Nyt täytyy myöntää, että tiukkaa tekee

Alkuperäinen kirjoittaja häh:
kuin tällänen on päässy tapahtuun? vauva ja kaikki :eek: voi hitto, koita jätkä jaksaa!!!
Elämässä sattuu ja tapahtuu. Eikä se ollut tän aloituksen pointti :snotty: nythän mulle pitäis sadella säästövinkkejä halvoista ruoista, hoputtaa soskuun, jättää laskuja maksamatta ja; mitäs läksit + kauhistelut lapsiluvusta päälle. :xmas:
 
Miä
Alkuperäinen kirjoittaja Jätkä:
Elämässä sattuu ja tapahtuu. Eikä se ollut tän aloituksen pointti :snotty: nythän mulle pitäis sadella säästövinkkejä halvoista ruoista, hoputtaa soskuun, jättää laskuja maksamatta ja; mitäs läksit + kauhistelut lapsiluvusta päälle. :xmas:
Mites työ nyt tolleen, noin monta lastakin. Ootko soskuun soittanut, teet ison kattilallisen keittoa niin kyllä se siitä. :xmas: Ei vaan :hug: ja =)
 
Jaksamisia ja voimia sinne!

Mä en osaa neuvoa, kun en oo tilanteessas ollut. Mut oon ollu lapsena tuossa tilanteessa, ja musta on kyl hienoo et pystyitte jäämään siihen samaan turvalliseen asuntoon, vaikka onkin pieni mut ainaki aluks. Ja mitä mä muistelen meidän arjesta, se oli tosiaan keitontäyteistä ja joka paikkaan mentiin joko pulkan, rattaiden ja myöhemmin pyörien tms. kyydissä, paitsi silloin ku isovanhemmilla oli aikaa käyttää autolla jossain. Ja vaatteet perin isoveljeltäki, ei tosin mitää ryysyi ja silloin lasten pukeutuminen ei ollut ihan niin tarkkaa...

Mutta onnellisia oltiin, kun äiti oli läsnä eikä enää riitoja tarvinnu kestää. Meille riitti ne perusasiat, miksei ne riittäis tänä päivänäki, joten...

Tsemppiä! Joskus on parempi yksin, vaikka se rankkaa oiskin...

Tää nyt vaa oli tällaista turhaa höpinää, mut mut... :hug:
 
clivia
Kyllä näitä tapahtuu mutta kaikesta selviää.
Mulla itsellä on eron jälkeen ollut rahallisesti tosi tiukkaa ja tiukemmaksi menee aina vaan nyt kun vielä sairastuin ja en kykene työelämään.
Aina sitä kuitenkin eteenpäin kituuttaa jollain konstin,välillä vähän paremmin ja välillä huonommin.
Ehkä mullekkin osuu kohdalle vielä se parempi kausi jonakin päivänä.
Sitä odotellessa...
Hienoa on kuitenkin se että on joku jolta voi pyytää apua kun sitä tarvitsee,mulla ei ole ketään.
 
IhanaValo
Huh, kovasti vaan jaksamista.. :hug:

Ootteko ihan varmoja ettette enää halua olla yhdessä? Eiks teil oo suht pieni se pienin lapsikin..ja eka vauvavuosi rankinta aikaa? Tai jotain.. :|
Eihän se miulle tietty kuulu :ashamed:
 
Sain vaippoja ja maitoa, vähän ruokatarvikettakin. Ihana rakas appiukkoni käytti autolla kaupassa. :heart: Tai no, ex-appihan se kait on. :snotty:

Enpä ole ennen tippalinssissä jauhelihapakettia katsellutkaan, kokemus sinänsä. :xmas:
 

Yhteistyössä