Nyt olis hyvät neuvot KALLIIT

[MingMing]

Minä en vaan ymmärrä miksi niistä miehen hankinnoista kuuluisi sinulle puolet? Jokainen elää elämäänsä yksilönä. toisen varaan ei voi elämäänsä laittaa.

Kerta on yhteisestä sopimuksesta noin toimittu... Meillä ainakin on yhteiset tulot ja menot ja yhdessä hankittu omaisuus, kaikki mitä yhdessä olo aikana ollaan saatu, ostettu, kulutettu.
Omillaan pitäisi pystyä tulemaan toimeen, mutta juuri tuollaisissa tilanteissa joissa yhteisestä päätöksestä on noin toimittu, ei minusta miehellä ole oikeutta "viedä" kaikkea omiin nimiinsä.
Jos mun mies ois työttämänä tai hoitovapaalla, ja kun minä olen äitiyslomalle, tai kun me molemmat ollaan töissä, tai olipa tilanne mikä tahansa, suhteen aikana hankittu omaisuus on yhteistä!

niin, mutta jos osallistuu 100% yhteisiin kuluihin ja sen jälkeen ylijäävällä palkallaan hankkii osakkeita, rahastoja tai vaikka asunnon, niin minusta se on silloin ok. Kyllä ihmisellä täytyy olla oikeus hankkia myös jotain omaa, vaikka perheenä/avioliitossa/avoliitossa eletään.

Ap kirjoitti, että hänen tulonsa menevät perheen hyväksi kokonaan kun taas miehen ei, miehellä jää aina rahaa säästöön. Eli perheen äidin tulot menee kokonaan perheen hyväksi kun taas miehen ei. Kun myös puoliso maksaa kuluja, niin eihän mies silloin maksa 100% perheen menoista, sillä silloinhan vaimon rahat jäisi kokonaan vaimolle itselleen. Nyt mies osallistuu kustannuksiin osaltaan, mutta niin osallistuu vaimokin, pienemmällä liksalla. Maksaa perheen yhteisiä juttuja pienellä palkalla niin, ettei hälle jää mitään käteen eikä hän voi ostaa mitään omaa. Tietty mies tekee enempi töitä, mutta äiti hoitaa lapset (ei päivähoiti tms kustannuksia) ja kodin. Eli tekee kyllä työtä siinä sinällään. Musta olis reilua, että molemmat kustantavat perheen juttuja, mutta mies enempi, koska hänellä on paremmat taloudelliset mahdollisuudet siihe.n Äiti taas hoitaa perheen asioita toisesta näkövinkkelistä, lasten ja kodinhoidon näkövinkelistä, sillä hänellä on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia siihen kun on osa-aikatyössä.

 

[Rytkäätys]

Gluteus maximus
Mitäs mieltä olet tuosta kirjoittamastani esimerkistä? Onko reilua vai typerää?

 

[MingMing]

Minä en vaan ymmärrä miksi niistä miehen hankinnoista kuuluisi sinulle puolet? Jokainen elää elämäänsä yksilönä. toisen varaan ei voi elämäänsä laittaa.

Kerta on yhteisestä sopimuksesta noin toimittu... Meillä ainakin on yhteiset tulot ja menot ja yhdessä hankittu omaisuus, kaikki mitä yhdessä olo aikana ollaan saatu, ostettu, kulutettu.
Omillaan pitäisi pystyä tulemaan toimeen, mutta juuri tuollaisissa tilanteissa joissa yhteisestä päätöksestä on noin toimittu, ei minusta miehellä ole oikeutta "viedä" kaikkea omiin nimiinsä.
Jos mun mies ois työttämänä tai hoitovapaalla, ja kun minä olen äitiyslomalle, tai kun me molemmat ollaan töissä, tai olipa tilanne mikä tahansa, suhteen aikana hankittu omaisuus on yhteistä!

niin, mutta jos osallistuu 100% yhteisiin kuluihin ja sen jälkeen ylijäävällä palkallaan hankkii osakkeita, rahastoja tai vaikka asunnon, niin minusta se on silloin ok. Kyllä ihmisellä täytyy olla oikeus hankkia myös jotain omaa, vaikka perheenä/avioliitossa/avoliitossa eletään.

