Olemmeko liian kovia vanhempia lapselle?

["vieras"]

[QUOTE="aloittaja";26942739]Tätäkin on kokeiltu. Mutta sitten tyttö yrittää vaan vetää itkuksi tai sanoo te ette koskaan voi olla kivoja. Me olemme olleet myös tosi mukavia ja tytön kanssa on useasti ollut tosi mukavaakin. Tai sannoo sitten että
"teitä ei kiinnosta siis.. oli ihan turha teille edes mitään sanoa, kun mun asiat ei kiinnosta"[/QUOTE]

Sellaista se vanhempana olo on. Joskus joutuu kuulemaan lapsen itkua, mutta se on hänen omaksi parhaaksi. Mäkään en ole muuton kannalla, koska siinä voi mennä hänen opiskelut pieleen ja tulla teille isot maksut, jos hajottaa kämpän, ei maksa vuokria tms. Mutta sitä itsenäisyyttä voisitte opettaa hänelle kotona. Lopettakaa hänen paapominen. Älkää esimerkiksi peskö hänen pyykkejään, varmasti valittaa siitä aluksi, mutta annatte mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja eiköhän hän kohta ala pesemään omia pyykkejään kun kyllästyy kulkemaan paskasissa vaatteissa. Sama muiden kotihommien suhteen. Kuulostaa siltä, että teidän tyttö on oppinut, että te annatte periksi ja valittamalla saa mitä haluaa.

 

[fortunate]

Mä olen ollut juuri tuollainen murrosikäinen kuin ap:n tytär, vaikka en mä päätäni aukonut tmv, mutta patalaiska mä olin enkä lupauksiani pitänyt ikinä.

Näin jälkeenpäin mä en tosin muista niistä vuosista juurikaan, enkä osaa edelleenkään sanoa, miksi käyttäydyin miten käyttäydyin.
Kotoa pois muutettua ei kuitenkaan ole ollut mitään ongelmia asumisessa itsenäisesti, töissä ja koulussakin olen ollut "priimus", vaikka kotona asuessa olin lintsaava laiskimus.

Oppiskohan se teidänkin tyttö, jos vaan joutuisi itsenäistymään?
Menisi vaikka kesätöihin toiselle paikkakunnalle?
Voi nimittäin olla, että tuolla menolla se lojuu teidän nurkissa k*rpä otsassa vielä parikymppisenäkin, tai sit ei.

Onko tytöllä mielekkäitä harrastuksia? Ihmissuhteet kunnossa?

 

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";26942896]Sellaista se vanhempana olo on. Joskus joutuu kuulemaan lapsen itkua, mutta se on hänen omaksi parhaaksi. Mäkään en ole muuton kannalla, koska siinä voi mennä hänen opiskelut pieleen ja tulla teille isot maksut, jos hajottaa kämpän, ei maksa vuokria tms. Mutta sitä itsenäisyyttä voisitte opettaa hänelle kotona. Lopettakaa hänen paapominen. Älkää esimerkiksi peskö hänen pyykkejään, varmasti valittaa siitä aluksi, mutta annatte mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja eiköhän hän kohta ala pesemään omia pyykkejään kun kyllästyy kulkemaan paskasissa vaatteissa. Sama muiden kotihommien suhteen. Kuulostaa siltä, että teidän tyttö on oppinut, että te annatte periksi ja valittamalla saa mitä haluaa.[/QUOTE]

Jep, iso peesi tälle vaatehuoltojutulle. Jos äiti vielä pyykkää, niin siitäkin on tosi korkea aika opetella eroon. Itse olen aikoinani huoltanut omat vaatteeni 13-vuotiaasta ja ostanut vaatteeni 14-vuotiaasta (kuukausirahallani). Tosi hyvä systeemi oli, ja aion noudattaa sitä omilla lapsillanikin, vaatehuollon varmaan jo vähän nuoremmallakin iällä.

 

["..."]

Kuulostaa aika raskaalta. Mutta mulle tuli kanssa mieleen se, että mitäs hyvää siinä tytössä on? Kai nyt jotain?

