NP ultrassa turvotusta sikiöllä, miten jatkossa?

Hei jäimme kiinni maanantaina 28.1.-08 npultrassa turvotukseta ja omfaloseelestä.

Eilen olimme TYKS:ssä jatkoultrassa, turvotusta niskan alueella 6mm, pään alueella vähän ja selän alueella vielä vähemmän. Lääkäri totesi, että napatyrä niin pieni, että sen voi hoitaa synnyttyäkin.

Sikiö kasvanut hyvin rv 12+1, vastasi kokoa rv 13

Istukkanäytettä yritettiin ottaa , mutta istukka takaseinämässä ja suoleni menee pahasti siitä vierestä, joten näytteenotto olisi minulle ollut hengenvaarallista, siirtyi ensi viikon keskiviikkoon siis. Ja jos ei silloinkaan saada niin seuraavan vkn maanantaina vielä 1 mahdollisuus, sen jälkeen vain lapsivesipunktion mahdollisuus.

Yksi vaihtoehto on kuulemma, että jossikiö tosi sairas tulee spontaani keskenmeno nyt kahden viikon sisään.

Haluaisin vaan tietää, onko täällä äitejä keiden sikiöillä joskus ollut 6mm turvotusta tai ylikin ja onko jossain tapauksessa syntynyt terve vauva? Tai mitä poikkeamia on löytynyt istukkabiopsiassa tai lapsivesinäytteestä.

Vernerin sivut olen kahlannut läpi asian tiimoilta!

Kiitos, jos jollakin kommentoitavaa!

Rva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhtimme rv 12+3

 

En tiedä onko tästä minun vastauksestani sinulle mitään hyötyä, mutta eräällä ystävälläni todettiin sikiöllä yli 3mm niskaturvotusta eli vähemmän kyllä kuin teidän vauvalla. Hän meni ainoastaan lapsivesipunktioon ja sieltä tuli puhdas vastaus ja saivat terveen lapsen! =) Toivotaan, että teilläkin menee kaikki hyvin!! :heart:

Kehäkukka ja Vilpertti 22+0

 

Kyllä TYKS:issäkin eilen sanottiin, että jopa 9mm turvotuksella on tullut terve vauva! :heart:

 

Hei!

Täällä olisi yksi np-ultrassa kiinni jäänyt... Viime keväänä esikoistani odottaessani maailma romahti, kun sikiöllä todettiin np-ultrassa turvotusta 3.4-3.6 mm kulmasta riippuen. Istukkabiopsiassa todettiin normaalikromosomisto ja tarkassa rakenneultrassa ei löytynyt mitään erikoista. Koko raskausajan elin jännityksessä, että mitähän tästä tulee ja onkohan lapsi terve. Lääkärit ja hoitajat joiden kanssa juttelin perinnöllisyysklinikalla olivat toiveikkaita ja sanoivat, että turvotus voi olla täysin tälle lapselle ominainen juttu tai hetkellinen imukiertohäiriö, koska kromosomit olivat ok. No meidän osalta juttu päättyi onnellisesti, kun suloinen tyttö syntyi loppuvuodesta. Tyttö kehittyy normaalisti ja kaikki on kunnossa! Meillekin lääkärit sanoivat, että suuremmillakin turvotuksilla on syntynyt täysin terveitä lapsia.

Tiedän, että odottelu on kamalaa ja np-tulos on kamala järkytys! Toivottavasti pääset tutkimuksiin pian ja saat tulokset... Odottelu on kamalinta! Toivoa ei kannata vielä menettää!

T: Kanerva

 

Tänään sain slomaa 17.2.-08 asti! TYKS:n paperit saapuneet neuvolalääkärille, niissä maininta, että ilm ei ole downin syndroomaa vauvalla, mutta toivotaan, että keskiviikkona istukkabiopsian otto onnistuu, kaikkein huonommat tulokset valmistuvat sitten jo perjantain aikana. Mutta toivotaan parasta, toivoa myös neuvolalääkäri minuun valoi! :heart:

Onnea tyttären syntymästä, hänelle paljon suojelusenkeleitä matkalla maailmassa! :hug: :heart:

Ps kun näitä juttuja nyt lueskelen, käy monesti niin, että tyttösikiöillä on tälläisia vaivoja ja selviää, että ovat kuitenkin terveitä kromosomeiltaan! Oletko törmännyt samaan?

