"Nyt syksyllä 2010 yrityksen aloittavia / aloittaneita?"-ketjusta plussanneet

Ompas Mesikämmenellä äityny hurjaksi pahoinvointi Toivottavasti pian helpottaa jo!!

Täälä sitä odotellaan synnytystä aika kypsässä mielentilassa, ei lisättävää

Pepe10 :heart: 39+5

 

Pepe: Onko mitään tuntemuksia? Lohdutan ainakin sen verran että kyllä se sieltä tulee.

Ääh kuinka paljon tota lunta vielä tulee, aivan turhaa tehdä lumitöitä kun kokoajan pyryttää lisää. Hukutaankohan me lumeen?! :O

Täällä käyty perjantaina äitiyspolilla taas ja kaikki oikein hyvin.
Vauva RT, lapsivesi N, vauvan liikkeet ++ ja vauvan painoarvio 2540g Ihan keskikäyrällä mennään.

Synnytystapa arvioon mennään 5.3, vaikka ajattelin kyllä synnyttää jo niihin aikoihin. Ei siis tarvitse mennä siihen neuvolan viimeiseen lääkärikäyntiin jos ei ole mitään ihmeellistä.
Sokeriseuranta: Lääkitystä ei ainakaan tarvita, ruokavaliolla mennään. Kotimittauksia jatkan mutta satunnaisesti. Tänään on sit pidetty oikeen herkuttelupäivä: tortilloja, cokista ja jälkkäriksi siskon tekemiä laskiaispullia.

Epa ja Jokke 35+6 (huomenna poksuu :heart: )

 

Pitkästä aikaa ehdin kirjoittelemaan kuulumisia =)

Täällä rv 27+6 menossa. Eilen käyvin neuvolassa. Vauvalla oli kaikki hyvin. Itsellä vain alkaa näitä "vaivoja" tulemaan. (ekassa raskaudessa ei ollut mitään vaivoja ja nyt on sitten senkin edestä). ALaselkä on todella kipeä myös alamaha kipeytyy todella herkästi. Jos olen nukkunut yön huonosti tai edellinen työpäivä ollut rankka, seuraava päivä supistelee kipeästi ja olo on todella hankala. En voi istua, enkä seistä ainostaan makuuasento on hyvä. Neuvolan terkkari ei kommentoinut näihin asioihin mitään. Käski olla vain yhteydessä jos olotila jatkuu vielä. Just, just, viimeiset pari viikkoa olen lähtenyt viitenä päivänä aikasemmin töistä pois, kun en ole yksinkertaisesti pystymään tekemään töitä. (ja teen neljän päivän työviikkoa, joten mielestäni tuo on jo paljon). Onneksi mulla on ylitöitä kertynyt, joten olen voinut lähteä töistä. Harmittaa vain työkaverin puolesta, kun hän on joutunut tekemään minunkin hommia, vaikka työkaveri kyllä on ainakin vielä ymmärtänyt. Yleensä en neuvolassa valita mistään vaivoista ja nyt, kun kerroin olotilastani, en saanut edes ymmärrystä siihen. En mä mitään sairaslomaa välttämättä halua vaan sitä että edes empaattisesti kohdeltaisiin. Huh, huh, tulipas tuosta pitkä valitus, mutta ihanaa kun pystyy kirjoittamaan tunteistaa...

 

Jokohan kohta saadaan vauvauutisia. Tsemppiä Pepelle loppuaikaan!!

anneli: No jopas on omituista toimintaa neuvolassa. Meillä on ollut sitä huolehtimista ehkä vähän liikaakin. Ei muuta kuin sairaslomalle vaan, jos olo siltä tuntuu! Muista, että jaksamisesi ja olotilasi on nyt tärkeintä!

ON: Pikkuhiljaa alkaa mulla olo helpottaan. Edelleenkin koko ajan on yököttävä olo, mutta enää ei tarvi oksentaa kuin ehkä 1-2 krt päivässä. Tänään ja eilen en ole oksentanut ollenkaan. Maanantaina kävin neuvolassa ja edelleen painan 3 kg vähemmän kuin raskauden alussa. Jospa niitä kiloja alkais tässä vähitellen kertymään.. Ensimmäisen kerran kuultiin vauvan sydämen syke ja se oli 149.