 

["Vieras"]

Tuli vielä mieleen, että oliko kyse musiikkilukiosta? Siis että tytär on haaveillut ammattimuusikon urasta? Ja tää kaatui siihen, että tytär nukkuu vapaapäivinä pitkään, sanoo vanhemmille vastaan ja siivoaakin vain vastentahtoisesti? Vaikka oikea syy ammattihaaveen kaatumiselle oli se, että teillä ei ole varaa edes nuoren kuukausirahaan, saati asumiseen toisella paikkakunnalla?

Toivottavasti tää ei ole se totuus. Mun luokkakaveri soittaa nykyisin yhdessä Suomen arvostetuimmista sinfoniaorkestereista. Ja karu totuus kyllä on, että vanhemmat uhrasivat hurjasti aikaa ja rahaa tyttärensä harrastukseen, josta musiikkilukion ja Sibelius-Akatemian kautta tuli ammatti. Lahjakkuuttakin tarvittiin paljon, mutta hurjasti myös rahaa.

 

[hassu kysymys]

jaa, no ette ole kovia. vaikka lapsi olisi mallioppilas ja mallilapsi, niin ei monellakaan vanhemmalla ole silti varaa maksaa lapsensa asumista muualla lukion aikana.

 

["hmmm"]

[QUOTE="aloittaja";26942589]Tässä vielä esimerkki. Tyttö halusi tätinsä kanssa lähteä shoppailemaan. Kerroimme, että tyttö pääsee kun on hoidettu muutama asia kotona, niin sen jälkeen saa mennä ja annamme ruoka ja vaaterahaa lisäksi koska vaatteitakin tuolloin piti ostaa. Tädille kerroimme myös, että tyttö pääsee mikäli nämä tietyt asiat hoitaa. Mutta mikä venkoilu ja mariseminen taas alkoi. Aloitti aamu yhdeksältä ja shoppailureissulle olisi pitänyt lähteä klo 14. Mitään tyttö ei saanut muuta tehtyä kuin syötyä ja valitettua miten raskasta tämä kaikki on kun pitää aina yksin kaikki tehdä. Kun täti tuli klo 14 kyselemään voiko tyttö lähteä. Jouduimme perua sen reissun. Ja mikä itku-potku-raivari tytölle tulikaan kun ei päässyt mukaan ja kuinka me vanhemmat olemme niin vittumaisia paskoja kun emme päästäneet. Tyttö lupasi tuolloin hoitaa muutaman jutun kotona joista sovimme, että sen jälkeen voi lähteä.

Ja tämä ei todellakaan ollut ainoa kerta kun näin kävi.[/QUOTE]

mitä hänen olisi pitänyt tehdä?
onko perheen pojilla myös monta tehtävää ennen kuin pääsee ostamaan itselleen vaatteet?
yleensä kouluun saa vaatteet itselleen ilman velvollisuuksia, vanhempien vastuulla onkuitenkin ostaa vaatteet ym. pakolliset.

 

["vieras"]

[QUOTE="Vieras";26943459]Tuli vielä mieleen, että oliko kyse musiikkilukiosta? Siis että tytär on haaveillut ammattimuusikon urasta? Ja tää kaatui siihen, että tytär nukkuu vapaapäivinä pitkään, sanoo vanhemmille vastaan ja siivoaakin vain vastentahtoisesti? Vaikka oikea syy ammattihaaveen kaatumiselle oli se, että teillä ei ole varaa edes nuoren kuukausirahaan, saati asumiseen toisella paikkakunnalla?

Toivottavasti tää ei ole se totuus. Mun luokkakaveri soittaa nykyisin yhdessä Suomen arvostetuimmista sinfoniaorkestereista. Ja karu totuus kyllä on, että vanhemmat uhrasivat hurjasti aikaa ja rahaa tyttärensä harrastukseen, josta musiikkilukion ja Sibelius-Akatemian kautta tuli ammatti. Lahjakkuuttakin tarvittiin paljon, mutta hurjasti myös rahaa.[/QUOTE]
Vaikka sinun luokkakaverisi soittaa soittaa nykyisin yhdessä Suomen arvostetuimmista sinfoniaorkestereista, niin se ei todellakaan merkitse sitä, että kaikille musiikkilukioon menijöille kävisi yhtä hienosti. Minun luokkakaverini, jolla oli korkea taiteellinen koulutus, päätyi alkoholistiksi miltei heti opiskelujen päättymisen jälkeen.