Rva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhtimme rv 12+4 :heart:

 

Itsekin lueskelin kaikki mahdolliset Suomalaiset sivustot ja vähän ulkomaalaisiakin juttuja niskaturvotuksesta. Kohtalotovereita löytyi lopulta aika paljon. Huomasin itse saman, minkä myös sinä olet huomannut.. Tytöillä turvotusta näyttäisi esiintyvän enemmän kuin pojilla... Olen myös miettinyt, että tuleekohan np-ultrassa turvotuksen takia tutkimuksiin joutuvia olemaan tulevaisuudessa enemmän, kun sikiöseulonnat yhtenäistyvät ja jokaisen kunnan on tarjottava tuo ultra... Nykyisin on kuntia, joissa np-ultraa ei tarjota vaan on käytävä yksityisellä, jos sellaisen tutkimuksen haluaa.

-Kanerva

 

Meillä on ollut nuo molemmat. Laitoin sinulle yv:tä.

Tsemppiä!

 

kaverilla oli kanssa niskaturvotusta (en muista paljon oli) ja joutu sinne sikiö seulontaa ja odottaa ihan tervettä vauvaa
mie pitelen peukkuja sulle

 

En ymmärrä miksi menette np-ultraan?
Itse en mene, enkä voi ymmärtää halua mennä. En voi ymmärtää järjestelmää, joka on muka vapaaehtoinen, mutta oikeasti pyrkii säätelemään kuka saa syntyä ja kuka ei.
Minusta se on niin syntymättömän lapsen kuin vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia loukkaavaa.

 

onnimanni: np-ultra on sikiöseulontaa.

 

onnimanni: np-ultra on sikiöseulontaa.

joo en laittanu et mihkä seulaan joutu :ashamed:
nii sille tehtii se lapsivesi tutkimus...

 

En ymmärrä miksi menette np-ultraan?
Itse en mene, enkä voi ymmärtää halua mennä. En voi ymmärtää järjestelmää, joka on muka vapaaehtoinen, mutta oikeasti pyrkii säätelemään kuka saa syntyä ja kuka ei.
Minusta se on niin syntymättömän lapsen kuin vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia loukkaavaa.

Nämä ovat henkilökohtaisia valintoja ja jokaisella on oikeus toimia niin kuin parhaaksi näkee - muiden niitä päätöksiä arvostelematta. Sitä paitsi mietitköhän sekunnin vertaa, että viestisi syyttävä sävy tuskin auttaa viestin aloittajaa, joka etsi tukea ja vertaiskokemuksia täältä palstalta? Olethan siis hyvä ja pidät jatkossa asiattomat mölyt mahassasi.

Rouva Pikkumyylle paljon voimia tulevaan! En itse ole ollut samassa tilanteessa, mutta näin esikoista odottaessani huoli pienen terveydestä on ollut jatkuvasti suuri. Onneksi todellakin on olemassa paljon tarinoita, jotka kertovat suuremmillakin turvotuksilla syntyneen täysin terveitä vauvoja.
Onneksi meillä Suomessa saa halutessaan tutkia asian perin pohjin, jotta se ei jää peloksi takaraivoon koko raskausajaksi.

Haleja sinulle lähettävät,

Carmen ja Nirppu rv 27+0

 

Kiitos taas vastauksistanne! :flower: Niin nämä on hlökohtaisia juttuja, jokainen tekee, kuten parhaakseen näkee, meneekö esin npultraan, missään vaiheessa emme edes miettineet , ettemme menisi! :heart: Ainoa mikä ennen mietitytti oli mennäkkö lapsivesipunktioon, mutta senkin päätimme ennen ultraa jo, että menemme! :heart:

Tosin toisin kävi, nyt olemmekin istukkabiopsiaa otattamassa, mutta se on meistä parempi, koska yleensä tulokset saa nopeammin ja lapsivesipunktiota aletaan ottaa vasta rv 15, istukkabiopsianhan olisimme saaneet jo muutama vko sitten, mutta silloin eivät nämä tulokset olleet selvillä.

Me haluamme kaikki mahdolliset tutkimukset ja seurannat! Se on meidän kantamme ja jokaisella on oikeus omaan kantaansa! :heart:

Kiitos sinttiläinen myös yvstäsi , nyt alan vastaamaan sinulle yv:nä ja kaikki halukkaat saavat laittaa yv:tä jos asiasta niin helpompi puhua! :heart:

Mielellään otan vastaan edelleenkin "tietoja" jos jollain sellaisia on!

Rakkaudella rva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhtimme rv 12+5 :heart:

 

Niin ilman muuta henkilökohtaisia asioita, mutta myös äärettömän suuria valintoja ja vastuita. Siksi niistä juuri pitäisi voida keskustella, mutta se näköjään on mahdotonta. Kun kysyy miksi, saa vastauksesksi korkeintaan "siksi".
Herää kysymys miettivätkö ihmiset näitä todella tai osaavatko edes perustella itselleen asioita. Vaikeistakin kysymyksistä pitäisi aikuisten ihmisten voida puhua ja olla myös erimieltä.

Aina vedotaan arkaluontoisuuteen ja sillä varjolla tällaiset seulat ovat käyttöönkin tulleet, edes päättäjät eivät nähtävästi ole pystyneet näistä asiallisesti keskustelemaan.

 

Mitä tuohon np-ultraan tulee ja miksi sinne mennään, on se todellakin henkilökohtaista. Jos en olisi sinne itse mennyt, olisin tullut kokemaan myöhemmillä viikoilla sellaisen järkytyksen, että tuskin selviäisin siitä edes niin, miten nyt yritän selvitä. Meidän pienellä on anankefalia, eli tässä tapauksessa puuttuu lähes koko pää ja osa vartaloa epämuodostunut eikä mitään elinmahdollisuuksia ole. Ihmettelen suuresti, miten jotkut tuomitsevat näin vakavien vammojen seulontaa ja sitä, että joskus keskeytys on ainut vaihtoehto. Jos joku muu lievempi vamma olisi löytynyt, oisi vauva saanut syntyä siitäkin huolimatta. Jokainen nämä asiat päättää tahollaan ja jotka eivät seuloihin osallistu, on heidän valintansa ja kunnioitan sitä. Omalla kohdalla olin kiikun kaakun ja veriseulan jätin väliin. Meillä kävi nyt näin ja olen ihan hyvilläni siitä, että menin np.ultraan, että tämä asia tuli selville nyt, eikä sitten, kun se olisi ollut myöhäistä.

Rouva Pikkumyy Kaivoin jus noita mun edellisiä rakskauksia koskevia juttuja ja muistelin, et pojalla oli turvotusta ja niinhän sitä olikin melkein se 6mm. Silloin kans tutkittiin ja tutkittiin ja lopuksi löytyi sydänvika. Luultiin pahemmaksi, mutta loppujenlopuksi vain oikea alakammio on hieman suurempi ja kuuluu sivuääni, mutta mitään toimenpiteitä ei ole tarvinnut tehdä. Tykytyspuuskia välillä on, mutta ne on menneet aiankin vielä levolla ohi. Seuratti vain on, mutta ennuste erinomainen.

Tytöllä oli reilu 3mm turvotus ja terve on. Oli myös muuallakin vartalossa tiurvotusta, mutta hävisi loppua kohti. Nyt on neiti terve ja kaikki hyvin. Poikakin temmeltää siinä missä kuka tahansa eskari ja voi hyvin. Helteellä vain väsyy helpommin, mutta ei muuta.

Toivottavasti kaikki menee hyvin ja elokuussa saatte ihanan nyytin syliin :heart:

 

Sinä olet ihana! :hug: Vaikka elät itse tällä hetkellä niin vaikeaa aikaa, jaksat lohduttaa/tukea toisia! :hug: :flower:

Kiitos sinulle!

Olen niin surullinen Helmi-Onninne puolesta! :'( Nytkin kyyneleet valuvat!

Enkeleitä edelleen hänelle matkalle mukaan! :hug: :heart:

Rouva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhti rv 12+5 :heart:

 

meillä oli myös tyttö kyseessä, mutta mulla turvotusta oli 2,7 eli tais olla normaalin rajoissa -verestä jäin kiinni. Mutta 1:90 ja tuli onneks hyvät uutiset.