 

Minä tulin vaan poksumaan ja vähän nostelemaan tätä ketjua. Innolla odotan jo ensimmäisiä syntymisuutisia!

19+0 POKS!! :heart:

 

Tulipas tossa mieleen, että pitänee tänne tulla kertoilemaan pojastamme joka syntyi 27.2, rv 40+6 käynnistyksellä. Mittoja herralla oli 53 cm ja 4520g Oli aika pitkällinen operaatio tuo käynnistys kun perjantaina alotettiin ja käytiin sunnuntai huilimassa kotona ja sitten vihdoin maanantaina alkoi tapahtua ja poika syntyi vajaassa 5 tunnissa.

Mitenköhän Epalla menee? Mukava kuulla Mesikämmen, että voit jo paremmin!

 

Terveisiä Tyksistä! Käytiin käyrillä ja lääkärillä kun neuvolassa vauvalla sykkeet oli pidemmän aikaa +180-200, kaikki oli kuitenkin käyrillä hyvin. Vauvalla painoa nyt 3600g ja teki aika ihanan alatie tutkimuksen kätilö ja opiskelija, kohdunsuu 1cm auki ja kanava hävinnyt. Pian pääsee siis varmaan tosi toimiin! Tämän käynnin jälkeen taisi pönttöön myös tipahtaa se kuuluisa limatulppa...

Epa ja Jokke 40+2

 

Paljon onnea Pepe! :flower:

Epa: Elämme jännittäviä aikoja! Hyvä että kaikki oli hyvin.

ON: Taas ollut vähän huonompi viikko tuon pahanolon kanssa, mutta kyllä tämä tästä. Sinnillä vaan eteenpäin! Eilen saavutettiin puoliväli ja liikkeetkin tuntuu jo. Tuntuu hassulta tulla näin paljon perässä teitä kaikkia.

Mesikämmen ja masukki 20+1

 

Vauva onnittelutPepelle :heart:

Epalla onkin jännnittävät ajat käsilllä =)

Mesikämmen Ompa tympeää, että joudut kärsimään pahasta olosta koko raskauden. Itse en ole korkaan tarvinnut oksentaa raskausaikana, mutta pahaolo on kyllä vaivanut kummassakin raskaudessa koko raskausajan. Minulla pahaolo tulee silloin, jos olen liian kauan syömättä tai olen liian väsynyt. Eikös olekkin ihanaa, kun tuntee pienokaisen liikkeet? SItä muuten kaipaa sitten synnytyksen jälkeen, tai ainakin minä olen kaivannut

Itsellä vauvamassu alkaa olemaan aika muhkea. Minulla on sellainen roppa, että en liho muualta kuin mahasta ja nyt on kymmenen kiloa tullut painoa lisää ja se kaikki on mahassa Vielä kolme viikkoa töitä jäljellä ja sitten pääsen kasvattamaan mahaa kotiin. Oma olo on vaihdellut kovasti, välillä on hyviä päivä ja välillä huonompia. Yksi yö supisteli todella napakasti ja kipeästi viiden minuutin välein. Nukkumisesta ei tullut mitään, vaan jouduin pari tuntia kävelemään pitkin kämppää. Olen töissä ollut ihan normaalisti ja sinnillä aijon olla loppuun asti, kun kerta neuvolassa ei todesta oteta supisteluja. Eilen kävin neuvolassa ja taas sanottiin, että soita jos olo on hankala. Sanoin, kyllä terkkarillekkin, että en enää sairaslomalle jää vaan menen tahdonvoimalla menen loppuun asti. Yritti se siinä jotakin sopertaa, että vauvahan se on tärkein, mutta jos ei edes neuvola ota todesta oloani ja supistelua eihän mulla muuta vaihtoehtoa ole, kun sinnitellä töissä. On se vain jännä, että toiset saavat todella helposti sairaslomaa, kun pikkasen valittaa. Itse en vain taida osata ilmaista itseäni tarpeeksi hyvin, vaan vähättelen omaa oloani. Töiden jälkeen ilta menee sohvalla makoilessa. Onneksi mieheni on niin ihana, että hoitaa esikoisen ja tekee kaikki kotityöt, kun itse en siihen töiden jälkeen enää pysty.

anneli ja massuasukki 31+6

 

anneli: Joo liikkeiden tunteminen on kyllä ihanaa. Välillä ihan huolestun, kun en ole koko päivänä tuntenut mitään. Todella hentojahan noi liikkeet vielä tässä vaiheessa on, joten eipä ihmekkään ettei niitä aina tunne. Odotan kovasti, että ne tuntuis selvemmin ja että mieskin pääsis niitä tunnustelemaan!

