No nyt mua kyllä ihan oikeasti jo harmittaa (äidistäni) :(

["qwer"]

Uuden oppiminen ja uudet kuviot syövät valtavasti energiaa.

Peesaan. Ja onhan se hienoa että äiti edes soittelee. Eikö saisi sitten soittaakaan kun ei ehdi nähdä?

Hienoa, että äitisi on tarttunut mahdollisuuteen ja jaksaa innostua tuolla iällä opiskelusta. Hänellä on nyt jotain omaakin, ja se vie aikansa. Kyllä te vielä ehditte nähdä.

Oliko lapsi minkä ikäinen? Jutteleeko hän mummin kanssa? Kyllä lapselle voi ja pitää selittää, että mummi on nyt koulussa ja se vie paljon aikaa. Mutta mummi ei ole lakannut rakastamasta lapsenlastaan vaikka aina ei ehdi tavata.

 

[kalamama]

Tässähän tämä tuli: äitisi on ollut sinulla paljon hoitoapuna, kun esikoista on PYYTÄNYT TAAS yökylään... Onko isovanhempien tehtävä olla ilmaisina hoitajina milloin tahansa lastensa lapsille...

Tää on musta outo ajatus, isovanhemmat ilmaisena hoitoapuna? Ei me eikä he koe että lapset olisivat heillä hoidossa. He ovat siellä koska se kuuluu tähän juttuun, jos halutaan olla yhdessä. Jos mulle tulee ystävä kylään niin mä en koe että hän olisi meillä hoidettavana, vaan siksi että nautimme toistemme seurasta.

 

[kalamama]

Minusta perusajatus on se, että kaikki hoitavat omat lapsensa ja isovanhemmat käyvät vain kaffepöydän kautta vilkaisemassa jälkikasvunsa jälkikasvua

Tuo kuulostaa ihan kamalalta. Kauheeta jos mun isovanhemmat olis ollu tollasia

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Sanopa äidillesi, että lapsi kaipailee ja kysy, pystyisikö järkkäämään sellaisen raon kalenteriinsa, että voisitte treffata?

 

[kalamama]

[QUOTE="qwer";22309868]Peesaan. Ja onhan se hienoa että äiti edes soittelee. Eikö saisi sitten soittaakaan kun ei ehdi nähdä?

Hienoa, että äitisi on tarttunut mahdollisuuteen ja jaksaa innostua tuolla iällä opiskelusta. Hänellä on nyt jotain omaakin, ja se vie aikansa. Kyllä te vielä ehditte nähdä.

Oliko lapsi minkä ikäinen? Jutteleeko hän mummin kanssa? Kyllä lapselle voi ja pitää selittää, että mummi on nyt koulussa ja se vie paljon aikaa. Mutta mummi ei ole lakannut rakastamasta lapsenlastaan vaikka aina ei ehdi tavata.[/QUOTE]

Saa tietysti soitella. Esikoinen on 5v, ja ei luultavasti edes ajattele että mummi ei rakastaisi. Kyllä tämä tästä, ja nähdään me tosiaan mun sisaruksia serkkuja useamman kerran viikossa.

 

[Coffee Break]

Kylä hän todellakin nauttii, ja siitän olen hirmu onnellinen. Eikö mua silti saa harmittaa ettei lapset näe mummia (heille) pitkään aikaan?

Saa toki harmittaa. Oletko suoraan sanonut äidillesi että pari(?) pikkukaveria kaipaa sen seuraa?

 

[kalamama]

Sanopa äidillesi, että lapsi kaipailee ja kysy, pystyisikö järkkäämään sellaisen raon kalenteriinsa, että voisitte treffata?

Juu kysyin, perjantaina tentin jälkeen haluaa pojan yökylään

 

[v]

Onpa kiva että äitisi on huomannut että elämässä on muutakin kuin lapsenlapset. Onnea hänelle opiskeluihin! Miksi äitisi pitäisi jättää muu elämä pois että ehtisi sinun mielestäsi riittävästi olemaan lapsiesi kanssa? Konsertit yms. kuuluu vapaan aikuisen ihmisen elämään, joka on jo lapsensa kasvattanut ja on vapaa menemään niinkuin itse tykkää, eikä tarvi lasten oloista olla huolissaan. Eiköhän se äitisi taas teillekin poikkea. Tuota yökyläilyä yms. en kyllä ymmärrä, lapsi ehtii mummoaan varmasti päiväsaikaan ihan tarpeeksi näkemään. Meilläkin on anopilla välillä monen viikon tauko ettei käy, eläkeläinen ehtii kylpylöidä yms. oma äitini onkin kuollut, että ei ole häntä verrattavaksi, mutta siskojeni lapsia aikoinaan kyllä kävi usein tervehtimässä.

 

[kalamama]

Saa toki harmittaa. Oletko suoraan sanonut äidillesi että pari(?) pikkukaveria kaipaa sen seuraa?

Olen sanonut, ja hän ikävöi itse myös.

 

[sivusta]

Kyseessä voi olla myös ihan "alkushokista". Ite kun lähdin opiskelemaan kolmen lapsen äitinä yliopistoon suht vaativaa alaa, niin kyllä mä olin aluksi ihan tillintallin ja kaikki entinen heitti häränpyllyä. Totuttelua se kaikki vaati. Kunhan opiskelurytmiin pääsee kiinni, niin se muu elämäkin mahtuu taas kuvioihin mukaan. Luulisin näin menevän äidilläsikin.

Niin totta. Eikä kukaan, joka ei itse ole tuota kokenut, voi sitä täysin ymmärtää. Se on niin helppo vähätellä, että miten se opiskelu nyt muka voi noin paljon muuttaa ja miksei muka siitä huolimatta voisi elää niinku ennenkin. Kyllä siinä alussa takki on usein aika tyhjä, kun opiskelupäivä on ohi.

 

[vieras.]

Tää on musta outo ajatus, isovanhemmat ilmaisena hoitoapuna? Ei me eikä he koe että lapset olisivat heillä hoidossa. He ovat siellä koska se kuuluu tähän juttuun, jos halutaan olla yhdessä. Jos mulle tulee ystävä kylään niin mä en koe että hän olisi meillä hoidettavana, vaan siksi että nautimme toistemme seurasta.

Lasten kyläilyä ei voi verrata aikuisiin. Kyllä se hoitamista on, vaikka miten asiaa kääntelisi. Äitisi ei kehtaa sanoa, ettei jaksa tai että haluaa omaa aikaa ja sinä et totisesti tee sitä hänelle yhtään helpommaksi noilla vaatimuksillasi siitä, mikä on oikeanlaista läheisyyttä.

 

[v]

Onhan se kiva että kaverit käy sillon tällön vaikka sitten yökylässä, mutta ei se ole kivaa jos ne jatkuvasti hyppää. Eikä sekään ole kivaa jos jotain lasta jatkuvasti tungetaan yökylään.

 

[kalamama]

Lasten kyläilyä ei voi verrata aikuisiin. Kyllä se hoitamista on, vaikka miten asiaa kääntelisi. Äitisi ei kehtaa sanoa, ettei jaksa tai että haluaa omaa aikaa ja sinä et totisesti tee sitä hänelle yhtään helpommaksi noilla vaatimuksillasi siitä, mikä on oikeanlaista läheisyyttä.

Tähän täytyy kyllä vielä se sanoa että oikeasti ollaan ehkä 3 kertaa IKINÄ pyydetty että ottaisivatko esikoisen hoitoon, kupuksesta ei vielä kertaakaan (on 8kk). Aina ovat itse halunneet. Minä en todellakaan esitä mitään vaatimuksia, ja sen verran mulla on hienotunteisuutta etten puhu näistä omista tuntemuksistani äidille, en halua pilata hänen onneaan. Nytkin kun soittelee että harmittaa ettei ehdi tavata, niin sanon että lapsi toki ikävöi, mutta pärjää kyllä hyvin, ja sovitaan sitten jotain kun mummi ehtii ja jaksaa.

