nyt hyviä neuvoja (ruokailuasiaa 4,5v)

[miljoonakala]

Tuolle ei kelpaa mikään. Siis ei ole keksitty sellasta ruokalajia mikä tytölle passais.. |O |O Mulla alkaa olemaan jo hermot ihan loppu kun ruokailusta ei tule kuin täysi katastrofi. Mä käsken syömään, jo matkalla pöytään alkaa valitus että ruoka on pahaa. No sanon että maista kuitenkin, maistaa ja virsi jatkuu. Ruoka pyörii lautasella tunnin,syödä mupeltaa ruuasta riippuen joka kaiken tai ei mitään.
Paras veto oli kun annoin rahkaa niin tyttö totesi että "liian suolaista" kun ei muuta keksiny.

Mä olen antanut olla syömättä,mä olen pistänyt syömään muutaman lusikan mut ei niin ei. Ärsyttävää vaan kun ruoka on mun mielestä ihan syötävä normaalia perusruokaa mutta pakko vaan on valittaa. Ja se tarttuu jo nuorempaankin..

|O |O

 

[triplamama]

jaa-a, näyttää olevan ruokailu paikka, missä tyttö koettaa käydä niskan päälle. minusta vanhemmilla tulee olla hienoinen niskanpäällä-ote lapsiinsa, jotta järjestys säilyy. en itse kuuntelis yhtään tollasta valitusta, arestiin lentäs vilkkaasti ja kometaisin puheet loppumaan hitlerinäänelläni. meillä jos ei syö, saa olla nälissään ja kummasti syövät. pieninki koittaa joskus kapinoida, mutta ei auta ei. ei mulla apuja muuta siis ole, kuin että sun pitää päästä niskanpäälle. voimia.

 

[miljoonakala]

Sä otat siis lautasen pois? joo,kokeiltu on ja ei tunnu missään. Se on pelkkää plussaa vaan kun välttyy syömästä,kyllä tyttö istuu sutjakkaasti eteisen arestis ruokailunajan ja oottaa iltapalaan. Ja siihen musta ei kyllä ole että väkisin pakotan syömään lautasen tyhjäks. :x

 

[Kreecher]

Meillä on ollut samaa ongelmaa. Nelivuotiaan kanssa olen tehnyt niin, että jos ei kelpaa, olkoon ilman. Muuta ruokaa ei tule. Maistaa on pakko, syödä ei. Aika äkkiä on tullut häätö ruokapöydästä kiukuttelun vuoksi juuri siksi, että pienempi matkii välittömästi, jos isompi temppuilee.
Voimia! Tuo on NIIN raastavaa... :hug:

*muoks* niin joo ja iltapalalla on tarjottu puuroa tms, eli ei "herkkuja" kuten jugurttia, muroja tai sellasta. Muuten jätkä panttaa vaan sinne iltapalalle ja vetää paketillisen leipää.

 

[miljoonakala]

Mul on hermot ihan katkolla Ja kun yleensä ennen ruokaa kierretään liettä ja kysytään "joko syödään???" noin 200 kertaa. Ja sit ei kelpaa.

Asiaa auttaa huimasti se että tyttö on hoidossa mun äidillä ja siellä tulee uus ruoka jos vanha ei kelpaa. Nimim. kokemusta on. Mä olen koittanut mainita että ei kannata alkaa siihen että valmistaa kaksi ateriaa mutta mun sanani ei päde mummulassa.
Eli tää on ongelma vain kotona.. :kieh:

 

[.]

Elä huomioi vaan tee ruokailuista mukavia keskustelu hetkiä jne. Elkää nyt kuitenkaan puhuko siitä ruuasta... Vaan vie ajatukset pois siitä.

 

[miljoonakala]

Täytyy kokeilla istua yhdessä ja nauttia ruuasta. Se vaan kun itsellä alkaa keittämään heti kun saa ruuan lautaselle.. :kieh: :kieh: :ashamed: :snotty:

 

[NeitiNasu]

Kuulostaa niin tutulta...

