Nukuttaminen??

Hei! Miten työ muut saatte lapsen nukahtamaan, kun välillä tuo tuntuu olevan todella vaikeata? Meillä on säännöllinen iltarytmi;ensin iltapuuro,no vielä maito,hampaittenpesu ja sit yövaatteet päälle ja vaipan vaihto samalla ja sitten nukkumaan. Pojalla on ollut jonkin aikaa jo tuo lasten jatkettava sänky,yhessä vaiheessa oli tosi vaikeata saada hänet pysymään siellä, aivan hirveä itku alkaa ja aina yrittää pois. Nykyään ollaan siirretty meidän sänky ihan pojan sängyn viereen"yöhulinoiden takia", ja yritetään nukuttaan hänet viereen ja sit kun hän nukkuu, niin siirretään omaan sänkyynsä.
Mutta kun tuo viereen nukuttaminenkin menee tosi vaikeaksi. Poitsu haluaisi leikkiä ja kyöhnätä ja vetää hiuksista jne. Nukuttamiseen menee tunti tai ylikin ennenkuin hän nukahtaa väsymykseen. Eli hyviä nukuttamiskikkoja kaivataan?

 

Meidän poika 1v9kk on nukahtanut itsekseen pinnikseen omaan huoneeseen 6 kk lähtien. Nyt viikko sitten siirsimme nukkumaan jatkikseen, kun tuli pinniksestä aina pois. Ei jäänyt jatkettavaan, mutta kun istuu sängyn laidalla niin poika nukahtaa. Aluksi meni 20 min, mut tänään vain 5 min. Ei tästä ollu sulle mitään vinkkejä, mut näin me ollaan tehty.

 

Meidän poika on 1 v 7 kk. Nukkuu omassa sängyssä, joka kylläkin on ihan omani vieressä eli tavallaan perhepeti. Iltatoimien jälkeen luen pojalle noin 15 min kuvakirjojoja, sitten halit ja hyvät yöt. Odotan vieressä kunnes nukahtaa, jos on levoton laulan ja silittelen. En osaa neuvoa, mutta meillä toimii tämä.

 

Voi, kuulostaa tutulta!

Meillä on myös helposti nukuttamista hanakasti vastustava taapero. Hänellä mm. kesti 1,5 kuukautta tottua kunnolla uuteen jatkissänkyyn. Samaan syssyyn sattuivat vielä kulmahampaitten tulo ja kevätiltojen valaistuminen... Tytöllä on siis myös unentarve vähentynyt. Meillä auttoivat seuraavat niksit:

1. Lyhemmät päiväunet.
Laskin noin viikon ajan, paljonko tyttö vuorokaudessa keskimäärin nukkui ja päätin, moneltako hänet haluaisin illalla nukkumaan. Sitten herättelin yöunilta aiemmin ja annoin nukkua vain tunnin päikkärit, niin johan nukkumatti saapui yhdeksän aikaan ilman pitkää taistelua = ei liian virkeänä nukkumaan. Jos tytön antaa nukkua päikkyjä niin pitkään kuin hän haluaa, häntä saa nukuttaa illalla ikuisuuden.

2. Joka aamu, myös viikonloppusin, yhtä aikainen herätys.
Meillä tyttö nukkuisi mielellään suunnilleen joka toinen yö 12 tuntia ja vetäisi sitten vielä 2 tunnin päikkärit, jolloin hän ei illalla olisikaan uninen ennen kuin 22.30-00. Eli hankalaa olisi nukutus ysin maissa näin hyvin nukkuneen daamin kanssa.

3. Paljon ulkoilua (noin pari tuntia päivässä). Etenkin alkuillan rauhallinen ulkoilutunti autta simahtamaan nopeasti.

4. Saunan päälle nukahdetaan helposti.

5. Joskus on vain pakko nukuttaa itkun kautta, eli maataan vieressä ja pidetään tiukasti lapsi pakolla sängyssä eikä päästetä pyörimään. Silloin tyttö huutaa lujaa mutta simahtaa 20 minuutin raivon jälkeen. Tämä vaatii korvatulppia...

Voi jonkun korvissa kuulostaa ylikikkailulta, mutta meidän luontaisesti rytmittömän ja iltavirkun lapsosen kanssa nämä ovat olleet ainoat tepsivät konstit taaperovuonna. Meillä temeperamentikas ja läheisyydenkipeä tyttö nukutetaan jatkissängyssä vieressä pötköttelemällä, ja näillä opeilla hän nukahtaa noin 10 minuutissa rauhallisesti entisen tunnin taisteluhuudon jälkeen. Yön nukkuu kokonaan ja omassa huoneessa.

