Nyt alkoi hieman ahdistaa

[vieras]

Aloin yhtäkkiä ajattelemaan että me ollaan miehen kanssa niin kuin kämppikset. Sopua on ja kaikki ok, ei tapella juuri koskaan.
Raskausaikana meillä meni paremmin kuin koskaan, yhdessä sama todettiin. Muutama kuukausi synnytyksestä nyt enkä edes muista koska olisin tuntenut jotain suurta miestä kohtaan. Ikävä tietty tulee jo valmiiksi jos miehen pitää jonnekin lähteä muutamaksi päiväksi, enkä halua erossa olla jos ei ole pakko. Mutta missä on ne SUURET TUNTEET?? Me vaan ollaan. Tottumuksestako? Mies rakastaa minua kyllä mutta itestäni en tiedä. Tosin eipä meillä koskaan ole mitään maata järisyttävää rakkautta kai ollutkaan, alusta asti kuin 10 vuotta yhdessä.
Onko tämä vaan ihan normaali "ylläpito"tilanne?

 

[mie]

Ihan normaalilta ja hyvalta suhteeltahan tuo kuulostaa! Se jo sinallaan kertoo tunteista, etta ikavoit miestasi. Jos olisit kyllastynyt, etka rakastaisi miestasi, niin et myoskaan ikavoisi hanta, vaan nauttisit yksin olemisesta.

 

[ap]

Mua pelottaa että me ollaan yhdessä vaan koska ollaan totuttu tähän tilanteeseen näin :/ Voi kai sitä senkin vuoksi ikävöidä toista ettei halua muutosta arkeen.

 

[samanlainen tapaus]

Mua pelottaa että me ollaan yhdessä vaan koska ollaan totuttu tähän tilanteeseen näin :/ Voi kai sitä senkin vuoksi ikävöidä toista ettei halua muutosta arkeen.

Jutteletteko te päivän mittaan tai iltaisin? Onko miehesi sinulle ystävällinen puheissaan?

 

[HyacinthBucket]

Ihan normaalilta kuulostaa minusta... ja pitääkö niitä järisyttäviä tunteita ollakaan välttämättä jos olette onnellisia yhdessä, niin eikö se riitä? =)

 

[kotiäiti]

Se on vain normaali elämää,se suuri rakkaus tasaantuu vuosien varrella,mut hyvältä tosiaan kuulostaa kun kaikki muuten hyvin,jos kaipaat sitä hekumaa mitä oli joskus ottakaa hetki irti arjesta ja nauttikaa vain toisistanne.Itse miettinyt monesti samaa mitä pohdit,mut tämä on elämää

 

[ap]

Mua pelottaa että me ollaan yhdessä vaan koska ollaan totuttu tähän tilanteeseen näin :/ Voi kai sitä senkin vuoksi ikävöidä toista ettei halua muutosta arkeen.

Jutteletteko te päivän mittaan tai iltaisin? Onko miehesi sinulle ystävällinen puheissaan?

Jutellaanhan me aina ja ihan kaikesta pystytään puhumaan. Tästä asiasta en ole vielä tällä erää puhunut kun tuntuu niin syylliseltä. Äsken mies tuossa kävi ja oli pakko halia kovasti. Kai mä siitä sitten tykkän enemmänkin kuin kaverista :/

Mitä tarkoittaa ystävällinen puheissaan? Puhuu ihan normaalisti vittuilematta, kysyy mielipidettäni asioihin yms.

 

[äiti mietti]

Arki tulee jokaiseen suhteeseen, ja silloin se on ystävyys, sitoutuminen ja välittäminen mikä enimmäkseen kannattelee ja pitää yhdessä. Intohimoa voi yrittää herätellä ja romantiikkaa lisätä ihan konkreettisille keinoilla. Pitkä, kestävä ja hyvä parisuhde on yleensä tahdon asia. Ole onnellinen tasavertaisesta suhteesta ja hyvästä kumppanista. Jännitystä ja piristystä elämään kannattaa etsiä harrastuksista, kulttuurikokemuksista yms, ei miestä vaihtamalla. Sillä arki tulee jokaiseen suhteeseen. Jos eroatte, tulet kyllä kaipaamaan turvallista ja rakastavaa miestäsi. Heitä ei riitä ihan jokaiselle.

 

[Pajukko]

Mulla ahdistaa myös suhde. Tilanne se, että minulla on ne suuret tunteet vielä ja haluaisin olla aina miehen kanssa. Mies vain ei halua. Asiasta on keskusteltu ja miehelle vain kaikki on niin hankalaa. Ei halua viettää aikaa yhdessä eikä todellakaan mitenkään hempeile eikä edes puhu minulle ellen minä aloita keskustelua. Itse vain olen kyllästynyt tähän. Luulen, että mies haluaa eroon, mutta ei vain kehtaa sitä sanoa. Tuntuu vain jo niin tyhmältä roikkua miehessä, kun tällä ei näytä kiinnostavan pätkääkään. Nyt on menossa kylmä kausi viikonlopun riidan jälkeen. Saa nähdä aikooko edes yrittää sopua. Asumusero meille tulee reilun vuoden päästä. Saa nähdä sitten palataanko koskaan yhteen.

 

[äitikompleksi]

Ihanan normaalin olonen suhe! :heart: