Nopea ponnistusvaihe ja odottelemaan joutuminen?

Hei!

Minulla oli nopea ponnistusvaihe, 8 min ja kolmella ponnistuksella vauva ulkona. Ekalla (tai tokalla, en muista)ponnistuksella vauvan pää tuli kulmakarvoihin saakka ulos ja kätilöt käskivät lopettaa ponnistamisen (juu, tuntui kuin olisin ollut halkeamassa, kun vauva pysähtyi leveimmältä kohdaltaan!) ja antaa vauvan tulla hetken omalla painollaan - ilmeisesti pahojen repeämien ehkäisemiseksi. No, silti tuli 2. asteen repeämät, emättimeen pari syvää ja välilihaan kanssa.

Onko muilla kokemusta tällaisesta "odottelusta" ja oletteko revenneet pahasti? Joko odottelun seurauksena tai siksi, ettette ole pystyneet olemaan ponnistamatta? Oli nimittäin aivan hirveää yrittää olla ponnistamatta, kun tuntui että perse repeää kokonaan, jos en ponnista..! :O

 

Heips Rallis! Mulla oli ponnistusvaihe 18 minuuttia, eli ei yhtä nopea kuin sulla mutta aika nopsa kuitenkin. Ponnistussupistukset tulivat aika harvoin, 5 minuutin välein, eli en ehtinyt minäkään montaa kertaa ponnistaa ennen kuin vauva oli ulkona. Ennen viimeistä ponnistusta vauvan pää jäi emättimen suulle, eikä mulle sanottu että olisi pitänyt olla ponnistamatta. Emätin repesikin sitten ja vielä aika syvälle. Väliliha ei revennyt eikä mulle tehty epparia. Itse luulen että repeäminen johtui siitä, että ponnistin viimeisen ponnistuksen liian rivakasti, kun kätilö uhkaili epparilla kun vauvan sydänäänet vaimenivat.

Vähän aikaisemmin mulle sanottiin että älä ponnista, mutten nyt kuollaksenikaan muista, minkä takia.

Miten muuten menee? Meillä täällä on taas ruokahetki, pikku poju on oikein tissitakiainen

 

Moi Raggis!!!

Ihanaa, kun vastasit - melkein vastausta tärkeämpää oli/on se, että sain "yhteyden" johonkin samassa ketjussa kirjoitelleeseen..!!! Teitä on ollut ihan ikävä... :'(

Meilläkin on oikea tissitakiainen tuo poju, niin harvemmin pääsee koko koneelle, kun vauvalta liikenevät hetket menevät esikoisen kanssa. Mutta hienosti on kaikki sujunut, esikoinen on suhtautunut tosi nätisti pikkuiseen, meille sitten kyllä kiukutellut ja temppuillut mutta parempi niin Vauva ei kyllä sitten synnyttyään mikään "Hyrrä" ole ollutkaan, oikein rauhallinen ja helppo tapaus :heart:

Voisin aloittaa "vauvat 0-12 kk" -puolelle ketjun meille, saisi sinne kirjoitelle milloin kukakin ehtii Laitan tiedon ketjusta siihen meidän odotusketjuun.

Oli kyllä mukavaa, kun sain sinuun tällä lailla yhteyden, jee :flower: :wave:

-rallis ja Hyrrä 5 vkoa ja risat

 

Mulla on ollut synnytykset nopeita. Ja ainakin neljännen ja viidennen ponnistusvaiheissa käskettiin oleen ponnistamatta. Ja se oli ihan kamalaa. Oikeestaan jopa mahdotonta. Neljännellä oli napanuora kaulan ymärillä, minkä takia käskettiin olla ponnistamatta. Viides oli tulossa väärässä tarjonnassa, ja käskettiin olla ponnistamatta että vauva saisi itse käännettyä itseään parempaan asentoon, kun ei siinä tarjonnassa mahtunut tulemaan. Olin niiiin kipeä tuon synnytyksen aikana. Vaikka kaikki olen joutunut ilman kivunlievityksiä synnyttään, tämä viimeisin oli kaikista kamalin kivultaan. Kätilön käskyistä huolimatta en joka kerta pystynyt oleen ponnistamatta, vaikka kuinka yritin. Ja lopulta kun oikein sain luvan ponnistaa, kun vauva kääntyi kuin kääntyikin oikeaan asentoon, ärähdin kivuissani että En varmana! Johon kätilö naurahti; Ai et vai? Pahemmilta repeämiltä olen säästynyt.

 

Mulla on ponnistukset kestäneet 25min,37min,5min,2min ja 3 min ja noissa lyhimmissä olen joutunut odottelemaan mutta vain sen takia että ovat imeneet vauvan nenän tyhjäksi sotkuista. Inhottavaa se on ollut ja tuntuu todellakin että halkeaa. Repeämiä en ole koskaan saanut.

 

Käskevät usein, etenkin nopeilla ponnistajilla, odottaa pään ollessa syntyessä, ettei "pomppaisi" ihan kauhealla vauhdilla ja että äidin kudokset ehtisivät myötäämään. Pään syntyessähän kätilö aktiivisesti painaa vastaan juuri sen syntymän hidastamiseksi, joten äidin ei toivota puskevan vastakkaiseen suuntaan, ainakaan enempää, kuin on pakko. Ja pään synnyttyä pitää ehtiä poimia napanuora pois kaulan ympäriltä (tai tunnustella, ettei sitä siellä ole), ennen vartalon syntymistä.