 

["Vieras"]

[QUOTE="vieras";26943611]Vaikka sinun luokkakaverisi soittaa soittaa nykyisin yhdessä Suomen arvostetuimmista sinfoniaorkestereista, niin se ei todellakaan merkitse sitä, että kaikille musiikkilukioon menijöille kävisi yhtä hienosti. Minun luokkakaverini, jolla oli korkea taiteellinen koulutus, päätyi alkoholistiksi miltei heti opiskelujen päättymisen jälkeen.[/QUOTE]

Jättikö hänkin kengät eteisen lattialle rumasti kuten ap:n tytär? Voi olla sitten sama tie edessä tälläkin tyttärellä.

 

["hmmm"]

teidän lapsi kuulostaa ihan tavalliselta ihmiseltä. on laiskahko jne mutta aika tavallinen. aka harva nuori innoissaan tekee kotitöitä kuten taaperot vielä tekevät, aika harva nuori herää kukonlaulun aikaan, aika harva nuori innoissaan kehuu isäänsä ja äitiänsä. lapsenne kuulostaa kaikin puolin tavalliselta. ja kännykkä rikki 2 kertaa 8 vuoden aikana- hui...

mutta jos teillä ei ole varaa tai ette usko että hän vielä pärjää itsekseen, niin sitten se on niin. en tiedä noista musiikkilukioista, sulkeutuuko ovet tulevaisuudessa sen takia johonkin. en tiedä. vai voiko paikata myöhemmin.

 

["hmmm"]

Kuinka pitkä lista se työlista oli, joka olisi pitänyt tehdä ennen kuin pääsee itselleen ostaman tarpeellisia vaatteita?

Minusta sinun pitäisi olla rehellinen. Jos isovanhemmat haluavat lapsen sinne lukioon, voivatko he maksaa, jos teillä ei ole varaa?

 

["vieras"]

Et kertonut musiikkiharrastuksista mitään. Miksi tyttö haluaa musiikkilukioon? Onko harrastanut musiikkia säännöllisesti tai musiikillisesti lahjakas? Jos musiikki on hänelle henki ja elämä, niin silloin musiikkilukio voisi olla tärkeä.

Jos tyttö on kova bilettämään, niin silloin en ehkä uskaltaisi päästää vielä yksin asumaan. Muuten kyllä harkitsisin musiikkilukiota, koska teillä tilanne näin jumissa, eikä kehitystä tuosta kotona enää ehkä tapahdu.

 

["vieras"]

[QUOTE="Vieras";26943653]Jättikö hänkin kengät eteisen lattialle rumasti kuten ap:n tytär? Voi olla sitten sama tie edessä tälläkin tyttärellä. [/QUOTE]
En usko. Mielestäni hän oli oikein hyväkäytöksinen 16-vuotiaana, ei ollut unohduksia eikä muutakaan huomautettavaa.

 

["Kifa"]

Musiikkilukion merkitys tulevan musiikkiuran kannalta on oikeasti todella vähäinen. Ne lukion tarjoamat lisäkurssit ovat ihan samaa kamaa kuin missä tahansa musiikkiopistossa ja moni oikeasti musiikkia harrastava on ne jo jossain toisaalla suorittanutkin. Itse siis aikoinaan kävin lukion jossa oli normipuolen lisäksi myös musiikkipuoli ja olennaisin ero noiden välillä oli se, että musiikkilukiolaiset saivat helpommin vapautuksia tunneilta jos oli vaikka orkesteriharkat keskellä päivää, ja saivat korvata valinnaisia kursseja niillä musiikkiopiston kursseilla. Plus että koululla oli sitten oma kuoro ja orkesteri, mutteivät kaikki niissä olleet mukana ja toisaalta osa soitti/lauloi jossain muussa, esim. konsan orkassa/kuorossa.

