Nyt en enää jaksa tätä!!!!!!!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja apua.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja juu done that too:
Alkuperäinen kirjoittaja Emilyn:
Siinä kohtaa, kun neiti 3,5vee päivittäin erinäisissä tilanteissa ilmoittaa joko että mulla on nälkä ja sekunnin päästä ei olekaan nälkä tai jano, tai pissahätä, tai illalla väsyttää ja sekunnin päästä "mua ei väsytä" totean kerta toisensa jälkeen vaan että "Aha, no nyt kuitenkin syödään. Aha, nyt menet sinne pissille. Aha, nyt käydään kuitenkin nukkumaan" Simple, vaikkakin toki välillä "hieman" ärsyttävää :heart:

Samaa meilläkin toteutetaan useinkin, nyt sille ei ole ollut tilaa, kun lapsi vetää pultit jo ennenkuin keksii väittää vastaan. Ei ehdi sanoa ees että aijaa, jännää, no tehään silti tms.

Joo, siis toki tämä minunkin neiti ne pultit siinä vetää eikä vaan hiiren hiljaa katso toteamustani. Mutta en mä ala asioista hänen kanssaan neuvottelemaan sen enempää tuollaisessa tilanteessa. Kun kysyn iltapalalle vaikka että otatko mansikka- vai banaanijogurttia, niin siinä kohtaa kun jogurtti on nenän edessä avattuna ja jos neiti ilmoittaakin, että sittenkin banaania, niin totean, että sinä valitsit mansikan ja syöt nyt sen, ottipa pultit tai ei.
 
Mulla on kohta 5v raivotar, joka on ollut viimeiset 3 vuotta ap:n kuvauksen kaltainen! Kyllä kuule on ehditty kokeilla neuvo sun toinen tänä aikana :( Milloin ollaan oltu tytölle liian lepsuja, milloin taas liian ankaria :( Aina on neuvoja ja neuvojia riittänyt mutta mistään ei tunnu olevan mitään hyötyä. Mutta jotenkin sitä on aina pärjätty, vaikka kieltämättä toisinaan väsyttää, kun kylässä ja kaupoilla tulee näitä raivoamisia. Tytön kanssa kyllä jaksaisi mutta väsyttää ihmisten kommentit ja mulkoilut.

Ja sitten mulla on niin ihanan aurinkoinen ja sopuisa 3v poika. Tai ainakin tuntuu sellaiselta isosiskonsa rinnalla. Onneksi ei tarvi kahden kanssa vääntää joka asiasta.

Yritä pitää itsesi rauhallisena ja empaattisena, lapsesi ei todellakaan raivoa ja karju "piruuttaan" vaan hän vain etsii omaa tapaansa reagoida tilanteisiin. Toisille "oikea" tapa reagoida löytyy helpommin, toisten täytyy treenata vähän enemmän. Tuo ajatus helpottaa ainakin minua, kun koen, että raivoava lapsi on vain niin eksyksissä tunteidensa kanssa, että tarvitsee äitiä ja isää auttajakseen.
 
aivan totta.olen kuvannut videolle ja näyttänyt psykologille ja muille viranomaisille ja he vain sanovat:he tarvitsevat huomiota,haleja,laatuaikaa ym ja noita kaikkia he saavat kokoajan tasapuolisesti,mutta mikään ei riitä.sama jatkuu jo 7v
 
Meillä tuo jatkuu edelleen vaikka ikää on 4,5 vuotta... Välillä (tai aika usein) menee hermot ihan totaalisesti. Tyttö heittäytyy täysin avuttomaksi, ei saa päälleen vaatteita, ei jaksa, ei osaa, ei pysty... Ihan kaikkea. Ja kaikesta naristaan ihan älyttömästi, kitina vain kuuluu missä liikkuukin. En tosiaan neuvottele päivänselvistä asioista, mutta tuo jukuripää jaksaa jo vääntää ja kyseenalaistaa lähes kaiken. Useimmiten ei vain riitä että "siksi kun minä sanon", hän jaksaa inttää vaikka tunnin. Toivottavasti teillä on helpompi tapaus :D.
 

Similar threads

Yhteistyössä