 

Meillä tuo iltanukuttaminen vielä jotenkuten sujuu, vaikka siihen vaaditaankin säännölliset iltarutiinit ja puolen tunnin - tunnin sylissä pitäminen (poika nukahtaa vaan syliin.....), mutta päiväunille poika ei suostu käymään millään. Poika on 1v 2kk ja on perhepäivähoidossa ja hoidossa kuulema kipittää lounaan jälkeen omin jaloin sänkyyn painaa pään tyynyyn ja simahtaa. Kotona tuollainen on vain suurta unelmaa. Lauantai päivänä nukutin poikaa päikkäreille lähes kolme tuntia (välillä käytiin leikkimässä). Poika oli väsynyt, koska meinasi nukahtaa ruokapöytäänkin, mutta ei suostunut käymään unille.
Rattaisiin poika kyllä yleensä simahtaa, mutta ei jaksaisi aina kierrellä pojan päiväunien ajan pitkin kaupunkia, kun olisi kiva saada aina se hetki itse nukuttua tai puuhailtua jotain. Jos yrittää tuoda pojan nukkuvana rattaineen päivineen sisään, niin herää joka kerta.
Alan olla myös tosi kypsä näihin ainaisiin unitaisteluihin..............
Neuvoja mullakaan ei nyt ollu antaa, mutta et ole ongelman kanssa yksin....

 

Meillä taapero käy unille tisun kautta ja nukahtaa helposti viereen muutamassa minuutissa.

 

Muistelen meidän esikoisen nukkumaan menoja 1-2 vuotiaana, että se meni jossakin välissä tosi vaivalloiseksi. Jäätiin huoneeseen nukuttamaan kunnes nukkui, mutta aina heräsi kun meinattiin lähtä pois. Asia harmitti tosissaan, kunnes sitten kerran kun tyttö oli lähempänä kahta vuotta juttelin jo hyvissä ajoin hampaiden pesun yhteydessä että "nyt pestään hampaat ja sitten mennään omaan petiin ja sitten jäät sinne nukkumaan ja äiti menee olohuoneeseen/keittiöön touhuaan tms." Ja voi sitä ihmettä kun tyttö jäikin sinne ihan suosiolla. Että näinkö pienestä se oli sitten kiinni, en ollut uskoa.

Saa nähdä miten toimii kuopuksella jos on samanlaista ongelmaa joskus!

 

Meillä niin että illalla puuro, sitten vaipan ja yöpuvun vaihto, hampaidenharjaus, sitten äitin tai iskän sylkyssä maitopullo, sitten omaan sänkyyn ja ovi kiinni, sinne nukahtaa yleensä heti.
Päiväunille kans hyvin käy kun aluks juop maitopullon.
Niin ja ikää on 1v4kk.

 

Ihana aihe!!

Meinasin just aloitella ketjua lähes samasta asiasta, mutta huomasinkin tämän. Eli tännekin päin otetaan TODELLA mielellään neuvoja vastaan, miten saada lapsi (1v2kk) nukahtamaan iltaisin.

Meillä tilanne on sellainen, että päiväunet nukutaan aina vaunuissa/rattaissa ja niille nukahtaminen on tosi helppoa. Mutta iltaisin sitten....yritän sitkeästi nukuttaa nukuttaa lasta omaan sänkyynsä (nukkuu vielä pinniksessä) mutta vaikeaa on. Lapsi on sairastellut tosi paljon ja aina jonkun sairauden ollessa päällä esim. korvatulehdus, on nukahtanut aina vain syliin (sylissäkin pitää liikkua, siis keinun taikka kävelen...). Tämä on tietty ymmärrettävääkin, koska esim. korvatulehduksen ollessa päällä, ei lapsi pysty nukahtamaan vaakatasossa (tosin sänky on hieman koholla silloin). No, aikaisemmin sairaudettomina jaksoina nukahtaminen on ollut suht helppoa. Mutta nykyään....nukahtaminen kestää ja kestää....saan istua sängyn vieressä yleensä lähes tunnin. Riehuu vain ihan hulluna, eikä unesta tietoakaan. Olen koittanut lyhentää päiväunia, mutta sillä ei ole yöunille nukahtamiseen mitään vaikutusta meillä.

Joinakin iltoina yksinkertaisesti luovutan ja "pakkonukutan" lapsen sylissäni....ehkä tässä teen väärin, mutta kun on istunut siinä sängyn vieressä sen tunninkin, tahtoisi jo itsekin nukkumaan. Lisättäköön tähän vielä, että lasta ei oikein voi totuttaa nukahtamaan itsekseen sänkyynsä, koska silloin itkee armottomasti. Ja itkun seurauksena meillä yleensä oksennetaan ja silloin menee koko iltatouhu uusiksi.

Perhepetiin ei nukahda lainkaan, mikä voisi tietty olla kiva, jos siinä pääsisi itsekin aiemmin nukkumaan. En oikeasti tiedä, mitä pitäisi tehdä, sillä tuntuu, että päivä päivältä tai siis ilta illalta se nukahtaminen on vain hankalampaa. Oisko tää sitten vain taas joku vaihe tai rytminmuutos??? Kertokaa viisaammat!!

Kokeiltu on omasta mielestä jo kaikkea....

 

Lisäys vielä aiempaan viestiini: Meidän äitien olisi tärkeää olla armollisia myös itsellemme ja luopua (ainakin minua ajoittain vaivanneesta) syyllisyydestä... Jossakin iässä lasten nukutus vaan on hankalaa, vaikka tekisi mitä ja olisi vaikka kuinka järjestelmällinen ja "hyvä" äiti. Tällä en tarkoita sitä, ettenkö toivoisi ja uskoisi, että ap voisi saada täältä apua ja neuvoja.

Jaksuja kaikille! :hug: