Nuori aikuinen äiti rakas

Olin kesällä kahden poikani kanssa (2v3kk ja toinen vajaa 4kk) huutokaupassa vaunuilla. Siellä joku papparainen sanoi että ethän sie voi olla äiti ku näytät ihan 16 vuotiaalta. Mutta äitihän mie olen ja 23vee. Olen ajatellut että onhan se hyvä että näyttää nuorelta vanhenee kymmenen vuotta myöhemmin kuin muut saman ikäiset

 

\

no mulle ne kommentoivat vieläkin noin ja oon kuitenkin jo 26v! Tosin mulla 4 lasta. mut kyllä muuten mulkoilevat äitiänikin jos kulkee lasten kanssa, ajattelevat varmaan et ompa vanhana äidiksi ruvennut. 50v äitini kun näyttää ehkä 40-45 vuotiaalta joten häntä ei mummuksi luulla. Siinähän pähkäilevät. Mä oon jo tottunut, mut joskus esikoisen vauva aikana otti päähän kun pidettiin automaattisesti jonain rassukkana joka ei osaa edes lastansa hoitaa kun on niiin nuori.

sama täällä!! oon 26-v ja 4lapsen äiti... kyllä muaki pitkillä katotaan jos kulen koko katraan kans,mut se ei mua haittaa!! ja on tullu jos millasta kommenttia... mut on taas tullu positiivisia kommenttejaki!! =) esim:"kylläpä oot reipas äitiku jaksat neljän kans kaupas kulkea" tai sinäpä oot nuoren näköne,kuinka vanha olet?" jaku sanonikäni niin "luulis nuoremmaksi" kait ne nuo lapset tekee nuoren ja virkeän näköseksi...

 

Minä olin 17v mies oli tuolloin 20 kun esikko syntyi ja sain kyllä joka suunnasta kuulla ettäö lapsi tekee lapsia kommentteja. Ja myös sitä että ei se nuori isä kestä vauva ajan paineita vaan lähtee kävelemään tms. Ja sitten olivat ne sanattomat komentit. Monesti olisi tehnyt mieli kysyä kaupassa mummoilta että olenkos juonut sinun aamu kahvin kun noin naamaa nyrpiskelet. No nyt olen 23v ja mieas nyt 25v ja lapsia on kolme. Kaksi kertaa olen saanut todella loukkaavan kysymyksen ja se on ollut synnärillä. KEskimmäisen ja kuopuksen aikana lastenhoitaja (liki eläke ikää oleva nainen) On kysynyt minulta että onko lapsilla sama isä! Tuli itelle heti mieleen että jos on nuori äiti niin kaikki lapset on vahinko lapsia ja isä ehdokkaita on monia.Jos olisin siinä tilanteessa tajunnut niin olisin heittänyt hoiutajalle takaisin että en ole varma lasteni isistä kun niitä on aivan liian monta ehdokasta \|O

 

Olen miettinyt IHAN SAMAA! Sain tyttäreni 19 vuotiaana (olin täyttämässä samana vuonna 20 v) ja mielestäni 20 vuotias ei ole enää "teiniäiti" (eihän sitäkään tietysti voi iässä mitata mutta koen olevani jo nainen, en teini)
mutta silti ihmiset kummastelevat kuinka aikaisin olen esikoiseni saanut!
Mikä ihme siinä on ?

Muistan kyllä sen, kun tulin raskaaksi (toivottu raskaus) kuinka jännitti kertoa omille vanhemmillenikin vaikka he ovat TODELLA ymmärtäväisiä ja tiesin, että ovat myös "nuoren äidin kannalla" .. Ja itkuhan äidiltä pääsi kun oli niin onnellinen

Mutta jostain syystä "teiniäidin" leima hellittää kun olen mieheni kanssa, sillä mieheni on kuitenkin jo 27 eli ei tässä mikään teiniperhe sentään olla

Tosin enpä ota siitä itseeni, vaikka minut teiniäidiksi leimattaisiinkin, koska olen kyllä ylpeäkin siitä, sillä koen olevani hyvä äiti tyttärelleni

tulipas sepostus

 

kyllä minä ainaki ohi korvieni tommoset pistäsin...eiköhän se oo jokaisen oma asia että millon. ja sitä paitsi yleensä tommoset on jotn tiukkapiposia vanhuksia joilla itellä ei oo elämää niin puuttuvat toisten asioihin. ei kannata välittää tuollaisista. ja eihän se iästä riipu vaan siitä et miten on ite valmis ja sillai, me kaikki ollaan niin erilaisia ettei kukaan sitä voi määrittää et missä iässä kannattis. ja sitä paitsi kyllä mun mielestä nykyään enemmänki kannustetaan tekeen lapsia (kuulostaa koneelta =p) "mahd. aikasin" onhan näit jotka yrittää sit ku on "elämä täysin kunnossa et on rahaa ja rahaa ja sitä rahaa" ni sit onki ite siin vaihees ettei se nii vaa onnistukkaan. kyl se lapsi eniten sitä rakkautta huolenpitoa ja niit rajoja tarvitsee. tai ehkä oon vääräs.

