odottavat urheilijat?!

[ponityttö]

Onkos täällä muita liikunnasta kiinnostuneita odottajia? En siis tarkota huippu-urheilijoita vaan meitä tavallisia naisia kenelle liikunta on elämäntapa ja muutaman päivän liikunta tauko tekee tuskaa. Olisko meistä joku vertaistukiryhmä? Jakamaan iloja ja suruja ja vinkkejä ja motivaatiota!

 

[senya]

Oon innokas liikkuja myös. Kuntosali, lenkkeily ja uinti on niitä mun lajeja. Eikä alkuvaiheen raskaus niitä kyllä estäisikään, mutta väsyttää niin kammottavasti että töistä tahtoo vaan kotiin nukkumaan päikkäreitä! Mutta eiköhän tää tästä, eihän raskaus ole syy olla liikkumatta, jos se vaan tuntuu hyvältä ja löytää ne mieluiset tavat liikkua.

Kesällä tekee sitten tiukkaa olla pyöräilemättä..

 

[ponityttö]

Senya ihanaaaa!! <3 Millä viikolla sä meet?
Mulla lajeina on kamppailulajit ja ratsastus joo eli just ne mitä ei saa tehä raskaana! mutta nyt sit tosiaan kans tarkotus jatkaa noilla samoilla lajeilla kun sä. Itellä ei vielä mitään oireita eli hyvin jaksaa liikkua. Kyllä samaa mieltä oon ettei se raskaus ole mikään syy olla liikkumatta, mutta toki niissä rajoissa kun jaksaa. Jaksamisia sun väsymykseen <3 älä ota turhaan huonoa omatuntoa!

 

[senya]

Ihan alussa mennään, 6+3 tänään.
Joo noi riskilajit kannattaa jättää kyllä vähäksi aikaa tauolle ja jatkaa liikuntaa muilla tavoilla. Ei kannata riskeerata, jatkat sitten taas raskauden jälkeen niiden parissa!
Kannattaa kyllä, itse ainakin tykkään näistä kauheasti ja ihan harmittaa ettei ole jaksanut nyt samalla tavalla. Kiitos, yritän kyllä ajatella myös noin ettei tämä kamalaa ja lopullista taukoa ole ja juuri oman jaksamisen mukaan mennään!
Tsemppiä sullekin uusien lajien aloittamiseen ja odotukseen! <3

 

[Snuppa]

Moi!

Minä olen suht kova urheilemaan normaalisti. Nyt odotan kolmatta lasta ja liikunta on ollut todella minimissä ennenaikaisten supistusten takia. Nyt toki ollaan jo niin loppusuoralla, että kohta pääsee taas kunnolla liikkumaan, 35+4.

Aikaisemmissa raskauksissa olen pyöräillyt, juossut, uinut ja käynyt salilla viime metreille saakka. Esim. kuopusta odottaessa pyöräilin 10km juuri ennen synnytystä ja palauduin synnytyksestä todella nopeasti.

Mutta koskaan ei voi tietää miten raskaus menee. Tämä on nyt mennyt lepäillessä ja se on ollut todella hankalaa. Meinaa välillä pää levitä.

Hevoskuumekin on valtava ja odotan jo kevättä, että pääsen taas aloittamaan vanhan, vuosikausia tauolla olleen harrastuksen. Pitää vain malttaa odottaa, että keho palautuu raskaudesta. Viimeksi aloitin jumppailut hieman liian aikaisin ja mm. vatsalihasten palautumisessa meni tolkuttoman kauan. Opin siis, ettei suoria vatsalihaksia kannata nyt liiaksi rasittaa.
Tauko tekee välillä ihan hyvää. On sitten ainakin superinnolla palaamassa liikunnan pariin.. toki se romahtanut kunto vähän laskee fiilistä.

Mukavaa odotusta teille!

-S

 

[Liriel]

Normaalisti liikun paljon, olen käynyt ratsastamassa n. 2 kertaa viikossa ja kiipeilemässä 2-3 kertaa. Näiden lisäksi päivittäiset koiran kanssa lenkkeilyt.
Huomenna pyörähtää käyntiin rv 28.

Boulderoimassa kävin aktiivisesti noin kolme ensimmäistä kk ja kisasinkin, sittemmin on ollut pakko ensin vähentää ja nyt lopulta lopettaa boulderointi kokonaan putoamisvaaran takia. Köysikiipeilemässä yritän edelleen käydä edes kerran parissa viikossa.

Ratsastamassa käyn edelleen noin kerran viikossa, ahkerat kouluväännöt jätin joitakin viikkoja sitten mutta köpöttelyt käynnissä ja ravissa onnistuvat edelleen hyvin eikä tunnu mitenkään pahalta.
Luultavasti tässä lähiaikoina pakko jäädä ratsastustauolle kun alkaa olla liian kömpelö olo, jatkan sitten taas kesällä. Olen siis ratsastanut koko ikäni ja siksi olen jatkanut, kokemusta on ihan reilusti enkä ota riskejä, estehypyt lopetin muutaman raskausviikon jälkeen ja nykyisin ratsastan vain kentällä tutulla hevosella.

On jo kauhea ikävä boulderoimaan, mutta toisaalta, ei tässä pitkään mene, kesällä pitäisi taas päästä seinälle.

 

[ponityttö]

Ihanaa että meitä on näin monta!
Snuppa: lohduttavaa kuulla että oot ainaki esikoisen kanssa noinki ahkerasti loppumetreille asti urheillu. Tosiaan kaikki raskaudet on nii erilaisia että en mäkää osaa vielä sanoa miten pystyn liikkumaan vaikka suunnitelmia oliski. Voin uskoo mites hajoo pää jos ei pääse urheilee, mutta noi komplikaatiot tietenkää ei oo hyvä!

Liriel: sullaki on kyl vaaralliset lajit. Mutta niinhän se on että jos koko ikänsä jotain tehny niin siihen on jo niin kehittyny ettei raskaus tee suurta estettä. Boulderointi on kyl tosi kivaa! Itekki koko ikäni ratsastanu, mutta tällä hetkellä ratsastelen kaverin hevosia ja vaikka kilttejä ovat niin en uskalla ottaa riskiä.

Enhän mäkään kokonaan kamppailulajeja lopeta. Pystyn tekemään kuitenki jotain itekseni ja miehen kanssa tekniikoita, mutta se jää kyllä siihen kerta viikkoo tasolle.

 

[Morsan]

Heippa. Minä olen liikkunut tosi paljon raskauden aikana. Nyt olen jo loppusuoralla rv 35+4 ja edelleen liikun lähes päivittäin. Hiihdän, lenkkeilen ja käyn salilla. Olen ammatiltani liikunnanohjaaja joten työnkin puolesta liikuin paljon. Olen voinut erittäin hyvin koko raskausajan. Alkuraskaus oli mielestäni hankalin kun oli pahoinvointia. Kehotan kuitenkin käymään edes lyhyillä lenkeillä silloinkin jotta liikunta ei jää. Keskiraskaudessa liikunta onkin jo helpompaa mutta jos sen on jättänyt alkuraskaudessa voi olla vaikea aloittaa. Toki joskus pahoinvointi ja väsymys on sen laatuista että lepo on parempi Liikunnan iloa ksikille!