Punkkien määrä lisääntyy ja elinalue kasvaa, pesäkkeitä löytyy jo pohjoista myöten - Tutkija: ”En näe syytä, miksi trendi kääntyisi”
05.06.2018 klo 6:29
1950-luvun jälkeen punkit ovat Suomessa levittäytyneet noin 300 kilometriä pohjoiseen. Nykyään levinneisyyden raja menee napapiirillä.
- Punkit ovat runsastuneet viime vuosina Etelä-Suomessa ja rannikkoseuduilla.
- Napapiirin pohjoispuolella on nykyisin paikallisia punkkipesäkkeitä.
- Suomessa esiintyy sekä tavallista punkkia että taigapunkkia.
Maastossa liikkuvat saavat tulevaisuudessa varautua nyppimään punkkeja itsestään ja lemmikeistään entistä tiuhempaan.
Punkkien määrä lisääntyy tulevaisuudessa varsinkin Keski-Suomessa, Savossa ja Karjalassa, kertoo tutkimusprofessori
Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta.
Viime vuosina punkkien määrä on kasvanut etenkin vakiintuneella punkkialueella, eli Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Ahvenanmaalla.
- En näe syytä, miksi trendi kääntyisi. Näyttää siltä, että punkkeja riittää tulevaisuudessakin, toteaa yliopistonlehtori
Tero Klemola Turun yliopistosta.
300 kilometrin hivuttautuminen pohjoiseen
Punkkikannan runsastumisen lisäksi punkkien elinpiiri on levinnyt pohjoisemmaksi. Nykyään veriaterioiden vaanijoita tavataan Suomessa Perämeren rannikkoa ja napapiiriä myöten.
- Selvästi näkyy, että Kainuun pohjoisrajalla punkkien esiintymisalue on siirtynyt pohjoisemmaksi, Henttonen sanoo.
Pohjoiseen leviäminen ei kuitenkaan ole ollut nopeaa. 1950-luvun lopulla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että punkkien levinneisyysraja kulki Kokkola-Joensuu-linjalla. 60 vuodessa punkit ovat siis hivuttautuneet noin 300 kilometriä pohjoiseen.
Tutkimusten lisäksi punkkien uusista aluevaltauksista kertovat myös kansalaisten havainnot.
- Ihmiset kertovat, ettei heidän omalla mökkisaarellaan tai -pihallaan aikaisemmin ole ollut punkkeja, mutta viimeisten 5-10 vuoden aikana niitä on ruvennut esiintymään, Klemola kertoo.
Suomessa noin viidennes punkeista kantaa borreliabakteeria. ZUMAWIRE/MVPHOTOS
Lapissa koirien tuomia punkkipesäkkeitä
Napapiirin pohjoispuolellakin tehdään punkkihavaintoja. Kyse on Klemolan mukaan yleensä satunnaisista matkailijoista.
- Koiran turkissa oleva punkki on ehkä tarttunut Heinolan ABC:llä puskapissalla kaksi viikkoa aikaisemmin, Klemola sanoo.
Yksittäisten etelästä kulkeutuneiden punkkien lisäksi Keski- ja Pohjois-Lapissa esiintyy pieniä punkkipesäkkeitä.
- Kyse ei ole siitä, että punkit olisivat rintamana juoksemassa Lappiin. Joko pohjoisen koirat käyvät isäntiensä kanssa lomilla etelässä ja tuovat punkin tullessaan tai turistien ja metsästäjien koirat tuovat punkkeja pohjoiseen. Sitten on syntynyt tällaisia pesäkkeitä, Henttonen kertoo.
Lapin metsistä Henttonen ei ole punkkeja löytänyt, vaan havainnot ovat asutuskeskuksista.
Jos kesäkausi jää lyhyeksi, punkilla voi olla vaikeuksia löytää veriateriaa.ZUMAWIRE/MVPHOTOS
Veriaterioiden saatavuus vaikuttaa runsauteen
Punkkien runsaus vaihtelee vuosittain. Esimerkiksi kesän pituus ja isäntäeläinten määrä vaikuttavat punkkien runsauteen.
Punkit kehittyvät munasta ensin toukaksi, sen jälkeen nymfiksi ja lopulta aikuiseksi. Aikuiseksi kehittyminen kestää 3-4 vuotta. Toukka, nymfi ja aikuinen naaras tarvitsevat kukin yhden veriaterian.
Toukat ja osa nymfeistä imevät veriateriansa esimerkiksi metsämyyristä. Aikuiset punkkinaaraat hankkivat veriateriansa isommista nisäkkäistä, kuten kauriista.
- Punkkien runsaus on aikuisten aterioista kiinni, Henttonen sanoo.
Kesäkauden on oltava tarpeeksi pitkä, jotta kasvillisuudessa vaaniva punkki ehtii löytää veriaterian.
- Nykyisiin punkkimääriin vaikuttavat olosuhteet kaksi vuotta sitten, Klemola kertoo.
Punkkien määrän lisääntymisestä uutisoi aiemmin
Helsingin Sanomat.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806042200989883