 

heips kaikki!olen 22v ja saan jatkuvasti ihmeellisiä ja paheksuvia katseita,koulussa ja esim.kaupassa.tuntuu aika oudolle ja inhottavalle.näytän kyllä ikäistäni nuoremmalta ja olen pienikokoinen..lieneekö se syynä sitten..kukaan ei ole kyllä tullu mitään sanomaan ja hyvä niin koska varmasti sanoisin takas aika pahasti. :kieh: -äippä ja masukki rv31-

 

mulla on onneks tullu vähän kommenteja. katseita juu ja varmaan ihmiset kattoo että onko äiti vai ei?! itse olin 18 kun aloin odottaa mutta ehdin reippaasti täyttää 19v ennen pojan syntymää. kävin sen puolivuotta töissä ja iltasin kotiin tullessa isojen ostos kasien kassa(oli kesä) en saanut istumapaikkoja en mistään..nuorilla jaloillahan voi seistä hyvin \|O kerran sitten oli ratikassa sellanen kahen itsuttava paika vapaa ja joka oli vanhuksille,invaliideille, raskaana olevilee, ja mitä muita siinä kyltissä nyt on..ajattelin että "lupa" on hyvällä omantunolla istua siihen(mulla oli jo iso maha siinä vaihees, ei olis voinut erehtyy että olenko raskaana vai en) niin eikös joku mummo mutissu parinpysäkin päästä että hänen paikka se on..kuuntelin korvistä höyryä tullen sitä ja pidin malttini..meinaan jos siitä olisin jotain sanonut se mummo olisi luultavasti saanut sydärin meinaan niin vihanen olin. pitkän ja raskaan työ päivän jälkeen en sais edes ratikassa istua! :kieh: ja jotenkin tuntuun että vanhat ihmiset enemmän kritisoi kun muut..tämä on nyt tätä yleistämistä

mutta omaan arvoo tollot jotak ei osaa pitää suutaan kiinni!

-mamma ja mico1v3kk-

 

Mieltä kysyttiin kerran kaupassa, että "onko tuo teidän!!!?" Herrajee!!! "Ei kun naapurista lainattiin!!!" :kieh: Ja ikää mulla 22v ja miehellä kohta 24. \|O

 

olin 23v kun sain tyttäreni
Jo odotus aikana sain katseita,ja kommmentteja on tullut kun tyttö syntyi
olen meinaan vaan vaivaiset 140cm pitkä, ja näytin ehkä 16 vuotiaalta.
Tapahtuipa kaupassa:
Kannoin tyttöäni rintarepussa,niin yksi nainen tuli varoivasti lähemmäksi minua, ja kysyi ..Olihan se oikea vauva..katsoin että tytöllä on nukke rintarepussa nyt naurattaa ..sillon ei :/
Tapahtuipa kaupassa:
Olin tyttöni kanssa anttilassa, ja odotimme siinä kassalle pääsyä..
tyttöni naureskeli vaunuissa ja edelläni oleva ruovas henkilö kääntyi minun puoleeni ja kysäisi minulta..että onkos tuo sinun PIKKUSISKOSI?
arvatkaa naisen ilme kun kuuli lapsen olevan ihan omani ja kun kuuli ikäni joka silloin oli 24v olisi siinä ollut kameralle käyttöä
Ja nyt kun vein tytärtäni tarhaan tutustumaan niin siellä olin varsin
ihmeellinen ilmestys:
Yksi tyttö tuli kysymään minulta, että miksi olet noin pieni ja kuka olet
sanoin olevani iinan äiti ja en ole syönyt tarpeeksi puuroa aamulla niin en ole kasvanut isoksi..niin tyttö tokaisi siihen ..et näytä yhtään iinan äidiltä
ja seuraavana päivä tyttö näki minut niin huusi tuolta tulee se pieni äiti
onhan noita ollut muitakin mutta nyt olen 25 ja ihan otettu jos minua luullaan nuoremmaksi..vielä viimme vuona talvella menin lastenlipulla pussissa kun ei meikkiä, ja pipo päässä ja paksu takki päällä ..hyvin kävin 17 kesäsestä =)

 

Kun aloin odottaa toivottua esikoista, olin 20v. Pojan syntyessä olin täyttänyt 21v.

Onneksi en kuullut yhtään negatiivista kommenttia. Pelkäsin kuitenkin koko ajan kuulevani ja vainoharhaisesti huomioin kuinka kaikki ihmiset tuijottivat.

Olen ikäistäni nuoremman näköinen, joten siitä pelot varmaan tulivat. Kuitenkin ilman kommentteja säilyttiin.

 

\

Olen miettinyt IHAN SAMAA! Sain tyttäreni 19 vuotiaana (olin täyttämässä samana vuonna 20 v) ja mielestäni 20 vuotias ei ole enää "teiniäiti" (eihän sitäkään tietysti voi iässä mitata mutta koen olevani jo nainen, en teini)
mutta silti ihmiset kummastelevat kuinka aikaisin olen esikoiseni saanut!
Mikä ihme siinä on ?