Mä olen niin tylysti tehnyt, että mikäli joku ei oikein tunnu uppoavan, sitä opetellaan sitten upottamaan oikein urakalla. :xmas:

Ett jos aamulla puuro on persiistä, ilmoitan jo valmiiksi, että mikäli se on pahaa nyt, siitä opetellaan tykkäämään sitten illallakin ja aina niin kauan kunnes se uppoaa natisematta. Kummasti on kaurapuuro maittanut sen jälkeen.

Ja jos menee venkuiluksi, neiti pois pöydästä ja keittiöön ei ole mitään asiaa muiden vielä ruokailessa, kyll se yksinään tuolla sitt vähän miettii asiaa kuitenkin vaikkei myönnä.

 

[miljoonakala]

Miks syöminen on niin vaikeeta. Eiks sen pitäis olla kivaa. Täytyis ehkä jutella ton tytön kanssa asiasta,mä en vaan tykkää ahistaa lasta ajatuksella nälkäsistä maailman lapsista joka ruokailussa.
Enkä mä suostu uskomaan et oon niin surkea kokki et mun rahkakin on suolasta |O

 

[shedevil]

Voi ei! :/ pitäskö sun vielä puhua sen mummon kanssa...voin kuvitella miten tuo tilanne nyt sitten kotona menee jos mummo antaa aina periksi

 

[miljoonakala]

Mummun kans on turha puhua. Mä olen kasvanut siellä,mä tien mitä se on.. Ja se ei muuksi muutu. Mä olen asiasta kertonut mutta musta on kurja alkaa räyhäämään kun lapset kumminkin siellä hoidossa ja se on iso apu meille. Ja kuulemma aina syö kaiken (no ei syö) mut mulle ei sitä myönnetä. Ja niistä se on ihan normaalia kun mä olen jo aikoinani samaa peliä pitänyt.. :ashamed:

 

[Aamuäree]

Mul on hermot ihan katkolla Ja kun yleensä ennen ruokaa kierretään liettä ja kysytään "joko syödään???" noin 200 kertaa. Ja sit ei kelpaa.

Asiaa auttaa huimasti se että tyttö on hoidossa mun äidillä ja siellä tulee uus ruoka jos vanha ei kelpaa. Nimim. kokemusta on. Mä olen koittanut mainita että ei kannata alkaa siihen että valmistaa kaksi ateriaa mutta mun sanani ei päde mummulassa.
Eli tää on ongelma vain kotona.. :kieh:

Just niinku meiltä.....
Mummu ja anoppi juur samanlaisia :headwall: Eikä mulla kyllä auttanut temppuilla kakarana.. :/
Tyttö on toki tajunnut, että sama asia ei toimi kotona- mutta appajee kun ollaan mummolassa niin jo alkaa!

Nää on sitte iiiiihania vaiheita. Kai näiden toisinnot alkaa sit murkkuiässä uudestaan?? vai??

 

[miljoonakala]

Nää on sitte iiiiihania vaiheita. Kai näiden toisinnot alkaa sit murkkuiässä uudestaan?? vai??

Älä pelottele,mä käyn läpi vasta 4vuotis vaihetta..

 

[NeitiNasu]

Meillä myös mummulassa on sama meininki, molemmissa mummuloissa. Mutta mä olen kyll neitille hyvin selvästi ilmoittanut että mummula on mummula ja kotona äidin säännöt: se yrittää joka kerta kun kotiin tulee samaa mitä on mummulle tai mummille pitänyt, mutta nykyään toteaa jo piakkoin hyödyttömäksi joten ei jatka.

 

[miljoonakala]

Meillä kans kyllä ymmärtää muissa asioissa että mummut on mummuja ja äiti on äiti. Mut ruokailu on sitten asia erikseen vissiin. Tai sit mä olen jo onnistunut tekemään jo niin helvetillisen ruokailuympäristön että oksat pois.. :ashamed:

 

[NeitiNasu]

Meillä kans kyllä ymmärtää muissa asioissa että mummut on mummuja ja äiti on äiti. Mut ruokailu on sitten asia erikseen vissiin. Tai sit mä olen jo onnistunut tekemään jo niin helvetillisen ruokailuympäristön että oksat pois.. :ashamed:

Älä nyt, kyll kuule se menee ohi toikin. Meillä oli tosta neljä veestä eteenpäin tollasta, mutta harvemmin nykyään..

