Nyt ymmärrän virikehoidon merkityksen...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vauvan ja 5v:n äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";22912193]Minä taas en ymmärrä, että miten ihmeessä ne esikoiset mukamas pääsevät tylsistymään? Me keksimme joka päivä jotain kivaa ohjelmaa kaikille ja vauva seuraa mukana. Hoidan siis 2 kk vauvaa ja vanhemmat lapset ovat 5v. ja 7v. (koulussa hän tietty). Ota se 5v. mukaan kotihommiin ja anna askarreltavaa, piirustusvälineitä... vie ulos pulkkamäkeen, tapailkaa kavereita. Tekee hyvää äidillekin =)[/QUOTE]

5 v ja 7 v viihdyttävät toisiaan. Minullakin on 5 v ja 7 v, eikä ongelmaa sen suhteen että pienemmällä olisi tylsää, koska hänellä on kuitenkin isosisko kaverina myös niinä päivinä jolloin emme käy yhtikäs missään. Tilanne olisi ihan erilainen, jos 7 v sisaruksen sijasta meillä olisi vain pieni vauva.

Lapsetkin ovat erilaisia. Toiset ovat kovin "kaveririippuvaisia"; vaikka tykkäävätkin piirtää, muovailla, rakentaa legoja yms ihan yksikseen niin se ei korvaa kavereiden tai suht samanikäisen sisaruksen tarjoamaa seuraa.
 
Miksi tänä päivänä ei panosteta niin hienoon asiaan kuin sisaruuteen? Miksi lasten välit katkaistaan päiväksi ja isompi raahataan pk:iin? En usko, että normaaliälyllä varustettu äiti ei pärjäisi kotona vauvan ja isomman lapsen kanssa. Kyllä tekemistä taatusti riittää ilman virikehysteriaakin. Kyllä meidän lähes 5v. viihtyy kotona minun ja vauvan kanssa. Toki välillä tylsistyttää, mutta ketäpä ei. Kuten Nalle Puh sanoo. "ei voi tietää mikä on kivaa, jos ei ole välillä tylsää" =)
 
[QUOTE="Lisa";22911051]kyllä minä aion ottaa 5v poia hoidosta kun vauva syntyy, vaikka on ollut päiväkodissa jo hiukan reilu 1v lähtien. Ja jos kotonaan ei viihdy niin huonosti täytyy olla asiat. Aina ei tarvitsekaan olla kivaa ja tekemistä. Ollaan ja rauhotutaan. Käydään välillä kaupassa, kerhoissa jne. Ulkoillaan ja tehdään kaikea kivaa. Minä odotan kovasti. Meillä myös 6v joka menee eskariin vain eskarin ajaksi. Jos tylsistyvät kotonaan niin ei voi sitten mitään![/QUOTE]

Kyllä 5v tarvitsee jo muutakin kuin kotona äidin kanssa olemista,joko kerhon tai puolipäivähoidon päiväkodissa. Aamupäivä on hyvä aika päiväkodissa silloin lapset virkeitä ja päiväkodissa ohjelmaa,sitten kotiin lounaan jälkeen.Uskon että näin kaikki tyytyväisempiä. Ei kannatta viedä kokopäivähoitoon, siitä ei hyötyä lapselle ja saattaisi hankaloittaa tilannetta.
 
Tilannehan on hyvä jos on vuotta vanhempi sisarus pelkän eskarin poissa kotoa ja kerhopaikka nuoremmalle.

Minulla oli 5v kotona ja sen perään eskarivuoden. Vauvan lisäksi ei muita lapsia, ei kavereita lähellä, ei mummoloita jne.

Ensimmäinen vuosi oli huomattavasti helpompi vaikka lapsi oli enemmän kotona. Kerhosta sai kavereita ja kyläilivät puolin ja toisin. Kerho oli loistava, oikeasti virikkeitä (mm. erilaisa liikuntalajeja, retkiä) verrattuna päiväkotiin. Olemalla itse aktiivinen sai paljon aikaiseksi ja vauva kulki helposti mukana joka paikassa.