Ap kirjoitti, että hänen tulonsa menevät perheen hyväksi kokonaan kun taas miehen ei, miehellä jää aina rahaa säästöön. Eli perheen äidin tulot menee kokonaan perheen hyväksi kun taas miehen ei. Kun myös puoliso maksaa kuluja, niin eihän mies silloin maksa 100% perheen menoista, sillä silloinhan vaimon rahat jäisi kokonaan vaimolle itselleen. Nyt mies osallistuu kustannuksiin osaltaan, mutta niin osallistuu vaimokin, pienemmällä liksalla. Maksaa perheen yhteisiä juttuja pienellä palkalla niin, ettei hälle jää mitään käteen eikä hän voi ostaa mitään omaa. Tietty mies tekee enempi töitä, mutta äiti hoitaa lapset (ei päivähoiti tms kustannuksia) ja kodin. Eli tekee kyllä työtä siinä sinällään. Musta olis reilua, että molemmat kustantavat perheen juttuja, mutta mies enempi, koska hänellä on paremmat taloudelliset mahdollisuudet siihe.n Äiti taas hoitaa perheen asioita toisesta näkövinkkelistä, lasten ja kodinhoidon näkövinkelistä, sillä hänellä on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia siihen kun on osa-aikatyössä.

KOrostan vielä, että tässä tarinassahan äiti oli vielä siis OSA-AIKATYÖSSÄ.

 

[Minnä]

Huh, kiitos tästä ketjusta. Olen ollut 2v kotona ja vielä ainakin 2v edessä, minkä jälkeen osa-aikatyötä (kaikki tämä miehen ehdotuksesta, mutta siis omasta halustanikin). Menen heti ensiviikolla tekemään jonkun rahastosopimuksen, mihin osa äitiysrahasta/kotihoidontuesta menee. Se menee niin helposti vain ruokaan muuten.. En ole tullut ajatelleeki eläkettä ollenkaan, tai sitä ettei eläkettä kerro paljoakaan näiltä vuosilta.

 

[Minna]

Me ainakin tehtiin niin, että minun ollessa kotona 3v niin laitoin rahastoihin ja eläkevakuutukseen rahaa tiettyjä summia ja mies maksoi hiukan enemmän asumiskuluja. En kuitenkaan vaatinut, että mies ei saisi ostaa jäävällä palkallaan omia juttujaan.

Millainen eläkevakuutus sulla on? Ja rahastot? Onko pankilla sellaisia, vai pitääkö mennä ihan johonkin ...mitä ne on nimeltään?

 

[huppaloora]

Kun kyseessä kuitenkin on kaksi aikuista ihmistä niin eikös heidän pitäisi nämä asiat pystyä sopimaan keskenään? Jos lapset ovat jo koulussa niin mikä estää hankkimasta itselleen kokopäivätyötä jolloin rahaa jää itsellekin enemmän ja pääsee tekemään niitä omia hankintoja mielensä mukaan? Jos elämää pitää jo alunperin miettiä sen mukaan että mitäs minulle kuuluu jos ero tulee niin onkohan se nyt ihan oikealla pohjalla koko liitto...

 

[Rytkäätys]

upp....

 

[Gluteus maximus]

Gluteus maximus
Mitäs mieltä olet tuosta kirjoittamastani esimerkistä? Onko reilua vai typerää?

mitä minä tuosta osaisin sanoa. Eihän tuo reilua ole, mutta varmasti jokainen tietää joka avoliitossa asuu, että omissa nimissä oleva omaisuus on omaa, ei sitä jaeta. Olen aina sanonut sitä, että naisten pitää ajatella realistisesti elämää.

 

[Gluteus maximus]

Me ainakin tehtiin niin, että minun ollessa kotona 3v niin laitoin rahastoihin ja eläkevakuutukseen rahaa tiettyjä summia ja mies maksoi hiukan enemmän asumiskuluja. En kuitenkaan vaatinut, että mies ei saisi ostaa jäävällä palkallaan omia juttujaan.

Millainen eläkevakuutus sulla on? Ja rahastot? Onko pankilla sellaisia, vai pitääkö mennä ihan johonkin ...mitä ne on nimeltään?

ihan pankista kannattaa käydä kysymässä. Minulla normaali eläkevakuutus (pankin kautta) ja rahastoja on niin paljon, että varmasti löydät sieltä mieleisesi ja sinulle sopivan. Minulla aika riskittömät rahastot.

