Olemmeko edelleenkin epätasapainoinen pariskunta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
ap, oletteko uskonnollisia ihmisiä, tai siis onko usko läsnä jokapäiväisessä elämässänne? Minusta on valitettavaa, että sinulla on jäänyt ihan kokonaan yksi vaihe elämästäsi väliin, sellainen vaihe, jonka itse koin äärettömän tärkeäksi omn minäni kehitykselle. Olet ilmeisesti muuttanut äidin luota miehesi luo, etkä ole koskaan joutunut/saanut päättää ihan itse omista asioistasi ja olla riippumaton kenestäkään muusta. Samoin olet saanut/joutunut ottamaan hyvin nuorena ison vastuun pienestä lapsesta.
Ette ehkä enää ole niin kovin epäsopusuhtainen pari, mutta toisaalta edelleenkin elämäntilanteenne ovat hiukan erilaiset. Miehesi on ollut kohta 20v työelämässä, itse et ole vielä edes ammattia itsellesi opiskellut. Tärkeintä toki on, että olette onnellisia, etkä haikaile sen väliin jääneen nuoruutesi ja "vastuuttoman" elämän perään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :|:
ei se siitä olekaan kiinni katsotaanko teitä kieroon. ne ongelmat tulee - jos ovat tullakseen - ihan teistä itsestänne. sinä olet ollut täysin lapsi alkaessasi seurustelemaan aikuisen miehen kanssa. olit täysin lapsi myös naimisiin mennessäsi ja lapsia saadessasi. miehesi taas on jossain määrin poikkeava, koska on kiinnostunut seksuaalisessa mielessä lapsesta, olessaan itse jo aikuinen ja varmasti muita seksikumppaneita kokeillut ennen sinua.

Kyllä aika rankasti tässä yleistit. On eroa 15-vuotiaalla ja 15-vuotiaalla, ja eroa myös 27-vuotiaalla ja 27-vuotiaalla. Ja samanlaisia, ja erilaisia ongelmia varmasti tulee, alkoipa olla sitten oman ikäisensä tai eri ikäisen kanssa.

Ja alatpa olla minkä ikäisenä tahansa minkä ikäisen kanssa tahansa, 9 vuodessa ihminen muuttuu varmasti suuntaan jos toiseen paljonkin.

Ja mieheni ei todellakaan alun alkaen ollut kiinnostunut seksuaalisessa mielessä lapsesta. Seksi ei ollut kuvioissa pitkään aikaan. Ja lapsi on eri asia kuin nuori.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja :|:
ei se siitä olekaan kiinni katsotaanko teitä kieroon. ne ongelmat tulee - jos ovat tullakseen - ihan teistä itsestänne. sinä olet ollut täysin lapsi alkaessasi seurustelemaan aikuisen miehen kanssa. olit täysin lapsi myös naimisiin mennessäsi ja lapsia saadessasi. miehesi taas on jossain määrin poikkeava, koska on kiinnostunut seksuaalisessa mielessä lapsesta, olessaan itse jo aikuinen ja varmasti muita seksikumppaneita kokeillut ennen sinua.

Kyllä aika rankasti tässä yleistit. On eroa 15-vuotiaalla ja 15-vuotiaalla, ja eroa myös 27-vuotiaalla ja 27-vuotiaalla. Ja samanlaisia, ja erilaisia ongelmia varmasti tulee, alkoipa olla sitten oman ikäisensä tai eri ikäisen kanssa.

Ja alatpa olla minkä ikäisenä tahansa minkä ikäisen kanssa tahansa, 9 vuodessa ihminen muuttuu varmasti suuntaan jos toiseen paljonkin.

Ja mieheni ei todellakaan alun alkaen ollut kiinnostunut seksuaalisessa mielessä lapsesta. Seksi ei ollut kuvioissa pitkään aikaan. Ja lapsi on eri asia kuin nuori.

yhtä kaikki, tulette käsittelemään näitä asioita suhteessanne vielä. ja varmasti vaikeamman kautta kuin suht samanikäiset seurustelukumppanit. jos olet kehitystasoltasi normaali 24-vuotias ymmärrät tämän varmasti?
 