noi seulat ei välttämättä ole henk.koht juttu vaan itsestään selvyys - neuvolaan kun meet sanotaa et sit viikolla 11 olis np ja verikoe, sit ultra 19-22 jne. Jos se kuuluu kaikille perustuskimuksena -ennen meilläkin tehtiin vain olisko yli 35v. nyt tarjotaan kaikille, ja kun ihminen on utelias ja haluu nähdä onko seillä mahassa ketään niin seulaan vaan päätyy sen kummemmin ajattelematta. Toki kerrasta viisastuu- eikä koskaan tarvii enää mennä moiseen uudelleen kun tietää et pitäs olla valmis keskeyttämään raskaus tarvittaessa. Eikä sekään pakko ole -mutta kuinka moni tietoisesti pystyy viimekädessä ottamaan vastaa sairaan lapsen. Se on kans suuri päätös ja niin henkilökohtainen. Ei niihin osaa sanoa ennen kuin on joutunut tekemään sellaisia päätöksiä oikeesti ei vain mielessään pelännyt sitä. Lumi-Marja: eiks sun tilanteessa nähty jo ultrassa et pää ei näytä hyvälle -kyllä ne ultrat on tosi hyviä saa viitettä sikiön tilanteesta. Halaus sulle!

Rouva pikkumyy -toivotaan että kaikki on siellä loistavasti, olet saannut jo paljon hyviä uutisia. :heart:

merika ja pikkunen tytönalku kohta 24

 

Kyse on juuri siitä, ettei niiden seulojen pitäisi olla mitään perustutkimuksia, kun ne on nimenomaan vapaaehtoisia ja sitä vapaaehtoisuutta pitäisi korostaa. Seuloihin ei saisi ohjaa eikä niitä saisi suositella. Se on ihan laissa.

LumiMarja, mielestäni on ihan eri tilanne sinulla, se että sikiö ei ole elinkelpoinen on ihan toisen luokan juttu. Ikävä kyllä seuloissa kiinnitetään huomio myös downiin jne. lievempiin ongelmiin ja turvotukseen, joka ei välttämättä ole merkki mistään.

Itse olen käynyt pikkuistani katsomassa yksityisellä, maksoi 30e enemmän kuin np-ultra julkisella. Näin, että siellä on vauva ja että hänellä on esim. pää. Muuta en halunnut tutkittavan ja kerroin sen ultraavalle lääkärille, joka lupasi olla hiljaa, vaikka turvotusta tms. huomaisikin. Tämä ei olisi virallisessa np-ultrassa tietenkään onnistunut.

 

Hiirenvirna: On sellaisia muitakin sairauksia joihin sikiö menehtyy jo kohdussa tai heti synnyttyään.

Vaikka sikiöllä olisi pää ja kaikki raajat!

Siksi itse olen tutkimusten kannalla ja sikiöllä voi jo kohdussa olla kovia kipuja sairautensa takia, kuka toivoisi sellaisia odottamalleén vauvalle?

Rva Pikkumyy ja masuasukki :heart:

 

Hiirenvirna: Siihen ollaan nyt kuitenkin menossa, että np + veriseulat tulevat olemaan osa perustutkimuksia kuten rakenneultrat ovat olleet tähänasti. Toisaalta se on varmasti hyvä, että on yhtäläinen käytäntö ja kaikki odottavat ovat tasa-arvoisessa asemassa. Meillä vuonna 2004 ei tehty näitä tutkimuksia tosin en kaivannut (en edes tiennyt mistään muusta kun ultrasta) mutta 2006 kaikille ne on mahdollista tehdä.

Ja on totta, että pitäisi puhua mihin ne voivat johtaa, koska kaikki eivät ole valmiita moisiin lisätutkimuksiin ja mahdolliseen kekeytykseen. Downia ne sillä tutkimuksella etsii, ja on vanhempia, jotka haluavat kaikki tutkimukset mitä mahdollista -ehkä siksi hyvä, että he saavat ne neuvolan kautta. Itse en olisi mennyt, jos olisin tiennyt mitä tuskaa siitä voi seurata, koska ei sitä lapsen terveydestä ole takúita ennen kuin on syntynyt eikä viellä silloinkaan ihan kaikki selviä.

Mutta enemmän tiedotusta asiasta kyllä tarvittaisiin neuvolassa sekä lääkärissä, ihmiset tietäisivät mihin ovat menossa/osallistuvat.

