No kysynpä suoraan. Ei tästä sitten tappeluketjua, jooko?

[lunacy sioux]

Kyllä se vika taitaa useimmiten kuitenkin olla miehissä, eikä suinkaan naisissa. Mä olen nähnyt ihan tarpeeksi miehiä jotka ovat ITSE sitä mieltä että lapsenhoito kuuluu naiselle. Ja mies tarvitsee sen baariaikansa tai harrastuksensa töiden jälkeen. Aika älytöntä alkaa naisia syyllistämään miehen sovinismista.
Mies joka ei suostu edes vaippaa vaihtamaan tuskin viitsii olla minuuttia pidempään lapsensa kanssa kahdestaan.

Mä olen nähnyt ihan kumpiakin, ilokseni voin todeta että lähipiirissä enemmän niitä lapseensa keskittyviä ja perheensä kanssa viihtyviä isiä ja miehiä, jotka vaihtavat vaipan ja nousevat yöllä vauvan kanssa, isiä ja mieheiä jotka haluavat olla niin paljon mukana kuin vaan mahdollista.

Onneksi niitä osallistuvia isiäkin näkee =) Mutta valitettavasti myös niitä jotka naama norpan veellä ovat hetken lastensa kanssa. Ja viimiseksi mulle tulis mieleeni alkaa heidän vaimojaan syyttämään siitä että ovat lisääntyneet kuspään kanssa.

 

[minä vain]

Mä en ymmärrä miksi päivähoidosta on tehty niiiiin kamala asia.En itsekään laittaisi ihan pientä hoitoon (alle 2v) mutta siitä ylöspäin meillä lapset ovat viihtyneet todella hyvin hoidossa (ryhmiksessä ja päiväkodissa).Hoitopäivät on lyhyitä ja vuorotyön ansiosta arkivapaita tulee joka viikko.Kotona ollessa joutui koko ajan organisoida tekemistä/kavereita.

 

[Vieras]

Mä olin kyllä ajatellut olevani kotona sen 3 vuotta. Mutta nyt pistää miettimään että kuinka hemmetin isotuloisia miehiä kotiäideillä on että kotona olo on mahdollista?? Kertokaapa minulle. Meillä saa nettona 1300 euroa ja tiukkaa tulee olemaan. Kotihoidontuki + kuntalisä 70 euroa + sisarlisä 60 euroa miinus verot. Auto on velaton, asunnosta on lainaa mutta vähemmän tässä menee kuin vuokralla. Ahdistaa jo valmiiksi vaikka olen ollut perheellisenäkin opiskelija ja nytkin äippärahaa tulee vaan 500 euroa + hoitoraha. Ahdistaa kun pitää taas palata siihen hirveään niukkuuteen.

 

[Kotona Kirves Kädessä]

[Kyllä se vika taitaa useimmiten kuitenkin olla miehissä, eikä suinkaan naisissa. Mä olen nähnyt ihan tarpeeksi miehiä jotka ovat ITSE sitä mieltä että lapsenhoito kuuluu naiselle. Ja mies tarvitsee sen baariaikansa tai harrastuksensa töiden jälkeen. Aika älytöntä alkaa naisia syyllistämään miehen sovinismista.
Mies joka ei suostu edes vaippaa vaihtamaan tuskin viitsii olla minuuttia pidempään lapsensa kanssa kahdestaan.

Varmasti totta tuokin...Mutta hirvittävän moni nainen on kuitenkin sitä mieltä, ettei se siippa tiedä lastenhoidosta mitään.

 

[Vieras]

Mä olin kyllä ajatellut olevani kotona sen 3 vuotta. Mutta nyt pistää miettimään että kuinka hemmetin isotuloisia miehiä kotiäideillä on että kotona olo on mahdollista?? Kertokaapa minulle. Meillä saa nettona 1300 euroa ja tiukkaa tulee olemaan. Kotihoidontuki + kuntalisä 70 euroa + sisarlisä 60 euroa miinus verot. Auto on velaton, asunnosta on lainaa mutta vähemmän tässä menee kuin vuokralla. Ahdistaa jo valmiiksi vaikka olen ollut perheellisenäkin opiskelija ja nytkin äippärahaa tulee vaan 500 euroa + hoitoraha. Ahdistaa kun pitää taas palata siihen hirveään niukkuuteen.

