Noro pilasi mun elämän :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nyt harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

nyt harmaana

Vieras
Sairastettiin noro-virus todella rajuna maaliskuun alussa.

Itsellä ollut vatsatauti viimeksi 2001 ja miehellä joskus lapsena (siis oksennuksen kera oleva tauti). Likka 4v sairasti ekaa kertaa, samoin poika kohta 2v.

Mä olen emetofoobikko eli kärsin oksennuskammosta.

Nyt mä olen alkanut murehtia ihan pienestäkin asiasta sitä, että taas tulee ykätauti meille. Poitsu on vähän vaisu niin mä heti vaan mietin ja mietin, että koska se alkaa oksentamaan... Samoin tytön kohdalla. Mä en ajattele enää mitään muuta.
Mä elin "siinä toivossa", että se tauti ei meille tule, koska itse olen sairastanut todella harvoin ja mies vielä harvemmin. Eikä likkakaan ole hoitopaikoista tuota tautia kotiin tuonut, vaikka p.kodissa sitä pyöriin lähes jatkuvasti.

Tää noro tuli ihan ns. puun takaa ja siksi tää kammo tuli näin vahvana.

Onko tähän olemassa apu esim. lääkityksellä?
Tää alkaa olla jo aika paha ongelma, koska pelkän asian ajatteleminen saa mulle huonon olon ja kaikki on sen jälkeen ihan ylitsepääsemätöntä :ashamed:
 
mä ymmärrän sua. meillä tyttö oli pahan pissatulehduksen vuoksi sairaalahoidossa kerran ja kävi tosi huonona silloin. sen jälkeen meni kauan aikaa, että en pelännyt sen uusivan. Vieläkin olen varpaillaan tuon asian kanssa jos tyttö vähänkään valittaa vatsaansa tai on muuten kipeä... ehkä se siittä unohtuu ajan kanssa.
 
Täällä toinen emetofoobikko, ja noroa pelkään minäkin kuollakseni. Jaksaisitko hakea asiaan ihan keskusteluapua, eli lääkäriin ja sitä kautta terapiaan?

Ja apua, missä päin sairastatte?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.05.2007 klo 15:59 Ippu kirjoitti:
Täällä toinen emetofoobikko, ja noroa pelkään minäkin kuollakseni. Jaksaisitko hakea asiaan ihan keskusteluapua, eli lääkäriin ja sitä kautta terapiaan?

Ja apua, missä päin sairastatte?

Ei sairasteta ONNEKSI tällä hetkellä :whistle: Mutta mä vaan pelkään ja pelkään -jatkuvasti- että toi tauti tulee meille :'(

Mä luulen, ettei pelkkä keskusteluapu tähän auta... enää. Tosin siis helpottaishan se oloa varmasti, mutta ei sitä pelkoa pelkällä keskustelulla pois kyllä saa :ashamed:
Mä en tajunnut, että tää mun pelko on oikeasti näin paha. Toi taudin sairastaminen ns. rikkoi padon :(
 

Yhteistyössä