odotus + raskas työ = ?

Kerron ensimmäisenä nykyisen tilanteen. Rv 10+4 tällä hetkellä, lähihoitajan työ, raskas osasto. Tarkennukseksi vielä että tyskentelen osastolla jossa on 14 asukasta, 9 heistä on kahdenautettavia ja nostettavia, ja kaikki roimasti ylipainoisia, 3 heistä agressiivisia ja arvaamattomia. Lisäksi henkisesti työn tekee raskaaksi äänekkäät asukkaat sekä hoitahia vahtivat omaiset. Arkena meillä on aamuvuorossa kolme hoitajaa ja iltavuorossa kaksi. Viikonlopun molemmat vuorot hoidetaan kahden hoitajan voimin.
Työskentelen siis neljän osaston talossa, vaikeimmalla osastolla, pomo ei pyynnöistä huolimatta siirrä kevyemmälle osastolle. Vappuna, olin töissä opiskelijasijaisen kanssa kahdestaan aamuvuorossa, sijainen ei ollutkaan niin pätevä kuin oli antanut ymmärtää ja töitä oli minulla erittäin paljon ja kiire valtava. Tämän johdosta alkoi verinen vuoto, joka kuitenkin samana päivänä päivystyksessä todettiin vaarattomaksi. Lähdin siis kesken työpäivän päivystykseen kun ihana iltavuoro tuli pyynnöstä aikaisemmin.
Mitä tekisitte vastaavassa tilanteessa?

 

Varmaan neuvolan/Kelan kanssa keskustelisin mahdollisuudesta jäädä aikaistetulle äitiysvapaalle työn luonteen vuoksi, jos pomo ei muuten suostu joustamaan.

Itse olin ihan viimeiseen asti töissä, mutta rupesi mullakin loppuajalla tulemaan paljon vihlontoja alavatsaan ja selkä oli sanoa sopimuksensa irti pitkien työpäivien jälkeen (seisomatyö). NT-ultrassa todettiin revennyt istukka ja mietin todella pitkään jäämistä aikaistetulle äippälomalle. Ei onneksi sitten istukka mulla koskaan oireillut, eikä ollut vuotoja.

Mutta jos istukka voi mahdollisesti revetä jo pelkässä keskifyysisessä seisomatyössä, niin itse en ottaisi raskauden kanssa riskejä noin vaativassa työssä. Riskinähän ei ole "pelkästään" keskenmeno. Jos se istukka repeää kunnolla, niin hengenlähtö on äidilläkin todellinen uhka.

Kysyt neuvolasta olisko sulla mahdollisuutta jäädä aikaistetulle lomalle. Jos saat sieltä luvan, niin sitten sanot pomolle, että joko siirtää sut kevyempään yksikköön tai jäät saman tien äippäloamalle.

 

Onpa sinulla tympeä pomo :| Tuossa kohtaa minäkin suosittelen harkitsemaan varhennettua äitiyslomaa ja sit surutta vaan saikuttamaan ellei pomo suostu kevyempään yksikköön. Onko sinulla kesälomaa kertynyt?

Oma tilanteeni on se, että nyt on rv12+4. Heti alussa jo ilmoitin pomolle, etten tee enää yövuoroja (valvottaisiin yöt yksin ja selkä reistaili) enkä juuri iltojakaan (sama vikaa kuin teillä ja kaksin hoidetaan, meillä 24 asukasta). Näihin neuvolalääkäri kirjoitti mulle jopa lausunnon pyynnöstä. Samaan hyömyyn ilmoitin pomolle, että viimeiseen asti välttelen tartuntatauti- ja pakkoliikehenkilöitä. Hyvin on työnjaot sujuneet, kiitos avoimen työilmapiirin.

Tällä viikolla ilmoitin pomolle ultran mukaisen lasketun ajan ja myös sen, että aion jäädä varhennetulle äitiyslomalle plus että pidän sitä ennen kaikki kertyneet lomapäivät. Näin ollen jään pois työstä viimeistään 3.8 (pyrkimys 31.7), ehkä tämän 3kk vielä jaksaa kroppaansa kuunnellen.

Toivottavasti asiat selkiytyvät. Kaikkea hyvää teille molemmille :hug:

 

Mulle kanssa sanottiin heti ensimmäisessä neuvolassa että siirto kevyempään yksikköön taikka pelkkiä arkiaamuja. Pomon sanojen mukaan; '' raskaus ei ole syy erityiskohteluun työpaikalla''. Siitähän minulta meni hermo, joten pomo loppuenlopuksi sanoi että katsotaan loman jälkeen jos olisi mahdollista siirtyä toiseen yksikköön.
Kesäloma(luojan kiitos) alkaa jo 1.6, mutta tässä on monet illat, viikonloput ja arkipyhät välissä.. Lisäksi alusta asti olen pelännyt jos töissä sattuu jotain asukkaiden toimesta, ovat kuitenkin sen verran arvaamattomia..
Mietin soittaisinko huomenna neuvolatätille ja kyselisin neuvoja, vaiko suoraan työterveyteen ja saikulle?
Ja on tosiaan ensimmäinen raskaus joka on näin pitkälle kerennyt, niin huolettaa vähän kaikki.

