitään. Kivut loppuivat, mutta mulle oli varattu aika vatsan ultraan ja menin sinne (kohtu näkyi, munasarjoja ei), kaikki kunnossa.

Kunnes kuukauden päästä alkoi taas kipu samassa paikassa, tuli menkat, ja kas, kuumekin nousi, se ei siis ollutkaan flunssaa. "Taisteltuani" työterveyshoitajien kanssa, sain lähetteen gynelle. Kerroin epäileväni endometrioosia, gyne epäili klamydiaa (olen ollut vakisuhteessa 8 vuotta, mutten alkanut vänkäämään, kun muistelin kauhutarinoita, joissa gynet valistavat miesten petollisuudesta mikäli uskaltaa sukupuolitaudin mahdollisuuden kyseenalaistaa)...Pyysin, että kuitenkin ultraisi, kun musta tuntuu oikeasti että siellä nyt on jotain pielessä ja rutiininomaisesti olisi ilmeisesti ultrannut joka tapauksessa, vaikka epäilikin, ettei sielä mitään ole (olisi pitänyt kuulemma näkyä jo siinä vatsan ultraäänitutkimuksessa)..Sisätutkimus ei vielä paljastanut mitään, mutta ultratessa gyne meni vakavammaksi ja lopulta kertoi (ja näytti) löytäneensä vasemmasta munasarjasta 9cm x ?cm kokoisen kasvaimen, joka oli vieläpä "piilossa" kohdun takana. Ei kuulemma näyttänyt endometrioomalta (eikä ilmeisesti kuitenkaan syöpäkasvaimeltakaan, kun ei siitä sanonut ja mitä nyt omalla googletohtoroinnilla itse kasvaimen ulkonäöstä päättelin)... Laittoi lähetteen keskussairaalaan ja preppasi mua sen verran, että tod. näk. koko munasarja joudutaan poistamaan...

Nyt olen käynyt verikokeissa ja ensi viikolla on aika keskussairaalaan, jossa lääkäri sitten vielä mut tutkii ja päättää miten edetään...Kivut ovat taas palanneet (ehti olla taas vajaan parin viikon tauko niistä), mutta ainakaan vielä menkat ei ole nyt nostaneet kuumetta..Johtuisiko sitten siitä, että olen ottanut rauhallisemmin, eikä kasvain ole ehkä päässyt niin ärtymään (kaikki liikuntaharrastukset/muuta fyysistä ponnistelua vaativat asiat ovat jäähyllä, kun huomasin niiden pahentavan kipuja)...Ainiin, enkä joutunutkaan sitten niihin klamydiatesteihin kun tuo kasvain löytyi . En tiedä miksi tämän edes kirjoitin...Ehkä että saa omaa oloa helpotettua, kun kerrankin löytyi edes vähän aihetta sivuava ketju (ja jatkotutkimuksia odottavan aika on tosi pitkä)..Ja ehkä myös siksi, että itsekin vähättelin alkuun oireita todella paljon ja ajattelin, että ei se kuitenkaan mitään ole (välillä sorrun tähän vieläkin). Ilman avon painostusta voi olla, että olisin vain antanut asian olla ja kärsinyt hiljaa itsekseni, etenkin, kun minuthan oli jo tavallaan terveeksi todettu ensimmäisen lääkärin toimesta...Puolensa kannattaa pitää, mieluummin sitten käy "turhaan" varmistamassa, että kaikki todella on kunnossa, kuin että kaikki ei olekaan kunnossa ja syyttä suotta kärsii kivuista ja epätietoisuudesta...

 

["aloittaja"]

Voimia ja tsemppiä kovasti sulle "gipuzizko".

Mulla on tänään aika gynelle ja saa nähdä mitä sieltä löytyy.

 

[gipuzizko]

^Tsemppiä myös sulle sinne gynelle, toivottavasti pääset epätietoisuudesta (se tässä on ainakin mun mielstä ollut se pahin asia) ja ettei kyseessä olisi mikään vakava juttu!

 

["aloittaja"]

^Tsemppiä myös sulle sinne gynelle, toivottavasti pääset epätietoisuudesta (se tässä on ainakin mun mielstä ollut se pahin asia) ja ettei kyseessä olisi mikään vakava juttu!

Ilmottelen iltapäivällä miten kävi. Toisaalta on aika toiveikas olo, koska tosiaan tuo vihlominen on jatkunut jo yli vuoden, niin luulisi, että olisi muitakin pahempia oireita jo tullut. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.

 

["Aloittaja"]

Gynellä käyty!

Munasarjoissa ei mitään syöpää viittavaa. Vasemmassa munasarjassa pieni sentin kokoinen kysta, mikä kuulemma kuuluu kiertoon ja häviää itsekseen. Ei aiheuta mitään toimenpiteitä.

Huh, helpotusta!

 

[gipuzizko]

Onnea! Varmasti mukavaa, kun ei tarvitse mielessä arpoa mitään syöpähommeleita (vaikka useinhan ne kasvaimet onkin ihan hyvänlaatuisia).

 

["aloittaja"]

Onnea! Varmasti mukavaa, kun ei tarvitse mielessä arpoa mitään syöpähommeleita (vaikka useinhan ne kasvaimet onkin ihan hyvänlaatuisia).

Kiitos! Helpotti kyllä tosi paljon. Onko sinulla miten pian tuo leikkaus edessä? Olisin varmaan sinun sijassa totaalisessa paniikissa ja miettisin kaikkea kamalaa. Mutta mä olenkin vähän neuroottinen luonne.

 

[gipuzizko]

Se, että leikkaako ne vai ei selviää ens viikolla, samoin se mihin kiireellisyysluokkaan se sitten menee jos on mennäkseen. Mä taas oon niin vinoutunut ihminen, että olen ottanut koko homman aika positiivisesti (vaikka esim. tuo harrastusten hyllyttäminen ottaa välillä kyllä kovasti luonnon päälle), saapahan uusia kokemuksia ja kun ajattelee miten paljon huonommin asiat voisivat olla, niin tämähän on aika pientä kuitenkin...Etenkin kun näistä kasvaimista vain 15% on pahan laatuisia ja riski mun ikäisellä (olen vastikään täyttänyt toistamiseen 25 ) on sitäkin pienempi. Ja mun kasvain näin maallikon silmin näytti sellaiselta, joiden todennäköisyys pahanlaatuisuuteen on 0,6%, niin pikkuveljeä siteeraten: se, että se ois syöpää on melkein kuin lottovoitto (kääntäen ). Toki olen ottanut huomioon senkin mahdollisuuden, mutta turha sitä on etukäteen surra, surraan sitten jos aihetta tulee..

Jostain syystä mua on helpottanut tiedon etsiminen, ei mua masenna ne negatiivisetkaan faktat/tarinat, mutta jotenkin helpottaa lukea mitä kaikkea mahdollista edessä voi olla...Ja vaikkei mua sinällään huoleta 8ainakaan tietoisesti), niin tiedonjano omasta kehosta ja sen uudesta ilmiöstä on kova ja hermoja raastava osuus on tosiaan odotella milloin kutsua keskussairaalaan, milloin mihinkin... Ja sitten kun nuo oireet väliillä taukoavat ja välillä muuttuvat, niin alkaa jo kuvitella, että onkin vain kuvitellut kaiken (tyhmää, elämä on) ja ajattelee, että ne lääkärit keskussairaalassa pitää mua ihan dillenä (jos se kasvain häviääkin vaikka itsestään ennen sitä)...Eli kyllä sitä kaikkea hömppää mahtuu pieneen pääkoppaan, vaikka ei viikatemies mielessä pyörikkään...