No jo on kumma, ettei sua oteta tosissaan neuvolassa. Mä oon sen verran äkänen, että varmaan nostaisin kauheen hässäkän. Mutta oli mullakin viimeks tk:ssa sellanen lääkäri, että ei se meinannu saikkua enää kirjottaa, vaikka olin sinäkin päivänä 4 krt oksentanu.... Mä sanoin sitten vaan, että en mä voi oikeesti tässä kunnossa mennä kouluun, että jos nyt vaan vielä kirjottasit sen viikon sitä saikkua.. Ens maanantaina meenkin sitte taas omalle lääkärille, joka ymmärtää.

 

Jokos Epalle on pienokainen syntynyt?

Itse juuri huomasin, että sitä on seitsemän päivää enää töitä jäljellä ja sitten saa jäädä kotiin kasvattamaan massua. Kovasti on vielä töissä tekemistä, joten päivät tulee menemään nopeasti ja todennäköisesti illat sohvan pohjalla. Miehen kanssa varattiin heti ensi viikonlopuksi hotelliyö kahdelle, käydään nauttimassa vielä kahdenkeskisestä ajasta ennen kuin vauva syntyy. Esikoinen menee mummolaan
anneli ja massu-asukki 33+1 (vissiinkin )

 

anneli: Nauttikaa oikein paljon yhteisestä hotelliyöstä!

(.) Mies tunsi eilen ensimmäistä kertaa vauvan liikkeet ja oli tietenkin todella innoissaan. Se oli hieno yhteinen hetki! :heart: Minä oksennan edelleen ja tuntuu, ettei sitä enää oteta tk:ssa tosissaan. Kummastuttaa, että onko heillä todella se olettamus, että oksentaminen vaan loppuu sormia napsauttamalla jollain tietyllä viikolla ja sen jälkeen odottava nainen valehtelee?! Ärsytti viime maanantaina, kun lääkäri oli niin %¤%&&#"!! Onneksi keskiviikkona on rakenneultra niin päästään moikkaamaan pikkusta.

Mesikämmen ja masukki 21+5

 

Ihana esikoispoikamme Jokke syntyi lauantaina 31.3 klo 5.28 Rv 41+5. Painoa pojalle oli kertynyt 3315g ja pituutta 50cm.

Epa

PS. Synnytyskertomusta kun kotiudutaan.

 

Rakenneultra on nyt ohi ja pikkusella on kaikki hyvin. Istukka on etuseinässä (sanotaanko se noin?) eli sen takia liikkeet tuntuu vielä hyvin vaimeina. Sukupuolta ku kysyttiin niin kätilö sanoi, että ei täällä hänen mielestään mitään näy. Minun vahva tyttöolo siis muuttui tyttölupaukseksi. :heart:

Tänään myöskin poksuttiin 22+0!

 

Täällä kotiuduttiin tiistaina ja kotona olo mennyt hyvin. Poika on päivisin todella rauhallinen ja lähinnä vaan nukkuu. Yöt ovat sitten olleet aika rankkoja, yleensä n. klo 01.00-03.00 ollaan hereillä eikä edes tissi kelpaa. Jospa se siitä. Miehestä on ollut ihan mieletön apu :heart:
En ole vielä jaksanut keskittyä ja kirjoittaa synnytyskertomusta mutta kirjoitan sen heti kun vaan jaksan ja kerkeän.

Epa ja Jokke 5 päivää

 

Epalle oikein ihanat onnittelut pienokaisen johdosta.:heart: Innokkaasti odotan synnytyskertomusta, kun itselläkin h-hetki lähestyy vinhaa vauhtia.