 

Neuvolaan saa soittaa aina tosi pienellä kynnyksellä. Soita ekaks sinne. Jos saat vastaukseksi jotain puolivillaista sössötystä "kuuntele vointias", yms. niin sitten soitat kylmästi työterveyteen ja pyydät saikkua. Jos ei meinaa irrota, niin mielummin sitten suurentelet vaivoja ja huolia kuin vähättelet!

Tosi ankea kyllä pomon asenne! Ihan samaa mieltä oon siitä, että raskaus ei ole sairaus, joka on vapaakortti erityiskohteluun sinänsä, mutta joku tolkku nyt! Jos pomolla on _mahdollisuus_ siirtää sut kevyempiin töihin, niin pitäis melkein olla pyytämättä selvä pomon puolelta jopa asiaa ehdottaa.

 

Juu on kyllä aika nihkeä pomo sinulla, hohhoijaa!

Minäkin sanoisin, että soita eka neuvolaan ja kysy sieltä mitä hänen mielestään kannattaisi tehdä. Jos ei osaa mitään järkevää sanoa, niin työterveyteen.
Mielestäni tuo sinun kokema verinen vuoto kesken työpäivän on jo riittävän painava syy saada kevennetty työmaasto.

Itse varmaan kyllä täysin surutta alkaisin saikulle, jos pomo ei taipuisi pyyntöön vaihtaa osastoa. Raskaus ei ole juu ole sairaus, mutta se asettaa silti omat rajoituksensa. Eihän raskaana olevaa hoitajaa huolita esimerksiksi röntgensaliin, noin laajennettuna esimerkkinä.

 

Mä rohkenen sanoa hiukan eriävän mielipiteen. Tuntuu että heti kun tullaan raskaaksi niin se valitus alkaa. Ei tehdä sitä eikä tätä, vedetään se raskauskortti aina esiin. Ei se raskaus ole este tehdä töitä ja lopettaa liikkumista, oma mielialaki pysyy korkealla ja mieli virkeänä. Ja paikat taatusti pysyy paremmassa kunnossa loppuun asti kun jotain tekee. Tuskin olet viimeinen hoitotyötä tekevä joka odottaa, saati viimeinen. Ymmärrän toki jos on riskiraskaus mutta normi terve niin mun mielestä on lähinnä säälittävää että siitä hetkestä kun on raskaana niin voi sitä valituksen määrää. Toki raskauden lopussa ymmärrän "eri vapauden" ja on mukava jos saa jotain helpotusta mutta en käsitä että heti aalusta lähtien. Mun mielestä röntgen hoitajan ja tavan lähihoitajan työtä ei voi verrata tässä asiassa.

 

Hei, mulla ei lähihoitajan työstä kokemusta, mutta ite jäin rakennusalan työtehtävistä erityisäitiysvapaalle jo rv 18. Eli työnantajan kanssa sovittiin että varaan ajan työterveyslääkärille ja hän arvio työtehtävien mukaan miten edetään. Ainut vaihtoehto olisi ollut siirto muihin tehtäviin (joita ei ollut) tai kotiin. Neuvolassa eivät osanneet neuvoa yhtään mitään mihin otan yhteyttä, miten voin lopettaa heti plussatessa työt, vaikka mulla oli sikiölle haitallinen työ (kemiallinen altistus).

 

Kiitos kaikille vastauksista!
Pomolle ehdotin alunperin että vaihtaisin toiselle osastolle mistä on nyt muutaman kk sisään porukkaa lähtenyt ja osasto käytännössä pyörii sijaisten voimin, oli vajaa vuosi sitten oma kotiosasto niin tiedän ettei ole niin raskas kuin nykyinen. Lisäksi talossa on työnkierto muutenkin. Ja vaikka pääsisin toiselle osastolle vaihtamaan, säilyy työtehtävät samoina, asukkaat vaan kävelee itse, eli eipä sen kummempaa lusmuilua tapahtuisi ärsyttää vaan bossin asenne kun ei ymmärrä tilannetta kunnolla, vaikka on kerrottu suuresta keskenmenoriskistä jne.

Haluaisin kuitenkin pysyä töissä mahd. pitkään ihan vain taloudellisenkin tilanteen vuoksi, mutta pelko on valtava jos sattuu että asukas esim. lyö vatsaan tms.