Vastatkaapas että paljonko miehenne tienaavat. Meillä tulee tulot tippumaan n. 150 euroa ja se on meille ISO raha..

 

[persvakoonasana]

Tarvitseeko talo ostaa ja auto uusia, jos se tietää sitä, että lapset menevät aikaisemmin hoitoon? Eikö tuosta voisi päätellä sen, että materiaali menee edelle?

Sen enempää ketjua lukematta, kommentoin tuota talo- ja autoasiaa... Monilla saattaa olla auto ja talo hankittuna lainarahalla jo ennen raskautumista, jolloin taloudellinen tilanne ei salli monien vuosien kotonaoloa. Toisaalta myös monilla voi olla sen sorttinen työpaikka, mikä ei myöskään salli monen vuoden kotiäitiyttä. Näissä ei kuitenkaan mielestäni ole kyse siitä, että laittaisi materian lapsen edelle, vaan poikivat varmasti paljon hyvääkin, mm. turvallisuutta ja vakaata elämää talouden ollessa turvattuna.

Arvostan kuitenkin yhtä paljon molempia valintoja; kukin tekee itselleen ja perheelleen sopivimman ratkaisun, eikä tähän ole mitään ainoaa oikeaa vastausta.

 

[Vieras]

Mä olin kyllä ajatellut olevani kotona sen 3 vuotta. Mutta nyt pistää miettimään että kuinka hemmetin isotuloisia miehiä kotiäideillä on että kotona olo on mahdollista?? Kertokaapa minulle. Meillä saa nettona 1300 euroa ja tiukkaa tulee olemaan. Kotihoidontuki + kuntalisä 70 euroa + sisarlisä 60 euroa miinus verot. Auto on velaton, asunnosta on lainaa mutta vähemmän tässä menee kuin vuokralla. Ahdistaa jo valmiiksi vaikka olen ollut perheellisenäkin opiskelija ja nytkin äippärahaa tulee vaan 500 euroa + hoitoraha. Ahdistaa kun pitää taas palata siihen hirveään niukkuuteen.

Vastatkaapas että paljonko miehenne tienaavat. Meillä tulee tulot tippumaan n. 150 euroa ja se on meille ISO raha..

Noh, miksei vastauksia tule?

 

[vieras]

Mä olin kyllä ajatellut olevani kotona sen 3 vuotta. Mutta nyt pistää miettimään että kuinka hemmetin isotuloisia miehiä kotiäideillä on että kotona olo on mahdollista?? Kertokaapa minulle. Meillä saa nettona 1300 euroa ja tiukkaa tulee olemaan. Kotihoidontuki + kuntalisä 70 euroa + sisarlisä 60 euroa miinus verot. Auto on velaton, asunnosta on lainaa mutta vähemmän tässä menee kuin vuokralla. Ahdistaa jo valmiiksi vaikka olen ollut perheellisenäkin opiskelija ja nytkin äippärahaa tulee vaan 500 euroa + hoitoraha. Ahdistaa kun pitää taas palata siihen hirveään niukkuuteen.

Vastatkaapas että paljonko miehenne tienaavat. Meillä tulee tulot tippumaan n. 150 euroa ja se on meille ISO raha..

Noh, miksei vastauksia tule?

Tee oma aloitus tälle, muakin aihen kiinostais, mut harva varmaan jaksaa lukee näitä vanhoja ketjuja.

 

[lunacy sioux]

Mä olin kyllä ajatellut olevani kotona sen 3 vuotta. Mutta nyt pistää miettimään että kuinka hemmetin isotuloisia miehiä kotiäideillä on että kotona olo on mahdollista?? Kertokaapa minulle. Meillä saa nettona 1300 euroa ja tiukkaa tulee olemaan. Kotihoidontuki + kuntalisä 70 euroa + sisarlisä 60 euroa miinus verot. Auto on velaton, asunnosta on lainaa mutta vähemmän tässä menee kuin vuokralla. Ahdistaa jo valmiiksi vaikka olen ollut perheellisenäkin opiskelija ja nytkin äippärahaa tulee vaan 500 euroa + hoitoraha. Ahdistaa kun pitää taas palata siihen hirveään niukkuuteen.