 

[pirullinen emäntä]

kyllä sanoisin sinulle ap. että nyt jotain muutosta tuohon.. mitäpä jos miehesi vaihtaa sinut puolta nuorempaan painokseen sitten joskus ? miten sinun käy nyt miettimään vaihtoehtoja.

 

[Rytkäätys]

Gluteus maximus
Mitäs mieltä olet tuosta kirjoittamastani esimerkistä? Onko reilua vai typerää?

mitä minä tuosta osaisin sanoa. Eihän tuo reilua ole, mutta varmasti jokainen tietää joka avoliitossa asuu, että omissa nimissä oleva omaisuus on omaa, ei sitä jaeta. Olen aina sanonut sitä, että naisten pitää ajatella realistisesti elämää.

Me eletään toistaiseksi vielä avoliitossa (häät kesällä 2009, nyt oon raskaana ja en halunnut häitä samalle kesää). Miks ei ole reilua? Ai se että "mun" tienaamat rahat menee myös miehelle?
Samoin tekis minun mies jos se esim. pätkäyttäisi auton ostaa sillon kun minä olen äitiyslomalla.

 

[ap]

Jaahas, ketju jatkuu, hyvä niin.
Nyt esim Glut max ei tajua ollenkaan missä mennään. Sulla taitaa olla taloudellinen tilanne aika hyvä, kaikin puolin. On rahastoa ja sullahan taisi olla asuntokin vuokrattavana. Et siis todellakaan voi tajuta sitä että joku elää kädestä suuhun. Sun mies on ilmeisesti käynyt koko ajan töissä, eli liksa tulee ja eläke karttuu. Totta mooses teillä voi silloin olla omia hankintoja ihan omiin nimiin kun kerran kummallakin on rahaa. Kyllä mekin silloin voitais ostaa omia juttuja jos KUMPIKIN olisi varoissaan.
Nämä miehen hankinnat ovat uusi auto ja kesämökki, ei siis ihan pikkujuttuja.
Ja siitä että mietin myös sitä että ukko häipyy toisen matkaan, puolta nuoremman , voin sanoa että näin nelikymppisenä sellainenkin on käynyt mielessä.

 

[huppaloora]

Jaahas, ketju jatkuu, hyvä niin.
Nyt esim Glut max ei tajua ollenkaan missä mennään. Sulla taitaa olla taloudellinen tilanne aika hyvä, kaikin puolin. On rahastoa ja sullahan taisi olla asuntokin vuokrattavana. Et siis todellakaan voi tajuta sitä että joku elää kädestä suuhun. Sun mies on ilmeisesti käynyt koko ajan töissä, eli liksa tulee ja eläke karttuu. Totta mooses teillä voi silloin olla omia hankintoja ihan omiin nimiin kun kerran kummallakin on rahaa. Kyllä mekin silloin voitais ostaa omia juttuja jos KUMPIKIN olisi varoissaan.
Nämä miehen hankinnat ovat uusi auto ja kesämökki, ei siis ihan pikkujuttuja.
Ja siitä että mietin myös sitä että ukko häipyy toisen matkaan, puolta nuoremman , voin sanoa että näin nelikymppisenä sellainenkin on käynyt mielessä.

Jos itse valitsee kotonaolon tai osa-aikatyön josta maksetaan vähemmän kuin kokopäivätyöstä niin eikös se ole ihan oma valinta? Varsinkin jos sinullakin lapset ovat jo koululaisia niin mikä sitten pakottaa olemaan vain osa-aikatyössä ja elämään kädestä suuhun? Hankit kokopäivätyön ja ansiotaso nousee. Sitä varten on päiväkodit ja kouluissa iltapäiväkerhot että vanhemmat voivat käydä halutessaan töissä ja lapset saavat sillä aikaa kunnon hoidon. Toisekseen olen sitä mieltä että jos perheen sisäiset raha-asiat ja niiden järjestely ja suhteen vakavuus mietityttävät niin mikään keskustelupalsta ei ole paikka niiden puimiseen -ainakaan mitään parannusta asiaan on turha näin toimien odottaa. Aikuisen ihmisen pitää itse ottaa vastuuta itsestään, selvittää mitä tahtoo ja pyrkiä siihen eikä vain odotella että kaikki ojennetaan kultalautasella. Ihmettelen myös tätä ainaista "jospa ukko häipyy puolta nuoremman perään", mitä hiton tekemistä iällä on siinä asiassa? Voihan se mahdollinen siippa olla vaikka puolet entistä vanhempikin... Ja mikäli tälläistä odottaa ja epäilee tapahtuvaksi niin siinäkin tapauksessa olisi paikallaan keskustelu sen puolison kanssa eikä palstalla...