 

[vieras.]

6. Vien lapseni mummolaan yökylään että saisin kunnolla laiskotella. En siivoa tms. silloin kun hän on hoidossa.
http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/1525790-nyt-kuulette-kaikki-miksi-olen-huono-aiti-ainakin-mita-kaikkea-teen-vaarin-taydellisten-aitien-mielesta/

Olen nyt ikävä, muttao letko varma, että pelkkä lasten mummonikävä on syy siihen, että harmittaa?

 

[kalamama]

6. Vien lapseni mummolaan yökylään että saisin kunnolla laiskotella. En siivoa tms. silloin kun hän on hoidossa.
http://kaksplus.fi/keskustelu/pluss...kea-teen-vaarin-taydellisten-aitien-mielesta/

Olen nyt ikävä, muttao letko varma, että pelkkä lasten mummonikävä on syy siihen, että harmittaa?

On, mulle jää nyt kotiin jokatapauksessa tuo 8kk, eli laiskottelu on pois suljettua

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Huomaan olevani hieman kade... itse olen tottunut siihen, että isovanhemmilla on oma elämänsä ja omat menonsa. Äärest harvoin heille sopii esim. yökyläily, josta tietenkin johtuu, että sellaista eivät lapset kaipaakaan.

Mutta toisaalta ymmärrän tilanteen jollain tavoin: isoäiti tarvitsee omaa rauhaa omiin asioihinsa, lapset kaipaavat aiempaa rutiinia ja aikatauluja on vaikea saada sopimaan.Toki se vaatii totuttelua, kaikilta. On varmasti vaikeaa muistaa iloita isoäidin ilosta.

 

[kalamama]

Minä iloitsen kyllä ihan todella äitini uudesta elämäntilanteesta, syövän voittamisen jälkeen sai mahdollisuuden jatkaa opiskelua rakastamallaan alalla, ja sai jättää hetkeksi työnsä joka oli uuvuttanut jo monta vuotta.

 

["akka"]

Naisen elämä on yhtä helvettiä,koskaan ei tule aikaa että saisit tehdä jotakin mikä on itselle tärkeää.
Ensin on ukko ja kakarat jotka terrorisoivat elämäsi kaksikymmentä vuotta.Sen jälkeen tuleekin sitten lapsenlapset ja kas,olet paska ihminen ja huono mummi jos teet jotakin muuta kuin että olet aina passissa lapsenlapsia varten.
Koska saa olla itsekäs ja ajatella joskus ihan vaan omaa itseään?

 

["Piika-äiti"]

Meidän lapset ovat nähneet jonnekin 5-6-vuotiaaksi asti mummiaan noin 12 kertaa vuodessa parin tunnin ajan aina kerrallaan. Kun vähän kasvoivat (ja äiti ja isä erosivat), äiti alkoi ottaa ja minä aloin antaa lapseni hänelle yökylään.

Mutta onhan se katkeraa luopua saavutetuista etuuksista, juu.

 

["vieras"]

Minä iloitsen kyllä ihan todella äitini uudesta elämäntilanteesta, syövän voittamisen jälkeen sai mahdollisuuden jatkaa opiskelua rakastamallaan alalla, ja sai jättää hetkeksi työnsä joka oli uuvuttanut jo monta vuotta.

Iloitse sitten siitä että äitisi saa tavata lapsenlapsia silloin kun haluaa ja ehtii. Nyt hänellä on uusi harrastus joka vie aikaa. Ei ne lapsenlapset siitä pilalle mene että mummilla on muutakin elämää.

Ihan oikeasti, mun lapsia on mummot hoitaneet tasan 2 kertaa välimatkojen takia. Sinä valitat siitä kun ei joka viikko useita kertoja lapsi tapaa mummoaan?

