Nyt kaipaan todella neuvojanne!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "kyllästynyt"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Aloittaja toi kirjoituksessaan esille lapsensa väsymyksen. Yliväsyneenä lapsella menee kaikki "yli". Lapsi täytyy rauhoittaa esim. ottamalla syliin tai sängyssä ottamalla viereen ja kainaloon siten, että lapsi ei pääse karkaamaan eli on pakko rauhoittua. Ja voihan se huuto kestää tunninkin sillä temperamenttisella lapsella.

Meillä oli tuota yliväsymystä myös, ja tosiaan saattoi huutaa joskus enemmänkin kuin sen tunnin. Jos otti syliin tai kainaloon niin ettei lapsi päässyt pois, hän meni hetkessä hysteeriseksi, eli tuo ei toiminut meillä. Rutiinit ja nukkuma-ajat oli meillä kohdallaan, muttei se auttanut. Meillä oli aika usein niin että heti kun lasta alkoi väsyttää, hän alkoi huutaa, kiukuta ja kapinoida nukkumaanmenoa vastaan. Siis se saattoi alkaa vaikka jo ihan alkuillasta.

Mutta vaikka olisi kuinka yrittänyt laittaa hänet sänkyyn ennen yliväsymystä, niin se ei onnnistunut, koska hän tosiaan alkoi kiukuta ja kapinoida heti kun vain vähänkin väsytti. Pahimmillaan joskus alle vuoden ikäisenä saattoi huutaa silmät puoliummessa klo 19.30- 00.30 suunnilleen, ennenkuin lopulta nukahti omaan itkuunsa. Huh, onneksi se on ohi. Ei se nukkumaanmeno tosin vieläkään aina helppoa ole, ja saattaa vieläkin välillä pari tuntia vierahtää ennen kuin poika nukahtaa.
 
[QUOTE="aloittaja";24149699]Ruuan kanssa en ole sinänsä ottanut paniikkia, koska imetän. Lapsi syö minkä tarvitsee. tuntu maito riittävän melko pitkälle edelleen...

Sänkyyn ei kyllä pakolla saa. Menee niin hysteeriseksi huudoksi, että ei kukaan voi sitä siellä pitää pakolla. Ehkä sitten vain pitää luottaa, että saa nukuttua tarpeeksi. Ja , että tämä olisi ohimenevää, niin saisivat vanhemmatkin välillä levätä.[/QUOTE]

Kyllä tuo on mitä varmimmin ohimenevää, uskonpa että loppuu siinä lähellä 2 v. ikää kuten meilläkin samanlaisen tapauksen kanssa. =)
 
Mun 11 kk ikäinen tyttöni on ollut myös huono syömään ja nukkumaan. Ei millään malttaisi mennä nukkumaan, vaikka on ihan rättiväsynyt. Olen päässyt hiukan helpommalla, kun olen antanut nukahtaa rinnalle.
Nykyään tyttö tankkaa sitä maitoa ja "rimpuilee" ihan ihme asentoihin tissi suussa pitkän aikaa, kunnes jossain vaiheessa sitten päästää irti ja kääntää selän mulle. Hän siis ilmeisesti päättää alkaa nukkumaan tarpeeksi pyörittyään, ja nukahtaakin sitten siihen. Huomasin, että parhaiten meillä toimii, kun itse esitän nukkuvaa, enkä reagoi yhtään tytön pyörimiseen, mutta jos nousee ylös, kippaan vain saman tien makaamaan ja jatkan muka unia.

Syömisen kanssa takkuillaan vielä aika lailla, tyttö syö ihan mitättömän vähän, mutta heittelee/leikkii ruualla sitäkin enemmän. Olen antanut yrittää syödä itse, mutta aina se ei onnistu ja syöttääkään tyttö ei anna kuin ihan satunnaisesti. Kyllä hermoja koettelee, mutta luotan siihen, että ehkä tää joskus vielä helpottuu. :p
 
Jos lapsi on tissillä,niin eikö se nukahda siihen? meillä ainakin niin pitkään kun söivät rintaa,ne nukahtivat iltaisin ja päiväunille aina rinnalle. Oletko kokeillut syliin nukuttamista?
 
