.. niin kerronpa taas mäkin.
Pyydettiin anoppia la iltana hetkeksi tänne: mä olin töissä ja mies olisi halunnut tulla katsomaan mua pikaisesti, vähän kuin vaihtelua arkeen joka on meillä ollut viime aikoina aika tympeää ja viettämään samalla hetken vapaata aikaa. Anoppi oli juuri aloittanut loman, ja oli ollut rankkaa, oli käynyt uimassa ja kaikkea, väsyttikin, pakko saada itse olutta. Siellähän se sitten istui tappiin saakka mun työpaikallani ja veti kaljaa: siinä määrin että aamulla soitti että on hirvea darra, jätkän syndejuhlat joutuu jättämään väliin (1 vuotis synttärit!!), ei pääse edes sängystä ylös. Oltiin tosi kiitollisia.
No ajateltiin, että okei, kokeillaan toista iltaa: pyydettiin täksi illaksi. Mä olisin voinut lähteä miehen kanssa helsingin kevättä katsomaan, ja oltaisiin tultu sitten yöllä kotiin. Ei tietenkään sovi, on niin paljon kaikkea, loman viettoa ja sitä rataa, kai te nyt ymmärrätte? "On mulla hei omakin elämä. "
En kyllä ikinä enää pyydä. Siinähän vinkuu ja marisee, että haluaisin enemmän viettää aikaa lasten kanssa: miksei sitten tee niin??? Mä en jaksa.
Onneksi mun äiti on paras, ja lupasi siis huomenna tulla päästämän meidät kahdestaan syömään. :heart:
Pyydettiin anoppia la iltana hetkeksi tänne: mä olin töissä ja mies olisi halunnut tulla katsomaan mua pikaisesti, vähän kuin vaihtelua arkeen joka on meillä ollut viime aikoina aika tympeää ja viettämään samalla hetken vapaata aikaa. Anoppi oli juuri aloittanut loman, ja oli ollut rankkaa, oli käynyt uimassa ja kaikkea, väsyttikin, pakko saada itse olutta. Siellähän se sitten istui tappiin saakka mun työpaikallani ja veti kaljaa: siinä määrin että aamulla soitti että on hirvea darra, jätkän syndejuhlat joutuu jättämään väliin (1 vuotis synttärit!!), ei pääse edes sängystä ylös. Oltiin tosi kiitollisia.
No ajateltiin, että okei, kokeillaan toista iltaa: pyydettiin täksi illaksi. Mä olisin voinut lähteä miehen kanssa helsingin kevättä katsomaan, ja oltaisiin tultu sitten yöllä kotiin. Ei tietenkään sovi, on niin paljon kaikkea, loman viettoa ja sitä rataa, kai te nyt ymmärrätte? "On mulla hei omakin elämä. "
En kyllä ikinä enää pyydä. Siinähän vinkuu ja marisee, että haluaisin enemmän viettää aikaa lasten kanssa: miksei sitten tee niin??? Mä en jaksa.
Onneksi mun äiti on paras, ja lupasi siis huomenna tulla päästämän meidät kahdestaan syömään. :heart: