Noin 5-vuoden ikäero lapsilla, kokemuksia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "äiree"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

"äiree"

Vieras
Minkälaisia kokemuksia teillä noin 5-vuoden ikäerosta? Hyviä ja huonoja. Onko vauvan tulo ollut kova isku esikoiselle joka saanut olla ainokaisena sen viisi vuotta?

Onko vauvan itku häirinnyt esikoisen nukkumista tms? Onko esikoinen teillä ollut hoidossa osapäiväisenä tai muuten vauvan tultua?

Kaikki kokemukset kiinnostaa.

Meillä lapsi nyt siis vasta 3v ja toista en ole edes vielä odottamassa.. nyt kuitenkin kova vauvakuume pukkaa, vielä ei varmaa saanko edes miestä houkuteltua mukaan...:) mutta saahan tuota haaveilla!
 
Minulla itselläni on 6-vuotta vanhempi isoveli ja taas 6-vuotta nuorempi pikkuveli. Vanhemmat ovat kertoneet, että ei meillä mustasukkaisuutta ollut, olin jo niin iso, että osasin hyvin auttaa eli sain olla vauvan hoidossa mukana ja olinkin oikein ylpeä isosisko. Myös se, että olin itsenäinen helpotti vanhempien työt, ei ollut kahta pientä jaloissa pyörimässä.

Tietenkin taas se vaikeutti, ettei vanhemmat voineet kuskata minua joka paikkaan ja tietenkin arki pyöri paljon vauvan ympärillä. Onneksi oli paljon sukulaisia ja tuttuja ympärillä, jotka esim. hakivat eskarista yms. Ja sen verran isolle asiaa voi vielä selittääkin niin että hän ymmärtää :)
 
Meillä on lapsilla 5 vuotta ikäeroa. isompi on poika(7,5) ja pienempi tyttö(2,5).
Hyvin on mennyt. Ei ollut mustasukkaisuuttakaan. Mulla ittelläni oli alussa vaikeampaa koska oli 5 vuotta tottunut touhuilemaan yhden lapsen kanssa ja antamaan kaikkensa sille. Yhtäkkiä vauvan tultua tuntui ettei pysty/kerkiä tekemään esikoisen kanssa mitään. Vauva kun ei edes päivisin nukkunut mahavaivojen takia paljoa ollenkaan...sellasia 10 min pätkiä vain. Mutta kyllä siihen tottui. Nyt nuo leikkii yhdessä ja tappelee....isompi jää toiseksi siinä touhussa. Kovasti ovat toisilleen tärkeitä ja pienempi on oppinut leikkimään isompien leikkejä isoveikan kanssa.
 
Omasta kokemuksesta: Minulla ja sisarellani on 5-vuotta ikäeroa. Äitini kanssa joskus juttelin ja hän sanoi ettei olisi ikinnä uskonut että ollaan niinkuin nykypäivänä. Olemme siis nykyään parhaimmat ystävykset tai siis enemmän kuin se. Pienenä "vihasin" siskoani, koska tuli AINA SOTKEMAAN LEIKIT :) Muistan kuinka minua ärsytti, kun tuntui että pikkusiskoni sai aina helpommin periksi kaiken koska oli nuorempi. Riitelimme kuulemma paljon, mutta kuitenkin minäkin jaksoin kuulemma leikkiä siskoni kanssa.
Eiköhän se ole aika perhekohtaista :)
 
Meidän esikoisella ja keskimmäisellä ikäero 4v. Meillä toiminut hyvin ilman ongelmia. Leikkivät yhdessä paljon vähän pienempinä kun asuttiin maalla. Nyt kaupungissa molemmilla jo omia kavereita mutta porukalla silti aika usein syntyy parhaat leikit.

Nyt meille syntyi vauva, keskimmäinen 5v. Tähän asti mennyt hyvin, molemmat isot auttaa mielellään vauvan hoidossa eikä mustasukkaisuutta aineskaan vielä ole ilmennyt.
Mä olen tyytyväinen että lapsilla tälläiset ikäerot, en jaksaisi kahta pientä yhtäaikaa :saint:
 
5v täällä ja erittäin tyytyväinen tähän. Mustasukkaisuutta oli ekana vuonna minimaalisesti. Vaikutus esikoiseen ollut pelkkää plussaa, samoin pienelle isompi sisarus on äärettömän tärkeä. Viihdyttävät toisiaan pitkiäkin aikoja, mutta totta kai isommalle pitää antaa leikkirauha kun on kavereita kylässä.

Itse jaksaa paljon paremmin kun isomman lapsen kanssa voi tehdä ihan eri asioita kuin pienen. Arki ei ole pelkkää vaipan ja rattaiden pyörittelyä. Meillä isompi on ollut ktona vauvan syntymästä ja ekana vuonna sai vähän olla urheilumieltä, että saatiin tekemistä ja kaveriseuraa tarpeeksi, mutta sitten esikoulu jo alkoikin.

Erittäin suuri etu on, että voi olla kotona eskarin ja ekan luokan. Pikkuinen saa omaa aikaa, mutta sitä riittää myös isommalle.
 
Meillä ikäeroa vähän vajaat viisi vuotta. Erittäin kova paikka esikoiselle tuo seuraava ja on yhä mustasukkainen yli 9 v:n jälkeenkin. Ei häirinnyt unia (eipä ole juuri mikään koskaan niitä muutenkaan häirinnyt). Pari vuotta myöhemmin syntynyt kolmonen ei herättynyt vastaavaa lainkaan, mutta nuo kaksi ensimmäistä eivät tule lainkaan toimeen keskenään :headwall:
 
esikoinen on reilut 4v vanhempi veljeään ja ei oo ollu ongelmia koskaan nyt ovat jo 9 ja 5 vuotiaita. Toki riitelevät jne. mutta ei ollu aikoinaan mitään mustasukkaisuus kohtauksia isomman taholta.
Vauva nyt 2vkoa ja tuo 5v on koetellut kovastikkin ja etsii kaiketi paikkaansa perheessä uudelleen ku ei oo enää se pienin.
Eiköhän tämä ajan kanssa tässä helpotu, en vie hoitoon, mutta kerhossa alkaa käydä taas ensi viikolla.
 

Yhteistyössä