 

[Helmi-Kana]

En todellakaan jaksanut lukea koko ketjua, mutta onpas melko turhaa kysellä että miksi pitäis mennä naimisiin!! :headwall:
Miehiä tyhmempiä on ne naiset, jotka asettavat itsensä noin kurjaan asemaan. Siinä ei vannotut rakkaudet tai puheet miten kaikki käytännössä on yhteistä paina yhtään mitään, jos mies joku kaunis päivä päättääkin jättää sen yhteisen kodin. Ja se kotikin on todennäköisesti asuntovelkainen?
En hauku, en moiti, olen realisti. :|

 

[ap]

Jaahas, ketju jatkuu, hyvä niin.
Nyt esim Glut max ei tajua ollenkaan missä mennään. Sulla taitaa olla taloudellinen tilanne aika hyvä, kaikin puolin. On rahastoa ja sullahan taisi olla asuntokin vuokrattavana. Et siis todellakaan voi tajuta sitä että joku elää kädestä suuhun. Sun mies on ilmeisesti käynyt koko ajan töissä, eli liksa tulee ja eläke karttuu. Totta mooses teillä voi silloin olla omia hankintoja ihan omiin nimiin kun kerran kummallakin on rahaa. Kyllä mekin silloin voitais ostaa omia juttuja jos KUMPIKIN olisi varoissaan.
Nämä miehen hankinnat ovat uusi auto ja kesämökki, ei siis ihan pikkujuttuja.
Ja siitä että mietin myös sitä että ukko häipyy toisen matkaan, puolta nuoremman , voin sanoa että näin nelikymppisenä sellainenkin on käynyt mielessä.

Jos itse valitsee kotonaolon tai osa-aikatyön josta maksetaan vähemmän kuin kokopäivätyöstä niin eikös se ole ihan oma valinta? Varsinkin jos sinullakin lapset ovat jo koululaisia niin mikä sitten pakottaa olemaan vain osa-aikatyössä ja elämään kädestä suuhun? Hankit kokopäivätyön ja ansiotaso nousee. Sitä varten on päiväkodit ja kouluissa iltapäiväkerhot että vanhemmat voivat käydä halutessaan töissä ja lapset saavat sillä aikaa kunnon hoidon. Toisekseen olen sitä mieltä että jos perheen sisäiset raha-asiat ja niiden järjestely ja suhteen vakavuus mietityttävät niin mikään keskustelupalsta ei ole paikka niiden puimiseen -ainakaan mitään parannusta asiaan on turha näin toimien odottaa. Aikuisen ihmisen pitää itse ottaa vastuuta itsestään, selvittää mitä tahtoo ja pyrkiä siihen eikä vain odotella että kaikki ojennetaan kultalautasella. Ihmettelen myös tätä ainaista "jospa ukko häipyy puolta nuoremman perään", mitä hiton tekemistä iällä on siinä asiassa? Voihan se mahdollinen siippa olla vaikka puolet entistä vanhempikin... Ja mikäli tälläistä odottaa ja epäilee tapahtuvaksi niin siinäkin tapauksessa olisi paikallaan keskustelu sen puolison kanssa eikä palstalla...

Eikös meistä aika moni kirjoittele tänne selkeyttääkseen ajatuksiaan ?

 

[Pah]

Jaahas, ketju jatkuu, hyvä niin.
Nyt esim Glut max ei tajua ollenkaan missä mennään. Sulla taitaa olla taloudellinen tilanne aika hyvä, kaikin puolin. On rahastoa ja sullahan taisi olla asuntokin vuokrattavana. Et siis todellakaan voi tajuta sitä että joku elää kädestä suuhun. Sun mies on ilmeisesti käynyt koko ajan töissä, eli liksa tulee ja eläke karttuu. Totta mooses teillä voi silloin olla omia hankintoja ihan omiin nimiin kun kerran kummallakin on rahaa. Kyllä mekin silloin voitais ostaa omia juttuja jos KUMPIKIN olisi varoissaan.
Nämä miehen hankinnat ovat uusi auto ja kesämökki, ei siis ihan pikkujuttuja.
Ja siitä että mietin myös sitä että ukko häipyy toisen matkaan, puolta nuoremman , voin sanoa että näin nelikymppisenä sellainenkin on käynyt mielessä.