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
ap, oletteko uskonnollisia ihmisiä, tai siis onko usko läsnä jokapäiväisessä elämässänne? Minusta on valitettavaa, että sinulla on jäänyt ihan kokonaan yksi vaihe elämästäsi väliin, sellainen vaihe, jonka itse koin äärettömän tärkeäksi omn minäni kehitykselle. Olet ilmeisesti muuttanut äidin luota miehesi luo, etkä ole koskaan joutunut/saanut päättää ihan itse omista asioistasi ja olla riippumaton kenestäkään muusta. Samoin olet saanut/joutunut ottamaan hyvin nuorena ison vastuun pienestä lapsesta.
Ette ehkä enää ole niin kovin epäsopusuhtainen pari, mutta toisaalta edelleenkin elämäntilanteenne ovat hiukan erilaiset. Miehesi on ollut kohta 20v työelämässä, itse et ole vielä edes ammattia itsellesi opiskellut. Tärkeintä toki on, että olette onnellisia, etkä haikaile sen väliin jääneen nuoruutesi ja "vastuuttoman" elämän perään.

En muuttanut suoraan lapsuudenkotoani mieheni luokse. Muutin pois kotoa samana päivänä kun peruskouluni päättyi, ja mieheni luokse muutin hiukan ennen kun menimme naimisiin.

En ole koskaan ollut mikään bilehiiri. Tunnistin pientä ikävää vastuuttoman elämän perään tuossa parikymppisenä, kun lapseni olivat 1- ja 2-vuotiaat. Mutta se meni aika pian ohi.

Mieheni on ollut erittäin huomaavainen ja tajunnut, että nuorena äitinä tarvitsen enemmän tilaa kuin moni vanhempi äiti tarvitsisi. Olen saanut harrastaa, mennä ja tehdä paljon, mieheni on hoitanut lapsiamme vähintään yhtä paljon kuin minä itse.

Eli en koe, että olisin mistään jäänyt paitsi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :|:
yhtä kaikki, tulette käsittelemään näitä asioita suhteessanne vielä. ja varmasti vaikeamman kautta kuin suht samanikäiset seurustelukumppanit. jos olet kehitystasoltasi normaali 24-vuotias ymmärrät tämän varmasti?

Kyllä varmasti tulemme vieläkin näitä käsittelemään, vaikka melkoisen kovasti olemme jo käsittelleetkin.

Ja kyllä, mielestäni olen kehitystasoltani erittäin normaali 24-vuotias, kiitos kysymästä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Eli en koe, että olisin mistään jäänyt paitsi.

Tässä on se tärkein juttu!

Ja tähän tosiaan vaikuttaa hurjasti mieheni suhtautuminen. Hän on koko ajan kannustanut minua olemaan ystävieni kanssa ja hankkimaan harrastuksia. Myös opiskelujani hän on tukenut hurjasti, ja on erittäin mielissään kun pääsin yliopistoon.
 
Ai kamala, mulla oli joskus lyhyt suhteentapainen itteäni 17 vuotta vanhemman kanssa jonka olen tavannut ensimmäisen kerran ehkä joskus eka- tai tokaluokkalaisena.... :whistle: :xmas: Olin siis kyllä aikuinen tuon suhteen aikana.

Mun äiti oli 15, kun alkoi seurustella 14 vanhemman miehen kanssa. Siitä seurasi yli 20 vuoden yhdessäolo ja kolme lasta, joista mä vanhin.

Eikös se ikäraja seksiin oli 16v.?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett O Harava:
Ai kamala, mulla oli joskus lyhyt suhteentapainen itteäni 17 vuotta vanhemman kanssa jonka olen tavannut ensimmäisen kerran ehkä joskus eka- tai tokaluokkalaisena.... :whistle: :xmas: Olin siis kyllä aikuinen tuon suhteen aikana.

Mun äiti oli 15, kun alkoi seurustella 14 vanhemman miehen kanssa. Siitä seurasi yli 20 vuoden yhdessäolo ja kolme lasta, joista mä vanhin.

Eikös se ikäraja seksiin oli 16v.?

Juu ikäraja seksiin on 16v, jos henkisessä kehityksessä ei ole merkittäviä eroja.

Ai kauhia - vanhempas on kuitenkin eronneet. Jos ois ollu pienempi ikäero, ni tuskin oisvat? ;)
 

Yhteistyössä