Mesikämmen Minullakin on tässä raskaudessa istukka etuseinämässä. Esikoisen aikana istukka oli takaseinämässä. Kun vertaan raskauksia, niin tässä raskaudessa liikeet tuntuvat ihan erilaisilta ja erikohdilta kuin ensimmäisessä raskaudessa.

Itse kävin eilen neuvolassa ja minut passitettiin sokerirasituskokeeseen. En olekkaan koskaan sellaisessa käynnyt, kun meidän kunta säästää näissä asiossa ja sokerirasitusta ei tehdä kuin harvoille. Elikkä pissassa oli sokeria kahden plussan verran, painoa oli tullut 2.3kg vajaassa kahdessa viikossa ja sf-mitta kasvanut 4senttiä. Ensin terkkari meinasi, kun pissa näytteen tutki, ettei varmaan mitään diabetestä ole, mutta painnon ja sf-mitan jälkeen olikin sitten erimieltä. Mulla ei ole koskaan paino nousut noin paljon viikossa tai sf-mitta kasvanut noin roimasti. Itse olen ollut koko ajan sitä mieltä, että massussa asustaa aika isokokoinen vauveli viikkoihin nähen. Tunnen nimittäin aivan selvästi missä pikkuisella on jalka, jalkaterä tai kädet. Samoin pyllyposket erottuvat selvästi oman vatsanahkan lävitse. Pikkuisen mua jännittää tuo rasituskoe, kun tyhjään vatsaa pitää pystyä juomaan sokerinestettä. Mua, kun se meinaa yököttää
Ai niin, pääsiäisen jälkeen enää kolme päivää töitä ja sitten alkaa äippäloma =) ja tänään sain pestyä jo eka koneellisen vauvanvaateita, jee!
anneli ja massuasukko 33+5

 

Esikoispoikamme Joakimin syntymä

Rv 41+4, minulla oli aika ä-polille yliaikaiskontrolliin klo. 8.30, se jäi sitten väliin.

Torstain ja perjantain välisenä yönä 30.3 herään yöllä n. klo 03.15 siihen että housuun lorahtaa jotain nestettä. Ajattelen ensin, että se on vain todella vetistä valkovuotoa, nousen kuitenkin ylös käydäkseni vessassa. Silloin housuun lorahtaa lisää, herätän miehen ja sanon että "no nyt ne lapsivedet sitten meni"...Kävelen nopeasti vessaan ja juuri kun pääsen pöntön luo lorahtaa kunnolla ja vesi vaan valuu reisiäni pitkin. Mies nousee sängystä ja tulee vessan luo, hymyilee. Pyydän miestä tuomaan puhtaat alushousut ja siteen.
Supistukset alkavat n. 03.35 tuntuvina mutta epäsäännöllisinä (5-8min), päätämme keittää rauhassa "aamukahvit". Vatsani myllää ja suoli tyhjenee kolme kertaa ennen lähtöä. Ajattelen että hyvä, ei tarvi paskoa synnytyksessä. Neljän jälkeen, lähes puoli viideltä sanon miehelle että eiköhän aleta lähteä sairaalaan päin, mies on samaa mieltä.

Pääsemme TYKSiin sisälle n. klo 05.00, kätilö ja kätilöharjoittelija ottavat meidät ystävällisesti vastaan, laittavat käyrille 30 minuutiksi. Käyrille piirtyy supistuksia epäsäännöllisinä. Kätilö ja kätilöharjoittelija tulevat takaisin, käyrä näyttää hyvältä. Ottavat näytteen että onko lapsivettä, emätin näytteen streptokokkia varten? ja kokeilevat kuinka paljon kohdun suu on auki, no joo sen samat 1cm kun viimeksi ä-polilla. Kätilö kysyy "olenko tietoinen että kun lapsivedet on menneet ei kotiin enää päästetä, vastaan että olen tietoinen..."

Siirtävät minut osastolle odottamaan synnytyksen alkamista koska ei ollut aktiivisesti käynnissä, pääsen osastolle n. 07.00. Mies joutuu lähtemään kotiin ja tulee takaisin klo 10.00. Yritän nukkua tässä välissä mutta en pysty supistuksilta, odotan aamupalaa joka tarjoillaan n. 07.30. Kahvi on pahaa, onneksi join kotona.