 

Hiirenvirna, ymmarran kylla huolesi seulontojen tuputtamisesta, mutta en tuomitsevia sanojasi naista henkilokohtaisista ja vaikeista valinnoista. Taalla Lontoossa np-ultra ei ole automaattinen, ikani puolesta sen sain ja tulos oli musertava 50% mahdollisuus kolmeen kromosomipoikkeavuuteen: Downs, Edwards tai Patau. Huomaahan nyt, etta Downs oli vain yksi kolmesta, Edwards ja Patau molemmat ovat 'incombatible with life' eli lapsi kuolee syntyessa tai pian syntyman jalkeen. Lapsivesipunktion jalkeen (mita tarjottiin mahdollisuutena, mihinkaan ei pakotettu) me jaimme tassa sen 50%:n paremmalle puolelle eli naita kolmea ei ollut. Rehellisesti, taman helvetin nyt lapikayneena ja sita viela muilta osin (sydanvian jne. mahdollisuus) elavana voin sanoa, etta Downs olisi ollut se vaikein paatos jatkaako raskautta, kun tieto syndroomasta tulee jo viikolla 12. Me olisimme todennakoisesti paatyneet keskeytykseen.

Lapsivesipunktion tuloksia odottaessa hakeuduin juttelemaan seka downlapsien vanhempien, etta Downin vuoksi raskauden keskeytykseen paatyneiden kanssa (suurkaupungin pieni etu..). Downlapset ovat suloisia ja valittomia, ihania lapsia. He voivat olla myos hyvin hyvin sairaita, melkein puolella on sydanvikoja, suuri osa kuolee ensimmaisten elinvuosien aikana. Jos jotain tasta jai takkiin niin se, etta naiden paatosten mittaa ei voi kasittaa ellei itse ole tilanteeseen joutunut. Olen tavannut aidin, joka sanoi rakastavansa downpoikaansa yli kaiken , muttei uudestaan jatkasi raskautta tietaen vammaisesta lapsesta.Vaikeita paatoksia kaikki.

Sitten ovat myos he, jotka tahtovat sikioseulontaan ja tiedon mahdollisesti vammaisesta lapsesta, vaikka jatkaisivat esim. Downraskautta. Vammaisen lapsen tuloon valmistautuminen voi olla hyvin tarkeaa koko perheelle, esim. miten hoidetaan muiden lapsien hoito, kun sairaalaan joudutaan jaamaan pitkaksi aikaa. Ja se minun mielestani tarkein: synnytyssalissa seisoo armeija spesialisteja, mm. kardiologi, valmiina vastaanottamaan vauvaa, joka tarvitsee kaiken avun.

Anteeksi kun tasta tuli pitka, lyhyesti pointtini on vain toivomus siita, ettet Hiirenhirva tuomitsisi ihmisia, jotka koittavat sydamen aanta kuunnellen tehda elamansa vaikeimpia paatoksia.

 

En voi olla kommentoimatta tähän keskusteluun noin yleisellä tasolla... Kaksi kertaa np-ultrassa selkeästi normia suuremmat tulokset saaneena, olen sitä mieltä, että monessa suhteessa vanhemmat tekevät karhunpalveluksen lapselleen, jos eivät tutkituta sikiötä riittävän hyvin. Minun vanhin tyttäreni olisi todennäköisesti kuollut heti syntymänsä jälkeen, ellemme olisi tienneet ajoissa mikä häntä vaivaa ja näinollen pääsimme synnyttämään yliopistolliseen sairaalaan jossa lastenkirurgi oli jo raskauden aikana valmistautunut tulevaan leikkaukseen.

 

Perjantaina ollessani neuvolalääkärillä, hän valoi minuun uskoa ja toivoa, että kaikki vielä järjestyy nimenomaan sen takia kun Suomessa lääketiede sikiödiagnostiikassa kehittynyt hyvin. :heart:

Hän sanoi myös, että hyvä kun jää alussa kiinni, on paljon mahdollisuuksia, jotka auttavat/tukevat perhettä, ehditään tutkia paljon ja mahdollisesti monessa sairaalassa, tässä viittaan sydänlapsien/sikiöiden) Tutkiminen jo raskauden puolivälissä Helsingissä, sieltä saa kattavaa tietoa, mitä mahdollisuuksia sikiöllä on selvitä raskauden ajan ja synnytyksen jälkeen jne.

Lääkäri totesi myös, että hänen kolleegalleen kävi vähän ikävämmin nyt rv 36 ja sai vasta nyt tietää odottavansa downlasta, hän ei ollut käynyt näissä alkuraskauden tutkimuksissa. Nyt lapsi siis syntyy ja ei ole paljoakaan aikaa tottua ajatukseen vammaisen lapsen syntymiseen, eli myös lapselle on tärkeää, että vanhemmat ovat tiedostaneet vammaisen/sairaan lapsen syntymän, ettei synnytyksen jälkeen olla shokissa kun pieni vauva tarvitsee kaiken huomion ja hellyyden ja hyväksynnän.