Vastatkaapas että paljonko miehenne tienaavat. Meillä tulee tulot tippumaan n. 150 euroa ja se on meille ISO raha..

Noh, miksei vastauksia tule?

No minäpä vastaan. Mun mieheni tulot on noin 600 euroa käteen. Tiukkaa tekee, totta kai, mutta lapset hoidan kotona.

 

[Miili]

Ei oo rahasta kii, voidaan ostaa vähemmän tavaraa, mut mä haluun töihin. Mua ei vaan oo luotu kotiäidiks =) . Kotielämää tulee yhtä putkea vähän yli neljä vuotta kun syksyllä lähden töihin ja se neljä vuotta riittää loppuelämäks .

 

[Vieras]

No minäpä vastaan. Mun mieheni tulot on noin 600 euroa käteen. Tiukkaa tekee, totta kai, mutta lapset hoidan kotona.

Saatte varmasti ainakin asumistukea tai tt-tukea?
Oletteko eläneet isommilla tuloilla?

 

[Micosa]

Mä arvostan eniten sitä, että äiti valitsee sen vaihtoehdon minkä pää kestää. Oli se sitten duuni tai kotiäitiys. Mä itse valitsin kotonaolon nyt ainakin siihen asti että muksu on 2-3v mutta arvostan jos joku tajuaa lapsen hoitoon laittamisen olevan parempi ratkaisu jos pää meinaa kotona hajota.

Oma mielenterveys on tärkein.
Sen pohjalta miettii jokainen ratkaisunsa.

 

[TinyAngel]

Jokaisen ratkaisu on varmasti oikea hänelle itselleen. Ja turha siitä on kenenkään nenäänsä nyrpistellä. Pienelläkin palkalla voi hyvin kotiäidiksi jäädä. Silloin vaan pitää miettiä rahan käyttöä hieman enemmän.

 

[Cosmopolitan]

Mulle on tarkeampaa kotiaitiys. Miehen palkalla selvitaan hyvin.

 

[chrissy]

enää kuuppa kestänyt olla kotiäitinä, vaan kaipaan elämääni hiukan taloudellista turvaa, sosiaalisuutta sekä haastavia tilanteita, joita ei kotona olemalla voi saavuttaa..

näin mullakin. Ja sit et en jaksanu enää sitä jatkuvaa persaukisena olemista, penninvenyttämistä ja laskemista et onko mulla tähän rahaa vai ei.

yhden ihmisen palkalla oltas pärjätty nippanappa, mutta ei olisi koskaan saanut tulla mitään yllätysmenoja, koska muuten kaikki olis menny ihan kuralle.

Mä en halunnut syrjäytyä työmarkkinoilta, sekä halusin muitakin kontakteja kuin leikkipuiston äidit. Halusin muutakin keskustelua kuin lapset.

 

[vieras]

[Kyllä se vika taitaa useimmiten kuitenkin olla miehissä, eikä suinkaan naisissa. Mä olen nähnyt ihan tarpeeksi miehiä jotka ovat ITSE sitä mieltä että lapsenhoito kuuluu naiselle. Ja mies tarvitsee sen baariaikansa tai harrastuksensa töiden jälkeen. Aika älytöntä alkaa naisia syyllistämään miehen sovinismista.
Mies joka ei suostu edes vaippaa vaihtamaan tuskin viitsii olla minuuttia pidempään lapsensa kanssa kahdestaan.