Mies tulee klo. 10.00. Siitä se odottelu vasta alkaakin. Menen käyrille, viljapussi on kaverini...Kätilö on mukava ja kätilöharjoittelija tuttu. Supistuksia piirtyy, mutta epäsäännöllisesti...
Klo 12.00 tulee lounas, syön. Alan olla kipeä, viljapussi on kaverini. Naurattaa, hymyilyttää.
Klo 13-13.30 yritän pallotella jumppapallolla, se helpottaa hetken. Vieläkin naurattaa.
Klo 14 menen suihkuun, mies tulee seuraksi ja viihdyn siellä. Suihku auttaa jonkun aikaa.
Ennen klo 15, katsotaan kohdunsuun tilanne, auki n. 3,5-4cm. Supistaa n. 3min välein. Kätilö sanoo että nyt pääset synnyttämään, ja vie meidät synnytyssaliin.

Klo 15. pääsemme synnytyssaliin, meidät ottaa vastaan aivan ihana kätilö Ritva, olen kipeä eikä juuri naurata...Ritva opettaa ilokaasun käytön, en opi sitä heti...Kun opin, oi sitä naurua ja sekoilua. Puhun ihan pölhöjä, mies ikuistaa tämän ja ottaa videokuvaa. Istun kiikkustuolissa ja vedän ilokaasua, suuta kuivaa...juon hulluna. Ilokaasu auttaa kestämään, miestä ja itseä naurattaa.

Klo 18-18.30 Pyydän epiduraalin, anestesia lääkäri tulee nopeasti. Epiduraalin laitto ei onnistu heti, koska menee ensin verisuoneen. Mies näkee kun anestesialääkäri pyörittelee silmiään ihmeissään, vetää piikin ulos ja yrittää uudelleen, toinen kerta todensanoo...Ekat supistukset tämän jälkeen on yhtä helvettiä, ei auta mitään. Noin 20min päästä, oi sitä helpotusta. Tässä vaiheessa kädessäni on kanyyli josta menee antibioottia ja suolaliuosta...

Klo 20 jälkeen tai jotain... Vauva laitetaan STAN-seurantaan. Avautumisvaiheeni junnaa, joudutaan laittamaan oksitosiinitippa.
Tämän jälkeen oikeastaan kaikki ihan hämärää eikä mitään tietoa kellonajoista...Sattuu, huudan, kiroilen ja haluan lisää epiduraalia...Jossain vaiheessa minulle laitetaan kipupumppu josta laskee koko ajan 6ml...

Vauvan sydänäänet heittelee STAN-laitteessa, kätilö väläyttää sanan SEKTIO jossain vaiheessa...Ei ei ei sektiota, haluan alatiesynnytyksen. Minua käsketään vaihdella asentoa kyljelleen, seisomaan, tyynylle ja säkille nojailemaan... STAN-tikku asennetaan uudelleen, toimii jo paremmin.

Nousen ylös nojailemaan "mersuun", se auttaa vähän...huudan ja kiroilen niin että käytävät kaikuu. Menee ehkä tunti niin sanon että on ihan kauhea PASKAhätä-tunne...Kätilö käskee sängylle ja tarkistaa tilanteen... Hyviä uutisia, sanoisin että olet auki sellasen 10-, nyt aletaan ponnistamaan...Ei minä haluan synnytysjakkaraan, kätilö kieltäytyy...Ymmärrän kyllä miksi. Ei siis auta kun laittaa jalat tukiin ja aloittaa hommat.

Ekat ponnistukset harjoittelen, huudan niinkuin varmaan muutkin ensisynnyttäjät, en osaa, en pysty, ei se tule sieltä ikinä... Jossain kohtaa ponnistan ja huudan että MITÄ SIELTÄ TULEE!! Johon mies lisäsi naureskellen taivas varjele...kätilö ja harjoittelija naurahtavat itseni lisäksi ja vauvan pää tulee ulos. Nyt selviää syy miksi vauvan sydänäänet laskivat, napanuora on kaulan ymäpärillä, kahteen kertaan...Olen ihan shokissa, tuntuu että vehje repeää...Saan ponnistella ihan pienesti ja vauva on ulkona 38minuutin ponnistuksen jälkeen. Voi sitä riemua ja itkua!! En ole ikinä kokenut mitään sellaista, itkusta ei tule loppua. Vauvaa stimuloidaan vähän koska oli hieman säikähtänyt, tokenee hyvin.