Mutta eskarivuosi. Kaikki muut ovat koko päivän päiväkodissa ja kavereita ei missään. Neljä tuntia päivässä eskaria ei riitä mihinkään. Saa paljon huomiota ja aikaa, mutta ei se kavereita korvaa. Hyppään katton kun koulu ja iltapäiväkerho viimein alkavat ja niin hyppää lapsikin,

5-6v ei välttämättä tule mustasukkaiseksi siksi että häntä viedään päivähoitoon tai kerhoon. Liika kotona oleminen saattaa päinvastoin lisätä mustasukkaisuutta, sillä tuon ikäiset kaipaavat jo kodin ulkopuolista elämää, ohjattua toimintaa ja kaveripiiriä. Painotus sanalla kaveripiiri, satunnaiset puolen tunnin hiekkalaatikkoleikit puolitutun kanssa eivät riitä kuten parivuotiaalla. Siksi kuulostaa melkein koomiselta, että lapsi on automaattisesti 'mustasukkainen' kun alkaa pomppia seinille kotona jäädessään pois päivähoidosta.

Suomessa on minusta vähän vääristynyt koko päivähoitokuvio. Rahallisesti on kova paine pistää alta vuoden ikäisiä hoitopaikkoihin, jotka eivät ole enää vuosiin soveltuneet pienille lapsille. Päivähoitoon kärrätään myös alle 3-vuotiaita, joilla vanhempi kotona.

Vanhemmille lapsille ei puolestaan ole leikkikoultoimintaa tms. mikä on monessa muussa maassa tavallinen tapa ratkaista asia noin kolmesta vuodesta eteenpäin. Kerhoja on tai ei, riippu kunnasta, mutta tavallisesti vain 2-3 kertaa viikossa parisen tuntia.

Ei toimi.
 
[QUOTE="vieras";22913167]Kyllä 5v tarvitsee jo muutakin kuin kotona äidin kanssa olemista.[/QUOTE]

Riippuu vain ja ainoastaan äidistä ja harva äiti on epäkelpo. Tosin jos liikaa mukautuu ajatukseen, että ei osaa lastaan kasvattaa (kasvatukseen kuuluu sopivien virikkeiden + kavereiden hankkiminen) niin ehkä sitten käy huonosti.
 
Miten lapsi muka saa kerhossa enemmän virikkeitä kuin pk:ssa? Molemmissa on yhtä lailla sekä ohjattua toimintaa ja vapaata leikkiä.

Niin tai näin, jos mulla olisi kotona 5 v lapsi jolle ei 2 krt/viikko kerhoa riitä, niin keksisin jotain lisäksi. Harrastuksia, kavereita kylään, tai sitten se päiväkoti - varmaan päätyisin siihen koska eskari on kuitenkin syksyllä (?) edessä ja sinne on kiva mennä yhdessä pk-kamujen kanssa.

Joo ja tähän lisäisin että kun 5v jää pois päivähoidosta saattaa käydä seuraavaa. Ensin menettää vanhat kaverit, sen jälkeen sopeudutaan vuodeksi uuteen kerhoon. Sen jälkeen mennään esikouluun vuodeksi. Ja siitä vuoden päästä uuteen kouluun. Yksikin näistä muutoksista on jo itsessään paljon, saatika kaikki peräkkäin. Usein 6-7v ei ole ihan helpointa aikaa lapselle muutenkaan.