Aloittaja toi kirjoituksessaan esille lapsensa väsymyksen. Yliväsyneenä lapsella menee kaikki "yli". Lapsi täytyy rauhoittaa esim. ottamalla syliin tai sängyssä ottamalla viereen ja kainaloon siten, että lapsi ei pääse karkaamaan eli on pakko rauhoittua. Ja voihan se huuto kestää tunninkin sillä temperamenttisella lapsella.

Lapset ovat kovin erilaisia. Meillä on temperamenttinen lapsi, joka vieressä pitämisestä vain innostuu taistelemaan. Ja niin kauan kun yleisöä on, edes hiljaisesti paikalla, on yhden tytön teatteri käynnissä. Joko jutteluna ja kujertamisena tai huutona. Hän on suunnilleen samanikäinen ap:n lapsen kanssa.

Jos meillä yritetään sylittelemällä tai läsnäololla rauhoittaa, saa olla valmistautunut siihen, että rumba kestää läpi yön. Ainakin puolille öin. Jos taas jättää huomiotta, nukahtaa nopeasti ja nukkuu heräämättä.

Mutta nykymittareillahan näin ei saa tehdä, vaikka koko perhe (lasta myöten) siitä hyötyisi. Silloin kun meillä oli yliväsymysriehumista, olivat aamutkin ihan kamalia, koska lapsi ja vanhemnat heräsivät silmät ristissä.
 
[QUOTE="aloittaja";24149854]eli koitetaan vaan luoda rytmejä ja kestäää...........[/QUOTE]

Näin. Yhden vinkin kerron, jonka meillä havaitsin toimivaksi, kun poika oli saman ikäinen kuin sinun lapsesi nyt.Silloin meillä taisi olla tuo nukkumakiukuttelu pahimmillaan.

Vein pojan iltarutiinien jälkeen pinnikseen hämärään huoneeseen, laitoin hänet pitkälleen peiton alle, istuin pinniksen viereen ja silittelin häntä pinnojen välistä, sanoen samalla rauhallisella äänellä että **** nukkuu. (lapsen nimi) Tietty hän nousi ylös pinnoja vasten, nosti käsiään minua kohti että haluaisi pois. Laitoin hänet makuulle uudestaan, silittelin ja toistelin tuota että **** nukkuu, aa, aa, nyt on yö, hyvää yötä. Itku aina alkoi aika pian, mutta laitoin hänet aina makuulle, joskus 20-30 kertaa ja toistelin noita samoja juttuja rauhallisella äänellä, ja silittelin. Kun hän sitten lopulta päätti olla nousematta pystyyn, aloin heijata häntä hiljalleen selästä eestaas. Se heijaus oli meillä aika ratkaiseva, sillä sai hänet nukahtamaan aina lopulta.

Useinmiten tuossa rituaalissa meni sellainen 30-45 min., joskus vähemmin ja joskus kauemminkin.

Tottakai jokainen vanhemoi keksii ne omat jutut millä saa lapsensa nukahtamaan, mutta meillä toimi tuo parhaiten.

Tosiaan tuo helpotti pikkuhiljaa, tuo 1 v. - 1 v. 6 kk oli kaikkein hankalinta aikaa nukkumaanmenon kannalta. Ainakin meidän pojan kohdalla se tuntui johtuvan siitä että hänellä oli niin paljon nähtävää ettei hän olisi missään tapauksessa halunnut mennä nukkumaan, ja taisteli siksi kynsin ja hampain unta vastaan.

En olisi silloin millään uskonut että nukkumaanmeno helpottuu, mutta nyt poika menee ihan mielellään nukkumaan, ja kiipeää itse jatkettavaan sänkyynsä. Nukahtamiseen menee nykyään sellaiset 5-15 min., eikä tarvitse silitellä, riittää että on vieressä.

Vielä sanon teille arvostelijoille, että voisitteko millään ajatella, että lapsia on erilaisia. Kaikki lapset eivät mene yhtä helposti nukkumaan kuin teidän lapsenne. Silti voi ihan hyvin olla arvostelematta sellaisia vanhempia joiden lapset ovat näitä Nukkumattia vastaan taistelevia.
 

Yhteistyössä