Mies leikkaa napanuoran kun vauva on rinnallani, se on tosi sitkeä. Minulle näytetään myös istukka, hyi miten ruma ja iso.
Minut ommellaan ja ei satu enää mihinkään.

Terve poika syntyi 31.3.2012 klo. 5.28 mitoin 3315g/50cm
Pisteet 8/9/9
Aika osastolla/synnyttämässä n.26 h
1.vaiheen kesto: 13:50
2. vaiheen kesto: 00:38
3. vaiheen kesto: 00:12
Koko synnytyksen kesto 14 h 40 min
Napanuora: Kaulan ympärillä 2 kertaa, löysätty.
Minulle tuli 2.asteen repeämiä emättimeen ja välilihaan, yhteensä 4 tikkiä. Verta menetin 1 litran.

Rankka siis oli mutta sen arvoinen! Ja kyllä, aion synnyttää uudelleen jos niin suodaan. Paljon tapahtui ja paljon varmaan jää kertomattakin mutta eiköhän tässä ollut jo luettavaa.

 

Onnittelut Epalle pojasta!

Onko anneli80:lla jotain äippäloma suunnitelmia? Sulla alkaa kanssa lähestyä h:hetki Tuntuu ihan kummalta kuin äkkiä jälkikäteen ajatellen raskaus menee, vaikka jossain vaiheessa itse ainakin laskin päiviä että viiko vaihtuisi ja ultrat tuntui aina olevan valovuoden päässe.

Täällä poika on reilun 6 viikkoa ja ekat hymyt on jo saatu. Vauva on ihanan hyväntuulinen kun masu on täynnä maitoa,eikä ilmat tai väsy vaivaa. Arki alkoi eilen kun mies palasi töihin ja toistaiseksi menee ihan mukavasti =) Pitäisi kyllä keksiä päiviin lisää sisältöä tai pian alkaa pitkästyttää. Mulla itsellä on ollut pari sitkeää rintatulehdusta, jotka on hidastanut omiin mittoihin operaatiota ja muutenkin jäytänyt, mutta jospa ne nyt oisi selätetty. Muuten synnytyksestä palautuminen on ollut tosi nopeaa.

 

Heippa kaikille pitkästä aikaa! :wave:

Mitenkäs annelin odotus sujuu? Sullahan ei enää pitkää aikaa oo h-hetkeen!

Miten elo on lähtenyt käyntiin pienten kanssa?

Minä se vaan saikkaan lääkäreitten kanssa ku mun pahoinvointia ei oteta tosissaan. Hohhoijaa! |O Varasin ajan yksityiselle ku en jaksa enää tätä pelleilyä. Mulla on alkanut supistelemaankin, joten pakko mut on nyt ottaa tosissaan eikä voida vaan pyöritellä peukaloita, että mitä tässä tehtäis.. Mun sisko on syntynyt ennenaikojaan, joten äiti sano, että ne supistelut pitää tosissaan nyt ottaa ettei käy samoin.

 

Täällä vietetään kiireistä mammaloman alkua. Olen kasannut kamalasti tekemista ja menemistä esimmäisille viikoille, joten aika on kortilla Mies kyllä yrittää toppuutella, mutta minkäs teet, kun on niin kamala pesänrakennusvietti. Kaikki nurkat ja kaapit pitää välttämättä saada jynsätä peruusteellisesti. Kieltämättä väsymys painaa kovasti, kun yöt ovat menneet todella huonosti (valvoessa, vessassa ramppaamista ja suonenvetoja). Onneksi esikoinen nukkuu päikkärit, joten tämäkin äiti nukkuu joka päivä vähintään pari tuntia päiväunia
Toissa päivänä oli lääkärineuvoa-aika. Pää alaspäin massuasukki oli, mutta ei vielä kunnolla kiinittynyt. Kohdunsuu oli kiini, mutta paikat olivat pehementyneet ja lyhentyneet.. Seuraava neuvola onkin sitten jo vappuaattona.. rv on kasassa tänään 36+3

Mesikämmen mä ymmärrän sun tunteet ja ajatukset neuvolan toiminnasta älyttömän hyvin.. Itsekkään en saanut edes myötätuntoa, kun kerroin supisteluista ja työnteon hankaluudesta. Itse ajattelin, että supistelut loppuvat, kun äippäloma alkaa, mutta olen ollut väärässä. Yhä jos hommaillen päivän aikana liikaa, saan loppu illan makoilla ja puhallella, kun olo on todella hankala. Lenkillä käyntikin on yhtä tepastelua, kun ei voi kunnolla mennä.. Tuleppas kertomaan mitä mieltä yksityinen lääkäri oli..