Eli edelleen ihana asia, että nyt tutkimuksissa ja sitten mietinnät kun tiedämme edes jotain paremmin :heart:

Näine mietteineni tänä aamuna

Rva Pikkumyy ja Tiuhti-Viuhti rv 12+6 :heart:

 

Osoittaa jonkinverran puutteellista arvostelukykyä tulla Hiirenvirnan tapaan kommentoimaan ketjuun, jossa ihmiset sydän verellä ovat joutuneet vaikeiden ja itse asiassa inhimillisesti aika mahdottomien päätösten eteen. Ideologisella tasollahan kaikki sikiöseulonnat on helppo tuomita; ylhäältä ja etäisyyden päästä katsottuna asiat vaikuttavat mustavalkoisilta: jokainen elämä on arvokas ja kaikilla on oikeus syntyä. Vasta läheltä näkee ne harmaan sävyt - ja niitä on!

Kun ollaan rehellisiä, jokainen vanhempi toivoo tervettä lasta. On hurskastelua väittää, että esim. downlapsi olisi syntymähetkellään iloinen yllätys; järkytys se on ja vie aikaa tottua ajatukseen. Pahimmillaan vauva elää ensimmäiset elinviikkonsa ja -kuukautensa kaaoksessa, jossa vanhemmat yrittävät setviä ristiriitaisia tunteitaan. Vaikka siis vammaisenkin lapsen päätyisi pitämään, on varmasti hyvä tietää asiasta etukäteen, jos suinkin mahdollista.

Toisaalta tämä down (jota pidän esimerkkinä, koska se lienee sikiöseulojen kompastuskivi: lievänä pidetty vamma, jonka sattuessa kohdalle päätös on vaikea) ei ole aivan pelkästään sitä, mitä yleisesti ajatellaan: aurinkoisia, positiivisia lapsia ja aikuisia. Valitettavasti downsyndrooma on kuitenkin vamma, johon liittyy paljon liitännäissairauksia, sydänviat näistä yleisimpinä. 1/3 downsikiöistä menehtyy kohtuun, 1/3 ensimmäisen elinvuotensa aikana, vain 1/3 selviää elämään tämän jälkeen. Down-vamman vakavuutta ei voida millään tutkimuksella etukäteen saada selville. Kun tällaiset todennäköisyydet heitetään silmille, vaakakupissa painaa oman, perheen (taloudellisen, henkisen, fyysisen) jaksamisen lisäksi myös huoli lapsen elämästä; minkälainen se tulisi olemaan.

 

mm. Unni
Siitä, mitä minä olen tämän asian saralla kokenut ja joutunut kestämään, en ole kertonut, enkä pidä sitä tarpeellisena. Osoittaa myös puutteellista arvostelukykyä väittää tietävänsä jotain täysin vieraan ihmisen elämästä ja kokemusmaailmasta.

Minusta näiden keskusteluiden funktio on ennenkaikkea tuoda tietoa niille, jotka vielä miettivät (tai eivät tiedä miettivänsä, kun yhteiskunta valheellisesti yrittää työntää kaikki seuloihin) osallistumista. Ne, jotka ovat jo päätöksensä tehneet, eivät voi sitä useinkaan enää muuttaa, mutta perässä tulijoilla pitäisi olla oikeus saada tietoa kaikista seulojen vaikutuksista.

Joku sanoi aiemmin, että on lapsen etu, että mahdolliset poikkeavuudet löydetään ja lapsi saa syntymänsä jälkeen hoitoa. Siksi itse osallistun rakenneultraan (joka ei löydä kaikkea, mutta löytää kyllä esim. sydänsairauksia yms. pikaista hoitoa vaativia ihan kohtalaisesti) mutta vasta viikolla 25. Silloin en joudu kuulemaan terveydenhoitohenkilökunnalta ehdotuksia keskeytyksestä, jos jotain hoitoa vaativaa löytyisikin.

Mm. Unni puhui down-lapsista ja siitä, etteivät kaikki ole iloisia ja suloisia touhuajia. Eivät ole, mutta minulla ei ole oikeutta päättää, kuka saa syntyä ja kuka ei.

Tästä aiheesta (sikiöseulonnoista) on vastikään ilmestynyt väitöstutkimus. Kannattaa se lukea, jos haluaa oikeasti objektiivista tietoa asiasta.