Riippuu varmasti lapsestakin, mutta meillä oli aika rajua oireilua lukuisista muutoksista. En myöskään kokenut olevani parempi tai vähemmän laiskempi äiti kun vein lasta kerhoon päivähoitoon verrattuna ;)
 
[QUOTE="jooo";22913368]Riippuu vain ja ainoastaan äidistä ja harva äiti on epäkelpo. Tosin jos liikaa mukautuu ajatukseen, että ei osaa lastaan kasvattaa (kasvatukseen kuuluu sopivien virikkeiden + kavereiden hankkiminen) niin ehkä sitten käy huonosti.[/QUOTE]

Mistä sä hankkisit niitä kavereita jos lapsi ei ole päiväkodissa eikä pihapiirissä/tutuilla ole lapsia? Lehti-ilmoituksella? Tai jos tilanne tosiaan on sellainen että perheessä on vastasyntynyt vauva,kumpi jää vähemmälle huomiolle,esikoinen vai vauva? Olenko epäkelpo äiti jos imetän silloin kun pitäisi olla leikkimässä esikoisen kanssa?
 
[QUOTE="äitiliini";22913568]vauva kun nukkuu niin vaunuihin ja lähdette ulos. Saa isompikin energiaa purkaa.[/QUOTE]

En tiedä muista, mutta meillä ei ole muksut nukkuneet vaunuissa toinen 10kk ja toinen 5kk jälkeen.
 
Meillä lapsen 5kk, 2½v ja 4½v kotihoidossa. Perhekerhossa käydään 2xvko ja esikoinen käy kerran viikossa seurakunnan kerhossa. Esikoisella lisäksi kaksi liikunnallista harrastusta. Musta tuntuu, että tämäkin on väliin liikaa. En mihin väliin hoitoa saisi sopimaan. Tylsää meillä on väliin myös, mutta se kuuluu lapsenkin elämään. Väliin vauva keskeyttää kivan pelin, mutta tähänkin on vaan sopeuduttava. Asutaan muuten maalla ja pikkukaupungissa. Silti löytyy näin paljon aktiviteettejä.
 
[QUOTE="niin";22913659]Meillä lapsen 5kk, 2½v ja 4½v kotihoidossa. Perhekerhossa käydään 2xvko ja esikoinen käy kerran viikossa seurakunnan kerhossa. Esikoisella lisäksi kaksi liikunnallista harrastusta. Musta tuntuu, että tämäkin on väliin liikaa. En mihin väliin hoitoa saisi sopimaan. Tylsää meillä on väliin myös, mutta se kuuluu lapsenkin elämään. Väliin vauva keskeyttää kivan pelin, mutta tähänkin on vaan sopeuduttava. Asutaan muuten maalla ja pikkukaupungissa. Silti löytyy näin paljon aktiviteettejä.[/QUOTE]

Tilanne ei ole verrannollinen siihen, että perheessä on vauva ja vaikka 5-vuotias. Kyllä pitäisi pärjätä kotihoidolla ihan hyvin jos löytyy sisaruksia parin vuoden ikäerolla :)
 
Heh, lapsettomuus-kortti. :D Etkö parempaa keksinyt?

no itseasiassa siihen on aika hyvä vedota, nimittäin minäkään en lapsettomana(enkä vielä 6kuisen vauvan äitinä) ymmärtänyt asioita samalla tavalla kuin isompien äitinä(vaikka mulla on 19vuotta ikäeroa nuorimpaan siskooni ja välissä aika monta muuta sisarusta).

se on nimittäin hyvä arvostella kun ite ei oo kokenut,koska sitten kun kokeekin voi muuttua täysin ajatukset kun vertaa siihen että oli lapseton.

esim minä en joskus voinut ymmärtää miten joku suuttui 2vuotiaalle pikku asiasta,en mä vois sellaselle suuttua(itselläni oli 1vauva) no omani kasvoi sinne 2vuoden ikään, ja kas kummaa kun meinaskin mennä hermot välillä. siperia opettaa!
 
Olen sitä mieltä, että enemmän lapsi saa irti kerhoilusta pari kertaa viikossa kuin päivittäisestä "virikehoidosta". Kerhoissa puuhataan "täysillä" se muutama tunti viikossa eli ohjelmaa on koko ajan. Päivähoidossa aikaa menee siirtymiin, lepoon, ruokailuun jne. Ja iso osa ajasta menee ulkoilussa. Ulkoilla voi muutenkin, vaikka vauva on talossa sillä helposti vaunujen kanssa taittaa matkat kauppaan ja leikkipuistoihin. Jos ei ihan korvessa asu niin mahdollisuuksia on monia äidin viitseliäisyydestä riippuen. Ei se vauva ole mikään este vaikkapa harrastamiselle! Älkää nyt hyvät ihmiset liikaa ihannoiko sitä päiväkotia. Kerhoissa ja kotona on lapsen ihan yhtä hyvä olla. Ja varmasti parempikin. Itse olen pk:n arkea nähnyt niin läheltä, että tiedän mistä puhun.
 
[QUOTE="madame";22914359]no itseasiassa siihen on aika hyvä vedota, nimittäin minäkään en lapsettomana(enkä vielä 6kuisen vauvan äitinä) ymmärtänyt asioita samalla tavalla kuin isompien äitinä(vaikka mulla on 19vuotta ikäeroa nuorimpaan siskooni ja välissä aika monta muuta sisarusta).

se on nimittäin hyvä arvostella kun ite ei oo kokenut,koska sitten kun kokeekin voi muuttua täysin ajatukset kun vertaa siihen että oli lapseton.

esim minä en joskus voinut ymmärtää miten joku suuttui 2vuotiaalle pikku asiasta,en mä vois sellaselle suuttua(itselläni oli 1vauva) no omani kasvoi sinne 2vuoden ikään, ja kas kummaa kun meinaskin mennä hermot välillä. siperia opettaa![/QUOTE]

Mä olen tästä taas eri mieltä. Mulla on itselläni hyvin samat periaatteet kuin silloinkin, kun olin lapseton. Juurikaan mitään mielipiteitäni tai arvojani en ole lapsien myötä joutunut muuttamaan. Olin viettänyt lasten kanssa niin paljon aikaa, että mielikuvani oli hyvin realistinen. Koskaanhan ei voi tietää miten itse toimisi toisen saappaissa, ei kukaan meistä, vaikka kuinka olisi lapsia, voi tietää, millaista toisella on oman lapsensa kanssa. Tytsihän itsekin toteaakin tuolla, että hän ei toki voi sanoa, että toimisi näin tai näin itse, jos hänellä olisi kuvatun ikäinen lapsi.
 
[QUOTE="jooo";22913368]Riippuu vain ja ainoastaan äidistä ja harva äiti on epäkelpo. Tosin jos liikaa mukautuu ajatukseen, että ei osaa lastaan kasvattaa (kasvatukseen kuuluu sopivien virikkeiden + kavereiden hankkiminen) niin ehkä sitten käy huonosti.[/QUOTE]

Äitiä lapsi tulee tarvitsemaan pitkään mutta harjoittelua ryhmässäolemisesta ja äidistä erossa pärjäämisestä tätä äiti ei pysty 3v+ lapselle tarjoamaan. Lapsen kehityksessä on tärkeä mahdollistaa lapselle eri ikävaiheissa uusia kehitystä eteenpäin vieviä haasteita, nämä muuttuvat koko ajan. Liian vähän haasteita ei tue kehityksen etenemistä samoin kun jos lapselle tarjotaan asioita joihin ei vielä ole valmis. Ei liika eikä myöskään liian vähän siinäse juttu on.
 
kyllä täytyy ihmetellä kuinka harvinaisen tylsää elämää te elätte kun aina koti vs. päiväkoti keskusteluissa kotihoito kääntyy sellaiseksi äidin kanssa pyykin pesemiseksi. Itselle on ollut tärkeää hoitaa omat lapset 3 vuotiaiksi vähintään kotona , mutta toki minulla on ystäviä ja äitiyslomalla hankittuja uusia joilla samanikäisiä lapsia, on metsä ja luonto, on shoppailumahdollisuudet, on harrastuksia ties minkälaisia mitä voi puuhata. Lähes koskaan ei ole oltu kotona koko päivää, vauva nyt on helppo hoitaa missä vain ja isommat nauttii kaikesta puuhasta, sekä aikuisten että lasten näkemisestä.
 

Yhteistyössä