No mää nyt alotan sen positiivisen ketjun pph:ista :)

Eli vastapainoksi näin..hyviä muistojakin pinoon Mä olin itse vauvasta viisivuotiaaksi asti hoidossa ihanalla tädillä,jolla oli iso omakotitalo ja iso piha+kasvihuone. Aina tämä täti jaksoi keksiä kivaa tekemistä,hyödyllistä ja hauskaa,milloin leivottiin,saatiin tutkia sitä kasvihuonetta,käytiin pph:ien järjestämissä "olympialaisissa",tehtiin elämysmatka vanhalla höyryjunalla ym. mitä ei välttämättä omat vanhemmat olisi hoksanneet tehdä. Täti kävi jokaisen hoitolapsensa synttäreilläkin kylässä ja joskus kävin ihan "vapaa-ajallakin" hoitotädin luona mehulla ja pullalla lämmöllä muistelen Marjattaa,että terveisiä vaan

 

KIITOS! :flower:

 

kiitän myös! :flower: =)

 

Mun lapselle on myös osunut todella hyvä hoitaja. Ulkoilevat, leipovat, askartelevat, laulavat, käyvät jumpalla ja päiväkodissa. Tullaan hyvin hoitajan kanssa juttuun, lapsi nyt vuoden verran ollu samalla hoitajalla.

 

Tyttö oli kuukauden pphlla syksyllä reilun 1v ikäisenä. Pph oli 30v alalla ollut ja koska hänellä oli isompiakin lapsia, heistä oli helppo nähdä miten viihtyvät pphn kanssa. Ja hyvin viihtyi tyttökin. Todella mukava täti oli hoitaja.

Myönnän kyllä, että itsekään en ihan sokeasti luottaisi kehen tahansa pph:jaan..

 

mää olin 11kk-8vee perhepäivähoitajalla (tosin osa ajasta poissa kun oltiin ulkomailla) ja mulla ja mun perheellä on pelkkiä positiivisia muistoja!! =) =)

ite oon ollu yli vuoden perheessä yksityisenä hoitajana ja tästä on nyt aikaa yli 5 vuotta, mutta edelleen ollaan lähes viikottain tekemisissä!! =)

 

Oon ehkä jäävi, mutta mun äiti onollut koko työikänsä pph. Milloinkaan ei negatiivista palautetta tullut, päinvastoin.
Ja tästä syystä tahtoisin omatkin lapseni pph:lle. Mutta en enää tiedä uskallanko. :/ Kaikki äidin työkaveritkin olivat aivan ihania! Ja meillä oli tosi hauskaa aina, kun hoitajia oli monta ihan lähekkäin. Pidettiin kaikenlaisia kemuja, hiihtokisoja, lettukestejä ym.ym. yhdessä.

Niistä ajoista on vaan hyviä muistoja. Ja mua kohdeltiin ihan samalla tavalla kun hoitolapsiakin heidän läsnäollessaan. =)

 

sä ehit eka! mäkin laitoin jo oman ketjuni, mutta mainittakoon tässä, että pelkkiä hyviä kokemuksia mulla pph:sta!

 

Mä olin itse monta vuotta pph:lla, aina eskariin saakka ja sieltäkin vielä menin iltapäiväksi pph:lle. Vanhempi siskoni oli aiemmin myös samaisella hoitajalla.

Oli aivan ihana hoitaja, keksi meille aina jotain puuhaa tai tekemistä, oltiin paljon pihalla, oli aina kunnon ruuat, oli paljon meidän muksujen kanssa leikeissä mukana, jne.. Erittäin hyvät muistot sekä äidilläni että mulla itselläni hänestä! Viihdyin hänellä hoidossa ihan loistavasti.
Oltiin myös yhteyksissä vapaa-ajallakin, hänen vanhempi lapsensa oli siskoni hyvä kaveri vielä lukioaikaan ja minun kanssani samanikäinen poika oli meillä usein leikkimässä, aina synttäreillä, jne.. Vieläkin moikataan ja jutellaan kun nähdään.

Tämä pph asuu muuten meidän lähellä nykyäänkin ja tekee samaa hommaa vieläkin. Jos mun täytyisi lapsi viedä hoitoon niin ehdottomasti hänet haluaisin hoitajaksi :flower:

 

Pelkkiä hyviä kokemuksia täälläkin. Tosin vain yhdestä hoitajasta kun kävi niin hyvä tuuri että saatiin noi kaksi ekaa samalle hoitotädille. Ei vaan taida Eija-täti jaksaa enää tätä viimeistä hoitaa, on sairastunut ja ilmeisesti joutuu eläkkeelle jäämään.

 

Noo... ainakin meidän tytön pph on älyttömän ihana

 

mulla oli kans ihana pph pienenä. edelleen jutellaan pitkät turinat kun tavataan

 

Mulla lämpöisiä muistoja lapsuudesta omasta perhepäivähoitajastani. Ja ennen kaikkea siitä, kun oma äitini oli pph, sain olla kotona ja oli kavereita. Koulusta oli turvallinen tulla kotiin, kun tiesin, että äiti on sielä. Ei me siihen aikaan taidettu retkillä käydä, mutta satuja äiti luki ja pihalla leikittiin paljon. Leipominen jäänyt mieleen tosi tärkeänä juttuna! Ei ollut vaikea tehdä päätöstä pph:ksi jäämisestä, kun omia lapsia tuli...!

 

Oon ehkä jäävi, mutta mun äiti onollut koko työikänsä pph. Milloinkaan ei negatiivista palautetta tullut, päinvastoin.
Ja tästä syystä tahtoisin omatkin lapseni pph:lle. Mutta en enää tiedä uskallanko. :/ Kaikki äidin työkaveritkin olivat aivan ihania! Ja meillä oli tosi hauskaa aina, kun hoitajia oli monta ihan lähekkäin. Pidettiin kaikenlaisia kemuja, hiihtokisoja, lettukestejä ym.ym. yhdessä.

Niistä ajoista on vaan hyviä muistoja. Ja mua kohdeltiin ihan samalla tavalla kun hoitolapsiakin heidän läsnäollessaan. =)

Tää voisi melkein olla mun kirjoittama. Äiti oli pph siihen asti kunnes menin tokalle luokalle kouluun. Eli itse olen aina ollut vaan äidillä hoidossa. Samalla tavalla meidänkin pihapiirissä oli useita pph:ia ja ydessä touhuttiin ja käytiin retkillä jne. Äidillä oli samat lapset taaperoista kouluikäisiksi ja kaikki viihtyivät vallan mainiosti! Ei valituksia keltään. Olipa joukossa puolipäiväisenä yksi "erityislapsikin".

Nyt omani on siis pph:lla toissapäivänä aloittanut ja minä kyllä luotan tuohon pph:aan. Hän on 20 vuotta jo alalla ollut ja koko ajan saman kunnan palveluksessa, joten uskon, että hän hoitaa hommansa kunnolla. Ja olen hänestä muuten pelkkää hyvää kuullutkin, ainoana miinuksena ajoittainen sairastelu. Toivottavasti nyt pysyy terveenä.

 

minäkin olin lapsena pph:lla samassa paikassa noin 4vuotta. päällimmäisenä on jäänyt mieleen se, että sinne oli mukava mennä. talossa oli koira ja kissoja ja pihalla navetta. navetassa kävimme harvemmin, mutta silloin kun sinne mentiin, niin se oli jännää se. ja hoitotäti opetti pelaamaan pelikorteilla...

 

Olin itse pienenä kahdella perhepäivähoitajalla ja muistan vieläkin, miten ihana oli olla siellä hoidossa. Turvallista ja kodinomaista, hyvää ruokaa, ensimmäisellä perhepäivähoitajalla oli hoitolapsena vain minä ja omat pojat ja tää hoitotäti sanoi aina äidilleni, että on kuin olis tullut tyttö perheeseen. Toinen hoitotäti oli yhtä mukava ja ihania muistoja sieltäkin. Tarhasta mulla on 5-6-vuotiaana paljon negatiivisempia muistoja, isoista ei niin "välitetty", paitsi joku mukava hoitaja sielläkin oli, ja tietysti kavereita, mut paljon ylimalkaisempaa ja laitosmaisempaa.
Omilla pojilla oli ennen tarhaa ihana perhepäivähoitaja, joka kävi lasten kanssa retkillä, antoi paljon positiivista palautetta ja yksilöllistä hoitoa, touhusi paljon lasten kanssa jne. Päiväkodeista on kokemusta laidasta laitaan, taso ja hoitajat paljon vaihtelevampia. Eikä hoito puoliksikaan niin yksilöllistä kuin pph:lla.

 

Meiä epelit on pph:lla, ja aluksi olin iha hoomoilasena kun pph heitti mitä ihmeellisempiä kysymyksiä.
Kuten "täytyykö tätä pienempää vahtia.."
Pojat ovat nyt vuoden olleet samalla pph:lla ja olen ollut äärimmäisen tyytyväinen. =)
Siellä ei kiroilla, tungetaan kasviksia ruokaan, ollaan pihalla säällä ku säällä.
Huomioidaan jokaikistä lasta tasavertoisesti, vaikkakin hänen omat lapsenlapsetki käyvät kylässä.
Pph on ensiapu kurrsitkin suorittanut, ja niitä on tarvittu.
Huolehtii hirveästi vaatetuksesta, pyytää suoraan lisää lämpimämpiä/parempia vaatteita, koska viima on kova ja kylmä.
Ja jos vaatteita on äiti tai isi unohdellut kotiin ( :ashamed: ) niin kyllä pph on omien lasten lasten vaatteilla pukenut lämpimämmin pojat..
On vattat täynnä, vaipat kuivat. Vitamiinitapuja, purkkaa annettu joka päivä.
Opettanut isompaa epeliä sanomaan tiettyjä äänteitä. On mini potalla reissannut (äiti meinas vasta kesällä opettaa )
Olen hänen kotonaan käynyt Tuppereilla ja ties muilla kutsuilla. Ollaan jopa yhdessä käyty kulmakunnan kuppilassakin..
Onhan niitä ärsytyksiäkin, mutta ne on niin pieniä (mutta tietty mä niistä jupisen kavereille). Mutta kenessä ei olis vikaa?
Että jos ensivaikutelman perusteella olisin vaihtanut paikkaa, niin oltais jääty hyvästä paikasta paitsi.
Kun juttelin noin parin kuukauden päästä,että jos pojat laittaisin päiväkotiin, niin täti vastas "ethän sinä nyt poikia voi viedä minulta pois.."
Sil o huumorii, I :heart: her!

Tsemppiä kaikille! Mun nuppuset on hyvässä hoidossa.

 

Olis vielä pal kivaa sanottavaa, mutta se menis jo romaaniks..