Mun mielestä taas vikaa asenteiden puolella on ihan yhtä paljon naisissa, ellei jopa enemmänkin. Myös moni nainen ajattelee, että lastenhoito kuuluu luontevasti naiselle, samoin kotiin jääminen, eikä edes harkitse muita vaihtoehtoja saatika anna tilaa ja vastuuta miehelle. Jos jotain mies tekee, niin sekin pitää tehdä naisen ohjeiden mukaan. Näkee sen täältäkin monista teksteistä, että isyys ei monessa perheessä ole vanhemmuutta ollenkaan. Isä on vain joku tyyppi, hoitaja, joka tuo leivän pöytään.

 

[chrissy]

Sen verran kysyisin vielä ap:ltä ja niiltä muilta vannoutuneilta kotiäideiltä, että mikä on teidän palkkanne, kun töihin menette ja kuinka paljon jäisi teiltä plussan puolelle hoitomakujen ja työmatka ym kulujen jälkeen verrattuna niihin tukiin joita nyt saatte kotona ollessa?

Meinaan tällä, että esim. itse olen ollut 2 lapsen kanssa kotona ja saanut kotihoidontukea sekä kuntalisää (siis joskus silloin kuin asuin sellaisessa kunnassa, jossa sitä annettiin). Ja olen ollut myös sellaisessa matalapalkkaisessa työssä, jossa oli niin pieni palkka, jotta mulla jäi käteen vähemmän rahaa kahden hoitomaksun ja matkakulujen jälkeen, kuin silloin kun olin lasten kanssa kotona.

Kysyn vielä uudelleen

no mä voin vastata. kotona ollessani sain käteen 311e

nyt töissä kun olen ja työmatka on aika likellä joten toinen matkoista menee fillarilla. bensoihin menee kuussa sellanen about 50e ( riippuu ajoista )

käteenjäävä osuus on sellanen 1000-1200e. Mies yleensä maksaa hoitomaksun ja mä sitten muita juoksevia kuluja kuten sähkölasku tms. Käteen jää joka kuukausi melkein kaksi kertaa enemmän kuin kotona ollessani.
Aina on tilistä jääny seuraavaanki tiliin. Kesällä pystytään tekemään reissuja esim. muumimaahan, tms mihin ei olis varaa jos olisin vaan kotona.


Mutta kyllä oon onnellinen siitä et jos auto hajoo nii mä pystyn sen korjauttamaan, koska muuten se jäis parkkikselle.

 

[Kotipsykologi]

En jaksa lukea koko ketjua. Meidän tapauksessa ennen lasta ostettiin auto ja asunto - velkarahalla kylläkin. Mies maksoi elatusta aikaisemmista lapsistaan 220 eur, lainan lyhennyksiin meni autoon 200 eur, asuntoon 700 eur. Minun tuloni hoitovapaalla vain hoitoraha (ei kuntalisää). Miehen palkka netto jotain 1600 eur. Kaikki säästöt mitä minulla oli perinnöstä meni tuona aikana sekä ylimääräistäkin lainaa oli otettava sillä taloyhtiöön tuli remontteja. Aikas tiukkaa teki rahan suhteen vaikka mitään ylimääräistä ei ostettukaan. Työt aloitin osittaisella hoitovapaalla ja nettotuloni oli silloin samat kuin olisin ollut töissä täysiaikaisesti.

Tottakai olisin halunnut hoitaa lapseni itse, mutta koulutettuna ihmisenä haluan pitää vakituisen työpaikkani ja tienata myös oman osuuteni meidän yhteisiä menoja varten. Haluan oman kodin, jota laittaa nätiksi. Autoakin tarvitaan, sillä lasta ei voi muuten kuljettaa hoitoon. Paljon olen tuota hoitoasiaa miettinyt, mutta tämä on meidän kannalta paras ratkaisu.

 

[MinäVain]

Minä arvostan kotiäitiyttä jos on pakko jompikumpi valita, mutta kaikilla ei ole mahd. olla kotona taloudellisesti. Itsellä työpaikka johon palata hoitovapaiden jälkeen, vähänhän se tiukkaa välillä tekee elellä vain miehen rahoilla kun toi kodinhoitotuki on aikas pieni rahasumma. Jokainen tekee niinkuin itselle passaa.