 

Yksityisellä käyminen oli yhtä tyhjän kanssa. Kuulema pitäisi olla näillä viikoilla jo pahoinvointi ohi. Pitäisi pitäisi, mutta kun ei ole! :kieh: Mä en olis ikinä uskonut, että raskaus voi olla näin rankkaa.. Kaiken suhteen. No ei se auta ku vaan yrittää jaksaa eteenpäin. Palkinto tästä kärsimyksestä on kuitenkin paras mahdollinen. <3

Mesikämmen ja masukki 25+3

 

Mesikämmen Tosi kurjaa, että oot saanu huonoa palvelua julkisessa terveydenhuollossa, eikä yksityiseltäkään apua tullut Joskus luin, että raskauspahoinvoinnin oisi tutkittu ainakin osittain johtuvan stressistä ja peloista, eikä niinkään hormooneista. Ei varmasti auta yhtään siihen pahaanoloon, mutta toisaalta jos näin ajattelisi niin kaiken pitäisi olla kunnossa sun huonovointisuutta lukuunottamatta. Mitään muuta lohduttavaa en oikeen osaa sanoa. Koita nauttia vähän paremmista hetkistä ja jaksamista niihin huonoimpiin! Juuri katselin meidän viime kesäreissulta kuvia ja voi luoja kuinka merisairaalta, kalpealta ja turvonneelta näytin :O Oli mulla kyllä tosi huono-olokin, mutta aika kultaa muistot ja ajattelin jo melko positiivisesti raskaudesta ennen kun sieltä kaikki palautui mieleen.. Hyh, ei enää mulle kiitos nam =)

Täälä poika on 2,5kk ja voi hyvin. 2kk neuvola on vieläkin käymättä kun muistin ajan väärin ja näin ollen myöhästyttiin alkuperäisestä käynnistä. Keskiviikkona saa tuoreet mitat, mutta omalla maidolla poika kasvaa kyllä hurjaa vauhtia ja aletaan jo ottamaan 74cm vaatteitakin käyttöön Poika on tosi virkku tapaus ja jaksaa päivällä olla monta tuntia hereillä. Pyörii napansa ympräri ja punnertaa muutamia senttejä eteenpäinkin, ei vielä käänny selältä masulleen, mutta varmaan pian hoksaa senkin. Ajattelin nauttia tästä toisesta vauva ajasta enemmän, kun esikoisen aikana vaan odotti kaikkia uusia taitoja ja stressasi kaikkea mahdollista, mutta voi kun tuo pieni kasvaa niin nopeaan!!

Mitens annelin supistelut etenee? Mitä kuuluu Epalle ja pienokaiselle?

 

Heips pitkästä aikaa!

Minä olen nyt sairaslomalla äitiyslomaan saakka. Vauvalla kaikki hyvin, mutta ite vaan oksennan ja supistelujakin on ollut. Mutta nyt saan levähtää ja hyvä näin.

Minusta tuli viikonloppuna myös rouva. Ihanaa kun ei tarvitse isyyttä tunnustaa yms. Meillä oli aivan ihanat häät. :kiss:

Mitäs muille kuuluu?

Mesikämmen ja masukki 27+5

 

Mesikämmenelle onnittelut rouvaksi päässyn johdosta =) Moni asia on huomattavasti helpompaa kun on naimisissa (tai ainakin minusta tuntuu siltä) Ompa hyvä, että sait sairaslomaa koko äitiysloman alkuun asti. Nyt ei tarvitse enää stressasta töistä ja omasta jaksamisesta.