Muistan kyllä sen, kun tulin raskaaksi (toivottu raskaus) kuinka jännitti kertoa omille vanhemmillenikin vaikka he ovat TODELLA ymmärtäväisiä ja tiesin, että ovat myös "nuoren äidin kannalla" .. Ja itkuhan äidiltä pääsi kun oli niin onnellinen

Mutta jostain syystä "teiniäidin" leima hellittää kun olen mieheni kanssa, sillä mieheni on kuitenkin jo 27 eli ei tässä mikään teiniperhe sentään olla

Tosin enpä ota siitä itseeni, vaikka minut teiniäidiksi leimattaisiinkin, koska olen kyllä ylpeäkin siitä, sillä koen olevani hyvä äiti tyttärelleni

tulipas sepostus

Täytyypä tähän todeta, että täysi peesi, ainoa että meillä on poika

Saavat toivottavasti pian lisää kauhisteltavaa kun hartaasti toivottais pikkusisarta pojalle

 

Tämä liittynee tänne.

Minäkään en oikein ymmärrä näitä sanottakoon vaikka +30 wanna be +50 tyyppejä (en tarkoita loukata yli kolmekymppisiä, puhun vain eräästä tutusta porukastani).

Siskon häissä huokailin ääneen, että joskohan kohta mekin - ollaan puhuttu poikaystävän kanssa asiasta, ja kun meiltä kysyttiin koska meidän häät, hän oli vähän pettynyt kun sijoitin ne niinkin kauas kuin kahden, kolmen vuoden päähän - niin eiköhän sieltä sitten tule ne "mutta sullahan on vielä 10 vuotta aikaa!" -kommentit.
Siinä vaiheessa vielä nauroin, että kyllä mä niitä lapsiakin tahtoisin. Niin vastataan, että keskisynnyttäjän ikä on 33.
Jep...

Nyt raivostuttaa niin kovin, etten silloin kyennyt muuta kuin katsomaan silmät suurina. Mikä keskiarvojen ja muiden lukujen noudattaja minä olen? \|O

Heh, kyseiset henkilöt sitten pyörittelivät päitään, kun poikaystäväni nappasi sukkanauhan. (oli tosin itsekin hyvin yllättynyt)
No, saanpahan nauraa, sitten kun he huomaavat, etten odottanutkaan sitä, että olen 32, on oma yritys, tai ainakin ihan sikana rahaa, ja omistus linna ennen kuin menin naimisiin, ja saan lapsia (jos saan).

Kiitoksia purkumahdollisuudesta.

 

minä täytin pian poikani syntymän jälkeen 21 ja tiedän kyllä ne katseet ja kommentit mitä nuoret äidit saa osakseen.vielä kun näytänkin ikäistäni nuoremmalta,bussissa tarjotaan automaattisesti lastenlippua...
synnytysvalmennuksessa olin kaikkia äitejä arviolta 5-10 vuotta nuorempi,osa katseli säälien osa näreissään.ssynnytyslaitoksela tuli kyllä hyvä kommentti venäläiseltä hoitajalta joka tokaisi että tekeehän sentään joku suomessa lapsia nuorenakin ja kertoi että olikin ihmetellyt miten suomalaiset ensisynnyttäjät ovat paljon venäläisiä siskojaan vanhempia.
eipä se ikä kummemmin vanhemmudentaitoihin vaikuta,toiset ku ovaat vastuuntuntoisia jo nuorena,toiset ei vielä eläkkeelläkään :snotty:

 

Me saatiin tyttö, kun olin 24 (23 raskaana ollessa). Koulussa opiskelukavereilta (=pojat, tyttöjä ei luokallani ollut) tuli outoja kommentteja+kysymyksiä. Kuullessaan meidän tulevasta esikosta opiskelukaveri kysyi, että oliko vahinko vai suunniteltu. Sanoin, ettei kumpikaan, mut enempi suunniteltu. Minusta niistä ei voi suunitella just tasan tarkkaan. Lapsia saadaan eikä tehdä suunitelmien mukaan.

Sitten yksi toinen opiskelukaveri kyseli tulevan kesän suunitelmia. Minä vastasin, että äityslomalle jään. Se siihe, että miten niin. Ja sit näytin mahaani. Sit sanoi, että miksi pilaat elämäs jne. Kaikkee sitä kuuleekin

 

Itse täytin 23 v. kun tytsy oli kuukauden ikäinen. Töissä ja ystäväpiirissä muuten kaikki ok, mutta sitten sukulaisilta kuuli kommenttia "noin nuorena" yms. Mies 29 (silloin 28) . Sitten tädit toteaa että itse saman ikäisenä tehneet esikoisensa -huh huh.

Että kyllä täytyy ihmetellä tätä villitystä +30 äidiksi saati +40.

 

Minä sain esikoiseni kun olin 16v.Nyt olen 25v. ja tyttäreni on tokalla luokalla ja kuopus eskarissa.Yleisin kommentti edelleen on että "sulla on varmaan ollut tosi rankkaa jne."Vanhempainilloissa tuijotetaan pitkään ja eskarissa luullaan opeksi...Olen niin tottunu siihen että se vaan hymyilyttää