Jos itse valitsee kotonaolon tai osa-aikatyön josta maksetaan vähemmän kuin kokopäivätyöstä niin eikös se ole ihan oma valinta? Varsinkin jos sinullakin lapset ovat jo koululaisia niin mikä sitten pakottaa olemaan vain osa-aikatyössä ja elämään kädestä suuhun? Hankit kokopäivätyön ja ansiotaso nousee. Sitä varten on päiväkodit ja kouluissa iltapäiväkerhot että vanhemmat voivat käydä halutessaan töissä ja lapset saavat sillä aikaa kunnon hoidon. Toisekseen olen sitä mieltä että jos perheen sisäiset raha-asiat ja niiden järjestely ja suhteen vakavuus mietityttävät niin mikään keskustelupalsta ei ole paikka niiden puimiseen -ainakaan mitään parannusta asiaan on turha näin toimien odottaa. Aikuisen ihmisen pitää itse ottaa vastuuta itsestään, selvittää mitä tahtoo ja pyrkiä siihen eikä vain odotella että kaikki ojennetaan kultalautasella. Ihmettelen myös tätä ainaista "jospa ukko häipyy puolta nuoremman perään", mitä hiton tekemistä iällä on siinä asiassa? Voihan se mahdollinen siippa olla vaikka puolet entistä vanhempikin... Ja mikäli tälläistä odottaa ja epäilee tapahtuvaksi niin siinäkin tapauksessa olisi paikallaan keskustelu sen puolison kanssa eikä palstalla...

Eikös meistä aika moni kirjoittele tänne selkeyttääkseen ajatuksiaan ?

Aloita päiväkirja

 

[ap]

En todellakaan jaksanut lukea koko ketjua, mutta onpas melko turhaa kysellä että miksi pitäis mennä naimisiin!! :headwall:
Miehiä tyhmempiä on ne naiset, jotka asettavat itsensä noin kurjaan asemaan. Siinä ei vannotut rakkaudet tai puheet miten kaikki käytännössä on yhteistä paina yhtään mitään, jos mies joku kaunis päivä päättääkin jättää sen yhteisen kodin. Ja se kotikin on todennäköisesti asuntovelkainen?
En hauku, en moiti, olen realisti. :|

Olet niin oikeassa. Silloin kun yhteiselo alkaa on aika ruusunpunaiset unelmat ja odotukset elämästä. Nyt tekisin monta asiaa toisin.
Syy miksi valitan täällä on se että haluan miettiä miten voin pelastaa vielä sen mitä voin. Etten nyt mokaa kaikkea viimeistä piirtoa myöten.

 

[ap]

Jaahas, ketju jatkuu, hyvä niin.
Nyt esim Glut max ei tajua ollenkaan missä mennään. Sulla taitaa olla taloudellinen tilanne aika hyvä, kaikin puolin. On rahastoa ja sullahan taisi olla asuntokin vuokrattavana. Et siis todellakaan voi tajuta sitä että joku elää kädestä suuhun. Sun mies on ilmeisesti käynyt koko ajan töissä, eli liksa tulee ja eläke karttuu. Totta mooses teillä voi silloin olla omia hankintoja ihan omiin nimiin kun kerran kummallakin on rahaa. Kyllä mekin silloin voitais ostaa omia juttuja jos KUMPIKIN olisi varoissaan.
Nämä miehen hankinnat ovat uusi auto ja kesämökki, ei siis ihan pikkujuttuja.
Ja siitä että mietin myös sitä että ukko häipyy toisen matkaan, puolta nuoremman , voin sanoa että näin nelikymppisenä sellainenkin on käynyt mielessä.

