S
seksiin?
Vieras
Miten tuomittavaa on, jos haen seksiä avioliiton ulkopuolelta vain siksi, ettei miestäni hommat enää kiinnosta?
Sen jälkeen, kun esikoisemme syntyi kaksi vuotta sitten, olemme rakastelleet vain yhden kerran!!! Ja siihenkin tarvittiin känni... Itselläni halut vain kasvavat koko ajan, ja aiheesta on puhuttu lukemattomia kertoja, tietenkään ilman kunnon vastausta, miksi. Mieheni ei osaa selittää miksi häntä ei kiinnosta, tiedän, että työpaineet ovat valtavat ja väsyttää, mutta ne estä häntä nettailemasta alastomien teinien kuvia sisältävillä sivuilla. En usko, että hänellä on suhdetta, mutta välillä oikeasti toivon, että hänellä olisi, jotta saisin oikeutuksen tehdä saman.
Rakastan häntä kyllä aidosti enkä halua perheemme hajoavan, enkä usko tämän asian sitä aiheuttavankaan, mutta vituttaa niin pirusti, kun tämä nainen menee hukkaan.
Mieheni kanssa seurusteluaikoina upeaa seksiä oli runsaasti, yleensä kaksi kertaa päivässä. Yhteen muuttamisen jälkeen määrä kuihtui noin yhteen kertaan per kuukausi, ja kokonaan loppui lapsen synnyttyä. Jopa raskaana ollessani harrastimme sitä niin kauan kunnes vatsa alkoi hankaloittaa asentoja. Välillä mietin, saiko synnytyksen näkeminen mieheni kokemaan minut jotenkin vastenmielisenä. Tosin hän puhuu aika-ajoin, että tekisi mieli hankkia esikoisellemme pikkusisko tai -veli, mutta nämä puheenaiheet tapahtuvat kyllä mahdollisimman epäeroottiseen aikaan, sukulaisvierailujen aikana tms., eli eivät ole ainakaan mitään ujon miehen lämmittely-yrityksiä
Halailemme ja suukottelemme kyllä päivittäin ja avoimesti, ja normaali perhe-elämä on tästä huolimatta oikein mukavaa ja lämminhenkistä.
Miehen kaveripiirissä kahdella muulla on samanlaiset hiiren halut. Toinen on pihdannut vaimoltaan viimeiset puoli vuotta ja toinen on tehnyt temput vain kerran viimeisen neljän vuoden aikana, siitä ainoasta kerrasta on todisteena pieni lapsi. Naiset kyllä kertovat puutteestaan hyvin avoimesti toisille ja vastaavia kuulee kyllä jo vähän liiankin monelta.
En silti halua elää loppuelämääni kokonaan ilman seksiä.
Tunnen kaksikin ihanaa vierasta miestä, jotka kummatkin haluaisivat enemmän, ja kiusaus kasvaa päivä päivältä. Todennäkäisesti ainoa syy, mikä estää toteuttamasta mielitekojani, on kiinnijäämisen pelko, ja mahdollinen avioero. Onko puolisolla oikeus kieltää toiselta kokonaan seksielämä, eikö se ole kuitenkin erittäin tärkeä osa jokaisen elämää?
Sen jälkeen, kun esikoisemme syntyi kaksi vuotta sitten, olemme rakastelleet vain yhden kerran!!! Ja siihenkin tarvittiin känni... Itselläni halut vain kasvavat koko ajan, ja aiheesta on puhuttu lukemattomia kertoja, tietenkään ilman kunnon vastausta, miksi. Mieheni ei osaa selittää miksi häntä ei kiinnosta, tiedän, että työpaineet ovat valtavat ja väsyttää, mutta ne estä häntä nettailemasta alastomien teinien kuvia sisältävillä sivuilla. En usko, että hänellä on suhdetta, mutta välillä oikeasti toivon, että hänellä olisi, jotta saisin oikeutuksen tehdä saman.
Rakastan häntä kyllä aidosti enkä halua perheemme hajoavan, enkä usko tämän asian sitä aiheuttavankaan, mutta vituttaa niin pirusti, kun tämä nainen menee hukkaan.
Mieheni kanssa seurusteluaikoina upeaa seksiä oli runsaasti, yleensä kaksi kertaa päivässä. Yhteen muuttamisen jälkeen määrä kuihtui noin yhteen kertaan per kuukausi, ja kokonaan loppui lapsen synnyttyä. Jopa raskaana ollessani harrastimme sitä niin kauan kunnes vatsa alkoi hankaloittaa asentoja. Välillä mietin, saiko synnytyksen näkeminen mieheni kokemaan minut jotenkin vastenmielisenä. Tosin hän puhuu aika-ajoin, että tekisi mieli hankkia esikoisellemme pikkusisko tai -veli, mutta nämä puheenaiheet tapahtuvat kyllä mahdollisimman epäeroottiseen aikaan, sukulaisvierailujen aikana tms., eli eivät ole ainakaan mitään ujon miehen lämmittely-yrityksiä
Halailemme ja suukottelemme kyllä päivittäin ja avoimesti, ja normaali perhe-elämä on tästä huolimatta oikein mukavaa ja lämminhenkistä.
Miehen kaveripiirissä kahdella muulla on samanlaiset hiiren halut. Toinen on pihdannut vaimoltaan viimeiset puoli vuotta ja toinen on tehnyt temput vain kerran viimeisen neljän vuoden aikana, siitä ainoasta kerrasta on todisteena pieni lapsi. Naiset kyllä kertovat puutteestaan hyvin avoimesti toisille ja vastaavia kuulee kyllä jo vähän liiankin monelta.
En silti halua elää loppuelämääni kokonaan ilman seksiä.
Tunnen kaksikin ihanaa vierasta miestä, jotka kummatkin haluaisivat enemmän, ja kiusaus kasvaa päivä päivältä. Todennäkäisesti ainoa syy, mikä estää toteuttamasta mielitekojani, on kiinnijäämisen pelko, ja mahdollinen avioero. Onko puolisolla oikeus kieltää toiselta kokonaan seksielämä, eikö se ole kuitenkin erittäin tärkeä osa jokaisen elämää?