 

["ani"]

[QUOTE="akka";22310265]Naisen elämä on yhtä helvettiä,koskaan ei tule aikaa että saisit tehdä jotakin mikä on itselle tärkeää.
Ensin on ukko ja kakarat jotka terrorisoivat elämäsi kaksikymmentä vuotta.Sen jälkeen tuleekin sitten lapsenlapset ja kas,olet paska ihminen ja huono mummi jos teet jotakin muuta kuin että olet aina passissa lapsenlapsia varten.
Koska saa olla itsekäs ja ajatella joskus ihan vaan omaa itseään?[/QUOTE]

Mun on kyllä pakko peesata tätä. Omat vanhempani asuvat kaukana ja samoin toiset isovanhemmat. He näkevät kyllä harvoin lastenlastansa... Mutta melkein olen onnellinen, että he saavat nyt eläkkeellä nauttia myös muustakin kuin lastenhoidosta. Veljeni asui ennen samassa kaupungissa ja he veivät koko ajan lapsiaan sinne hoitoon. Välillä äiti soitti, että rakastaan yli kaiken lapsia, mutta väsyttää todella paljon hoitaa koko ajan lapsia(kävi vielä töissä). Kyllä joskus heilläkin on oltava aikaa ihan itselleen... tulee vähän sinusta olo, että olet itsekäs...olen pahoillani. ps. olemme myös todella läheisiä, vaikka emme joka kuukausi edes näe toisiamme

 

["vieras"]

Onks tää nyt sitten niin että ei sais olla tottunut siihen että on koko ajan paljon rakastavia ihmisiä ympärillä koko ajan? Ikävää jos jollain ei ole, mutta minusta se on se perusajatus että on, ja jos ei ole niin se on sitten poikkeavaa.

:hug: Eihän se mummi ja äiti teiltäkään ole mihinkään kadonnut, jos nyt kerran kahden viikon tauko tulkeekin tapaamisessa. Kuulostaa siltä, että tekee ihan hyvää molemmille osapuolille, sekä äidillesi että teille. Opitte molemmat tulemaan toimeen omillanne. Äiti taitaa olla vielä suht nuori?

Joka tapauksessa hän tuntuu vihdoin ottaneen omaa aikaa itsellee, mikä hänelle suotakoon. Itse palastit, että äidilläsi on aikanaan opinnot jääneet kesken.

 

[kalamama]

Onpas tämä herättänyt nyt keskustelua.. Ei tätä kannata nyt niin vakavasti ottaa. Minua vähän harmittaa se ettei mummi tapaa lapsenlapsiaan yhtä usein kuin ennen.

Outoa minusta on se että jotkut ajattelevat että silloin kun on mummi niin lopultakin saa tehdä mitä haluaa.. Ihan kuin mies ja lapset jotenkin kahlitsisivat. Se on aika huolestuttavaa, ihanko oikeasti jotkut elävät niin kurjaa elämää? Ja se että taivastellaan että miten mummi joutuu uhrautumaan ja hoitamaan lapsia. Ikävää jos teidän vanhemmat kokevat asian niin, ja ikävää jos teistä tulee sellaisia isovanhempia jotka ottavat lapsenlapset luokseen vain velvollisuudentunnosta. Omien vanhempieni kohdalla näin ei ole, tunnen heidät.

Nyt en taida jaksaa enää puuttua tähän. Kiitos kaikille kommenteista.
Niin, ja äidilläni ei aikoinaan jäänyt opiskelut kesken, nyt hän vain päätti jatkaa korkeampaa tutkintoa suorittamalla.

 

[Non compos mentis]

Elämä on jatkuvaa muutosta.

 

[vieras.]

Tuntuu, että Kalamama on se, kuka kertoo miten asioiden kuuluu olla ja miltä kenestäkin kuuluu tuntua. Eikö aikuisena olisi jo aika antaa vanhempien laskeutua alustaltaan ja antaa heidänkin olla vain ihmisiä? Jos useimmiten jaksaa, niin ei se tarkoita, että aina jaksaisi.