Jos itse valitsee kotonaolon tai osa-aikatyön josta maksetaan vähemmän kuin kokopäivätyöstä niin eikös se ole ihan oma valinta? Varsinkin jos sinullakin lapset ovat jo koululaisia niin mikä sitten pakottaa olemaan vain osa-aikatyössä ja elämään kädestä suuhun? Hankit kokopäivätyön ja ansiotaso nousee. Sitä varten on päiväkodit ja kouluissa iltapäiväkerhot että vanhemmat voivat käydä halutessaan töissä ja lapset saavat sillä aikaa kunnon hoidon. Toisekseen olen sitä mieltä että jos perheen sisäiset raha-asiat ja niiden järjestely ja suhteen vakavuus mietityttävät niin mikään keskustelupalsta ei ole paikka niiden puimiseen -ainakaan mitään parannusta asiaan on turha näin toimien odottaa. Aikuisen ihmisen pitää itse ottaa vastuuta itsestään, selvittää mitä tahtoo ja pyrkiä siihen eikä vain odotella että kaikki ojennetaan kultalautasella. Ihmettelen myös tätä ainaista "jospa ukko häipyy puolta nuoremman perään", mitä hiton tekemistä iällä on siinä asiassa? Voihan se mahdollinen siippa olla vaikka puolet entistä vanhempikin... Ja mikäli tälläistä odottaa ja epäilee tapahtuvaksi niin siinäkin tapauksessa olisi paikallaan keskustelu sen puolison kanssa eikä palstalla...

Eikös meistä aika moni kirjoittele tänne selkeyttääkseen ajatuksiaan ?

Aloita päiväkirja

Ja kukas sitä kommentoisi ?

 

[MingMing]

Musta näitä asioita on ihan hyvä miettiä vaikka olisi naimisissakin. Miten pärjätä jos joutuis erilleen puolisosta - tulee ero tai viikate korjaa. Omalla kohdallani urakehitys on nyt jäissä kun olen kotona pienten lasten kanssa. Jos näin jatkuisi pitkään, menettäisin oman "työmarkkinakelpoisuuteni" alalla, jonne olen vuosia yliopistossa kouluttautunut. Ainakaan työnsaanti ei tulisi olemaan aivan mutkatonta ja osaaminenkin olis jo vähän hakusessa oltuani pitkään poissa työelämästä. Entä sitten jos puolisolle tapahtuu jotain. Tulee ero tai puoliso kuolee. Onneksi meillä on säästöjä ja jonkin verran omaisuutta niin, että tyhjän päälle emme muksujen kanssa putoaisi, mutta olisi siinä kuitenkin kova homma lähteä työnhakuun kovin epäsuotuisista lähtökohdista. Ei niillä säästöillä kuitenkaan loputtomiin perhettä elätä ja samanlaista elintasoa ylläpidä.

Mulla onkin tavoitteen palata työelämään tässä vuoden parin sisään, jolloin olisin ollut kotona sitten 3-4 vuotta. Mielestäni on tärkeää olla kotona kun lapset pieniä ja arvostan toki sitä työtä, mitä pitkään kotona olevat äidit tekevät, mutta samaan aikaan musta on hyvä muistaa, että on tärkeää elää muillekin kuin lapsilleen (muistaa omat ammatilliset tavoitteet, jos niitä on, ylläpitää omaa ammatillista osaamistaan ja muutenki säilyttää oma työmarkkinakelpoisuus) ja ajatella tulevaisuutta. Ei ne vuodet pysy samanlaisina koskaan. Aina voi ikävä kyllä sattua ikäviä asioita. Ero, kuolema, vakava sairaus joka vaatii hinnakkaita hoitoja tms... Kyllä sitä pitää olla joku "Plan B" sen varalle, että joutuukin luotsaamaan perhettä ihan vaan yksin. Eikä puolisoa saa musta asettaa sen kummemmin etusijalle, mitä työelämässä olemiseen tulee. TYöhön ja urakehitykseen pitää olla oikeus kummallakin. On väärin, jos yksi tinkii omista ammatillisista tavoitteistaan toisen vuoksi. Siis näin, jos ammatillisia tavoitteita on etkä nyt ihan kaupan kassa välittäisi työksesi olla. Karseeta olis, jos antaisi koko elämänsä avioliitolle ja perheelle olemalla se perhettä koossa pitävä kodinhengetär ja sitten kiitoksesi saisi käteen vaikka just eropaperit. Siinäpä sitten miettiä, millä elämänsä uudestaan rakentaa kun ei oo tullu muuta tehtyä kun oltua kotona. KOtona olo on hienoa, se on lapsille tärkeä juttu, mutta siinä on aina riskinsä. Kaikille näillä asioilla ei ole väliä, mutta niille joilla on, on hyvä näitä kyllä ihan kunnolla pohtia.