 

[vieras]

On tämä yhteiskunta hieman vinksallaan jos se, että haluaa elättää perheensä on lasten hylkäämistä Kelan tilastojen mukaan valtaosa äideistä käyttää hoitovapaaoikeutta + pieni osa iseistä. En muista oliko yleisin hoitovapaan pituus puoli vuotta vai mitä, mutta on sekin jo paljon kun lapsen kehitystä ajattelee.

En edes usko, että yhteiskunta kestäisi sitä, että jokainen äiti hoitaisi jokaisen lapsensa kolmivuotiaaksi kotona. Karrikoiden 'työäidit' mahdollistavat kotiäitiyden, hoitovapaan ja kotihoidontuen. Olen varma, että etuuksista ja oikeuksista leikattaisiin aika nopeasti jos kaikki valitsisivat kotiäitiyden. Ja mitä muuta siitä seuraisikaan naisten asemalle työmarkkinoilla.

Lähdin itse töihin lapsen ollessa 2v ja risat ihan sen vuoksi, että sain paremmin palkatun työn lyhyemmällä työajalla ja -matkoilla. Jos olisin ollut kolmeen vuoteen asti kotona, olisin palannut vanhan työhöni, jonka vuoksi lapsi olisi ollut 9-10h/pvä hoidossa. Minusta se oli huomatavasti pienempi paha mennä töihin kun lapsen hoitoaika oli ja on yhä 6-7h/pvä.

 

[lunacy sioux]

No minäpä vastaan. Mun mieheni tulot on noin 600 euroa käteen. Tiukkaa tekee, totta kai, mutta lapset hoidan kotona.

Saatte varmasti ainakin asumistukea tai tt-tukea?
Oletteko eläneet isommilla tuloilla?

Ollaan eletty ns isommillakin tuloilla. Mutta silloinkin ne tulot oli pienet.
Me saatiin asumistukea jo silloin kun mies kävi töissä, eli hänellä oli tosi surkea palkka!

 

[Surina74]

Useimpien vastaus tulee varmaan olemaan muuta kuin lyhyt vastaus, mutta ei takerruta muiden vastauksiin hirveästi, jooko?

Kumpaa arvostat enemmän, kumpi on mielestäsi tärkeämpää, kumpaa pidät helpompana itsellesi? Kotiäitiys vaiko työssä oleminen? Miksei vain miehen palkalla pärjää, jos on tarkempi kuluista? Tarvitseeko talo ostaa ja auto uusia, jos se tietää sitä, että lapset menevät aikaisemmin hoitoon? Eikö tuosta voisi päätellä sen, että materiaali menee edelle?

Mie arvostan kotiäitiyttä, etenkin kun lapset alle 3-vuotiaita. Tärkeämpää varmasti lapsille äidin/isän läsnäolo kuin se, että äitiä/isää ei näe niin paljoa, mutta voi ostaa hienoja juttuja enemmän.

Koen kotonaolon helpommaksi MUTTA puuduttavammaksi. Mun mielipiteeni kelluu jossain välimaastossa; materiasta tingitään nyt kun lapset ovat pieniä (4v5kk ja 2v4kk), heillä on 12 hoitopäivää kuussa, ja nekin päivät pyritään pitämään kohtuullisen mittaisena. Olin kotona 3½ vuotta kahden lapsen kanssa. Nyt lapsilla yli 2kk kesäloma hoidosta...Itselläni palapelin tekee haastavaksi se, että olen opiskelija ja keikkatyöläinen, mutta ennen kaikkea äiti
=) Tämä ei onnistuisi, jos mies ei olisi täysillä mukana.

 

[halipula]

Kotiäitinä töissä.... elikkä tein ja tulen tällä kakkosellakin tekemään lyhennettyä työviikkoa 3pv töitä ja 4 pv kotona. Jos en olisi töissä, en olisi hyvä äiti. Nyt olen hyvä äiti lapsilleni. Mulla ei vaan kertakaikkiaan pää kestäisi olla pelkästään kotona. Kiva kun on niitä ketkä pystyy. Rahallisesti kyllä pärjättäisiin vaikka olisinkin kotona.