Olen ollut jättämässä miestä muistaakseni ainakin kaksi vuotta ja voimat ja uskallus ei ole siihen riittänyt,tosin voimia ei ole nytkään,mutta uskallusta on.
Olen ollut miehen kanssa 5 vuotta ja tää aika on ollu niin hukkaan heitettyä ja olen tiennyt sen alusta asti,aivan eri maailmasta mies on.yksi yhteinen lapsikin on,edellisestä suhteesta mulla on myös lapsia.
Mies pahoinpiteli mua alussa,mm.mursi luuni ja muutama muuta ei niin mukavaa tapahtumaa on ollut.jouduttiin lastensuojeluun ja oikeuteen näistä ja sen jälkeen ei ole koskenut,mutta henkistä väkivaltaa niin mua kuin lapsianikin kohtaa.
Mies tekee vaan pimeitä duuneja,eli liksoja tulee miten tulee ja muutaman satasen kuussa antaa mulle (ei tosiaan koko yhdessä olo aikaa ole antanut) loput rahat ja ylikin pelaa (peliongelma) alkoholiongelma ja mikä pahinta niin se että ei kunnioita muita...listaa voisi jatkaa loputtomiin,mutta nyt tunnen että tää on tässä.viikko tässä olen ollut mykkäkoulussa lähinnä kunnes eilen taas räjähti tappelu,kun huomasin että oli taas mun viinapullon lantrannu veteen ja siitä kun sanoin olin taas mitä kaikkea ja kuinka paska olen jne jne,en ymmärrä kun se jää valheesta kiinni tms niin aina se kääntää syyn muhun.
Jokatapauksessa mua pelottaa miten jaksan kun olen niin väsynyt kokoajan,opiskelen ja opiskelut kohta päättyy ja sitten pitäisi jaksaa löytää työpaikka,lasten harrastukset vie melkein joka illan,pienin lapsi on vilkas.Huoh mitäköhän tästä tulee,haluun uskoo siihen että mikään ei ole niin kauheata kun asua samankaton alla ihmisen kanssa joka on hirviö ja että ainoo mitä tulen katumaan niin se että en heittänyt sitä aikasemmin pihalle.
Olen ollut miehen kanssa 5 vuotta ja tää aika on ollu niin hukkaan heitettyä ja olen tiennyt sen alusta asti,aivan eri maailmasta mies on.yksi yhteinen lapsikin on,edellisestä suhteesta mulla on myös lapsia.
Mies pahoinpiteli mua alussa,mm.mursi luuni ja muutama muuta ei niin mukavaa tapahtumaa on ollut.jouduttiin lastensuojeluun ja oikeuteen näistä ja sen jälkeen ei ole koskenut,mutta henkistä väkivaltaa niin mua kuin lapsianikin kohtaa.
Mies tekee vaan pimeitä duuneja,eli liksoja tulee miten tulee ja muutaman satasen kuussa antaa mulle (ei tosiaan koko yhdessä olo aikaa ole antanut) loput rahat ja ylikin pelaa (peliongelma) alkoholiongelma ja mikä pahinta niin se että ei kunnioita muita...listaa voisi jatkaa loputtomiin,mutta nyt tunnen että tää on tässä.viikko tässä olen ollut mykkäkoulussa lähinnä kunnes eilen taas räjähti tappelu,kun huomasin että oli taas mun viinapullon lantrannu veteen ja siitä kun sanoin olin taas mitä kaikkea ja kuinka paska olen jne jne,en ymmärrä kun se jää valheesta kiinni tms niin aina se kääntää syyn muhun.
Jokatapauksessa mua pelottaa miten jaksan kun olen niin väsynyt kokoajan,opiskelen ja opiskelut kohta päättyy ja sitten pitäisi jaksaa löytää työpaikka,lasten harrastukset vie melkein joka illan,pienin lapsi on vilkas.Huoh mitäköhän tästä tulee,haluun uskoo siihen että mikään ei ole niin kauheata kun asua samankaton alla ihmisen kanssa joka on hirviö ja että ainoo mitä tulen katumaan niin se että en heittänyt sitä aikasemmin pihalle.
Kaikke hyvää sinulle!