Meidän pikku-herra syntyi tiistaina 22.5 klo. 2.35 eli on nyt viisi päivää vanha. Kotona ollaan oltu jo kolme päivää, kun halusin lähteä osastolta mahdollisimman nopeasti kotia. Itse, kun en saa nukuttua sairaalassa, vaikkka oma vauva nukkuisikin hyvin, koska kuuntelen kaikkia muiden vauvojen itkuja yms.

Synnytys oli todella nopea ja mitään kivun lievitystä en ehtinyt saada. Onneksi ehdimmme juuri sairaalaan, kun vauva jo syntyi. Mies on tuossa useampaan päivän kauhistellut sitä, miten lähellä oli että vauva olisi syntynyt matkalla.

Maanantaina supisteli koko päivän hyvin epäsäännöllisesti, mutta napakaksi. Kävin vielä illalla 5kilsan lenkin ja noin 9 aikaa illalla supistelut alkoivat ollemaan säännölliset noin 15 minsan välein. Menin kuiten "nukkumaan", mutta eihän siitä enää mitään tullut. Nousin sängystä noin puoli12. Sen jälkeen kaikki eteni todella nopeasti ja tunnin sisällä supistelut tulivat jo minuutin välein :O..Itse olin sitä mieltä, että ei vielä kannata lähteä ajamaan sairalaan saati soittaa pappaa lapsenlikaksi, mutta mies oli toista mieltä. Onneksi pappa asuu lähellä ja hän oli 20 minuutin sisällä jo tullut, joten pääsimme heti lähtemään sairalaan. Meiltä on noin 50kilsaa sairalaan ja se oli elämäni pisin 50kilsaa. Supisteluja tuli niin tiuhaan ja autossa istuminen oli yhtä tuskaa. Myös sairaalan käytävä synnytysosastolle oli TODELLA pitkä ja parkkipaikalta synnytysosastolle menemiseen taisi mennä ainakin puoli tuntia

Miedät otti vastaan ihana kätilö. Olin siinä vaiheessa kuusi senttiä auki. Kätilö meinäsi, että kahden tunnin sisällä vauva syntyy. Hän käski antaa pissanäytteen. (joka sekin on hieman haastavaa, kun on kipeänä ) Kun kätilö tuli takaisin noin 5minuutin kuluttua, hän käski miestäni auttamaan sairaalan vaateiden pukemisessä Kiireesti ja lähti hakemaan pyörätuolia. Muistan tuossa vaiheessa ajatelleeni, miksi tässä yhtä äkkiä tuli näin kiire. Mies sanoin myöhemmin, että kätilö oli sanonut, että nyt tulee supistelut jo niin tiuhaan ja kipeästi, että vauva syntyy minä hetkenä tahansa...
No minut kärrättiin synntysaliin ja kyselin vielä kivunlivitystä, mutta kätilö sanoi, että mitään ei enää pysty antamaan. Kaksi kertaa ehdin ilokaasua henkäsitä, kun ponnitamisen tarve tuli niin voimaaksi. SIinä vaiheessa olikin jo avautunut kokonaan. Tällä kertaa sain ponnistaa kylkiasennosta, mikä on mielestäni paljon parempi asento kuin selinmakuulla. 12 minuuttia kesti ponnistuvaihde ja pikkuinen syntyi. Painoa oli 3500g ja 50senttiä pituutta.

Kaiken puolin kiva synntys kokemus, vaikkakin nopea. Jos vertaa esnimmäiseen synnytykseen jossa eka vaihe kesti 20 tuntia ja ponnistamisvaihe 1,5 tuntia, niin tämä synnytys oli paljon helpompi ja mukvampi. Vaikkakin sitä ole todella kipeä ja supistelut tulivat nonstoppina. Itse keskityin vain supisteluun ja myöhemmin kysyinkin mieheltä, että missä vaiheessa mulle laitettiin sairaalanranneke ranteeseen Mies sanoi, että hän ei edes ehtinyt kunnolla mukaan synntykseen, kun vauva oli jo ulkona. Minulle tuli vain pari tikkiä ja jo nyt olo tuntuu siltä, että onko sitä synnyttänytkään

 

Paljon onnea anneli pienestä pojasta! :heart:

Toivottavasti tänne tulisi lisää odottajia.. Hiukan yksinäistä meikäläisellä tuolla odottajien listalla.

Mesikämmen ja masukki 28+3