 

["Kifa"]

Itse myös kannatan tuota että annatte tytölle lisää vastuuta siellä kotona mutta pidätte sitten niistä jutuista kiinni. Eli oma huone siivotaan ja omat pyykit pestään ja jos tätä ei tapahdu niin ette tosiaan sitten niitä juttuja hänen puolestaan tee vaikka mikä olisi. Ja kuukausiraha olisi kyllä hyvä juttu, nimenomaan siis niin että tyttö ostaa sillä omat vaatteensa ja bussilippunsa ja lisää ei tipu vaikka miten pöhköilisi raha-asiansa. Jos haluaa ekstraa niin sitten sitä voisi vaikka ylimääräisillä kotitöillä tienata mutta siis tuon minimin saisi joka tapauksessa ja olisi sitten siitä itse vastuussa että raha myös riittää. Kyytipalvelu olisi myös ekstraa jota vastaan täytyisi tehdä jokin vastapalvelus - eihän taksikaan ilmaiseksi kulje.

Olennaista on, että noista säännöistä pitäisi oikeasti pystyä pitämään kiinni koska muuten homma ei toimi ja tyttö oppii että ruinaamalla ja ruikuttamalla pääsee aina helpoiten elämässä. Oma siskoni oli sangen samanlainen tapaus aikoinaan ja ikävä kyllä vanhempani eivät pystyneet pitämään tarpeeksi tiukkaa linjaa minkä seurauksena sisko ei vielä kolmekymppisenäkään pärjää omillaan - aina kun on tottunut siihen että kannattaa esim. tuhlata tili tyhjäksi aina heti alkukuusta koska kyllä sitä rahaa aina sitten heruu sekä sossulta että vanhemmilta kun loppukuusta menee valittamaan ettei ole kaapissa maitoakaan.

 

[Oijoi.]

En tarkkaan lukenu ketjun kaikkia vastauksia. Pahoittelen siis jos joudut vastaamaan samaan kysymykseen kahdesti. Mieleen tulee kuvauksestasi erä tyttö, joka oli aina, ala-asteelta lähtien, TODELLA omalaatuinen. Oman tiensä kulkija eikä kumpikaan vanhemmista meinannut saada tyttöä "ruotuun". Siinä jäin hampaatkin hoitamatta ja koulussa oli sellanen "haaveilija sähikäinen". Tytöllä on asperger. On kuitenkin taiteellisesti lahjakas ja fiksu. Oliko tälläiset diagnoosit suljettu pois?

Toinen; teksteistä käy selväksi että kaikkenne ootte antanu ja takki alkaa olemaan tyhjä. Joku ehdotti että tyttö viikon ajan skarppais ja te vastaisitte hänen pyyntöihinsä myös "ihan sama" ja "ei kiinnosta"-linjalla. Olitteko kokeilleet sitä roolileikkiä? Että tyttö saa olla sellanen kuin on, mutta te matkitte hänen käytöstä TÄSMÄLLEEN? Ette vaadi mitään mutta ette myöskään anna! Oikeasti useamman päivän ajan. Hoidatte vain pakolliset jutut ja muuna aikana röhnäätte töllön eessä ja olette passiivisia? Ja kämppä hoidetaan noin suurinpiirtein ja väheleisesti.

Ette kuulosta näin nuoren aikuisen mieleen ollenkaan liian tiukoilta, päinvastoin; teistä löytyy kärsivällisyyttä, paneutumista ja omistautumista. Ja jos teini sitten lähteekin muualle asumaan, yrittäisin hoitaa asiat niin että tiedätte hänen liikkeistään ja tekemisistään mahdollisimman paljon ja ilman että hän itse tajuaa sitä. Jos mahdollista.

 

["kkkk"]

Laitanpa oman lusikkani tähän soppaan..
Ensimmäisen sivun luin, mutta ap:lle sanoisin että ei vielä omaan kotiin muuttoa, itse olen 16v muuttanut opiskelujeni takia toiselle paikkakunnalle, mutta tausta oli erilainen... Äidin luona asuessani hoidin kotihommat, hoidin omat lemmikit (koirat) huolehdin kauppareissuja yms normaaleja arkitoimia OMA ALOITTEISESTI! Minulle ei tarvinnut äidin jankuttaa mitä pitää tehdä ja milloin, olin siis jo nuoresta iästä huolimatta huomannut että kotia siivoaa se kuka kerkeää ja ruokaa tekee se kuka ensimmäisenä tulee kotiin, lemmikit huolehtii se kenen ne on tai sitten toista ihmistä voi ilahduttaa tekemällä jotain arkisia töitä yllätykseksi.
Ja kyllä ehdin viettää myös nuoruutta, tapasin omia kavereitani ja tein normaaleja teini juttuja, mutta otin myös vastuun teoistani ja ymmärsin oikeasti rajat.
Joten jos 16v ei tee muuta kuin räkii kattoon, niin ei todellakaan siperia opeta, vanhemmat ovat edelleenkin vastuussa nuoresta ja lasku voi kasvaa yllättävänkin isoksi ja ketä se taas opettaa? Todennäköisesti nuorta siihen että vanhemmat pelastavat tilanteesta kuin tilanteesta. Ensin omassa kodissa opetellaan ne normaalit arkea pyörittävät askareet ja sitten vasta sitä omaa kotia huoltamaan!

 

["aloittaja"]

En tarkkaan lukenu ketjun kaikkia vastauksia. Pahoittelen siis jos joudut vastaamaan samaan kysymykseen kahdesti. Mieleen tulee kuvauksestasi erä tyttö, joka oli aina, ala-asteelta lähtien, TODELLA omalaatuinen. Oman tiensä kulkija eikä kumpikaan vanhemmista meinannut saada tyttöä "ruotuun". Siinä jäin hampaatkin hoitamatta ja koulussa oli sellanen "haaveilija sähikäinen". Tytöllä on asperger. On kuitenkin taiteellisesti lahjakas ja fiksu. Oliko tälläiset diagnoosit suljettu pois?

Toinen; teksteistä käy selväksi että kaikkenne ootte antanu ja takki alkaa olemaan tyhjä. Joku ehdotti että tyttö viikon ajan skarppais ja te vastaisitte hänen pyyntöihinsä myös "ihan sama" ja "ei kiinnosta"-linjalla. Olitteko kokeilleet sitä roolileikkiä? Että tyttö saa olla sellanen kuin on, mutta te matkitte hänen käytöstä TÄSMÄLLEEN? Ette vaadi mitään mutta ette myöskään anna! Oikeasti useamman päivän ajan. Hoidatte vain pakolliset jutut ja muuna aikana röhnäätte töllön eessä ja olette passiivisia? Ja kämppä hoidetaan noin suurinpiirtein ja väheleisesti.

Ette kuulosta näin nuoren aikuisen mieleen ollenkaan liian tiukoilta, päinvastoin; teistä löytyy kärsivällisyyttä, paneutumista ja omistautumista. Ja jos teini sitten lähteekin muualle asumaan, yrittäisin hoitaa asiat niin että tiedätte hänen liikkeistään ja tekemisistään mahdollisimman paljon ja ilman että hän itse tajuaa sitä. Jos mahdollista.

Tuota asperger juttua ei ole tutkittu. En kait ole itsekkään älynnyt ajatella, koska tyttö on kuitenkin ollut koulussa aina se joka on oppinut asiat helpolla ja vähällä lukemisella. Vai vaikuttaako
asperger oppimiseen? Vai onko aspergerissä vain muita "oireita" eli on haavelija, hidas yms

Tuota roolileikki juttua ei olla kokeiltu. Voisihan sitäkin kokeilla.

Nyt vaan tuntuu, että ei oikein enää jaksa mitään hänen suhteen. Kun ei kelpaa hyvä eikä paha.

Emmehän me vanhemmatkaan täydellisiä ole. Mutta kun ei vaan jaksa enää.

Tyttö on kuitenkin tosi mukava ja osakin monia asioita, mutta.. en tiedä

 

["aloittaja"]

Niin tytöllä ei ole suunnitelmissa musiikillista alaa. Vaan on aivan muihin ammatteihin tähtäämässä.

 

["vieras"]

Yksinkertaisesti lopetat sen lapsen passaamisen ja annat valituksen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Helppo ja suht nopea ratkaisu asiaan ja ei vaadi voimia.