Mutt mä olin aika nilkki kyllä, välillä. Pistin todella kova kovaa vastaan, etukäteen jo. Jos neiti ilmotti ettei halua spagetin kanssa kastiketta, niin sekoitin kastikkeen spagetin joukkoon ja olin niin kun en olisi kuullutkaan. Neiti sitten ilmoitti uudelleen asiansa, jolloin mä sanoin että nyt on ruoaksi spagettia kastikkeen kera, ja sä syöt sen nyt. Sitten alkoi vinkuminen: mä en halua sitä tähän sekaan! Johon mä sanoin että muuten sä jättäisit sen syömättä, joten nyt syödään ne tällä tavalla yhdessä. ett anna mennä vaan. Se yritti mököttää, mutta mä näytin keittiön ovea ja katsoin pahasti, niin yleensä siinä vaiheessa alkoi uppoamaan... Oon ollut välillä oikea hitleri, ihan todella. :/
Nyt viis veenä se ei oikeastaan enää kenkkuile, tai jos, tietää jäävänsä odottamaan sitten seuraavaa ruokaa, joka on sama annos kun edellisellä kerralla jätti syömättä.

 

[miljoonakala]

Mä odotan jos tuo menis ohi..Mä rupean nilkiksi.. :xmas: "Hyvä" kun joskus joku muukin kamppailee samojen asioiden kans..

 

[mutzi81]

Tuolle ei kelpaa mikään. Siis ei ole keksitty sellasta ruokalajia mikä tytölle passais.. |O |O Mulla alkaa olemaan jo hermot ihan loppu kun ruokailusta ei tule kuin täysi katastrofi. Mä käsken syömään, jo matkalla pöytään alkaa valitus että ruoka on pahaa. No sanon että maista kuitenkin, maistaa ja virsi jatkuu. Ruoka pyörii lautasella tunnin,syödä mupeltaa ruuasta riippuen joka kaiken tai ei mitään.
Paras veto oli kun annoin rahkaa niin tyttö totesi että "liian suolaista" kun ei muuta keksiny.

Mä olen antanut olla syömättä,mä olen pistänyt syömään muutaman lusikan mut ei niin ei. Ärsyttävää vaan kun ruoka on mun mielestä ihan syötävä normaalia perusruokaa mutta pakko vaan on valittaa. Ja se tarttuu jo nuorempaankin..

|O |O

Meillä saman ikäinen poika ja aivan sama homma!!!

 

[NeitiNasu]

Mä odotan jos tuo menis ohi..Mä rupean nilkiksi.. :xmas: "Hyvä" kun joskus joku muukin kamppailee samojen asioiden kans..

mutta älä korota ääntäsi, muutat vaan sävyä sellaseksi ikäväksi, vähän veemäiseksi. se tehoaa parhaiten.

 

[Aaban]

Syömisestäkin voi tulla valtataistelu. Älkää kiinnittäkö tytön syömisiin mitään huomiota, ainakaan ruvetko houkuttelemaan häntä yms. Ruoka-aikoina katatte hänelle vaan välineet ja ruuan pöytään, kiinnittämättä sen kummemmin huomioita siihen tuleeko hän pyytämisen jälkeen syömään vai ei. Kyllä hän viimein tulee, kun on nälkä. Ruuanlaitto ja pöydänkattaminen yhdessä lapsen kanssa vosivat myös innostaa häntä maistelemaan "omatekoisia" ruokiaan.

 

[kevytmelankolia]

Hei, ootko kokeillut tehdä ruokailusta innostavaa, miellyttävää? Meillä se autto tuon 4-vuotiaan ruokalakkoon.
Eli otin hänet mukaan ruoanvalmistukseen ja pöydän kattamiseen..... siinä kun lapsi saa laittaa ruokaa, niin ruokakin alkaa maistumaan paremmin, kun on itse saanut sen tehdä ja muut kehuu miten hyvää on.
Lapsi ei voi valittaa tavallaan ruoan pahuutta, kun itse sen tekee ja itse ottaa annoksen myös lautaselleen.