ninaTT ja muut kiintymysvanhemmuuden kannattajat!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "tiu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Jenis";22613260]Mä haluaisin nähdä kun ap:lla on 3 alle kouluikäistä lasta, tai vastaavasti esim. todella paha mahatauti/migreeni/influenssa :)[/QUOTE]

Ei pidä tehdä lapsia niin tiheästi ettei jaksa hoitaa niitä. 3-4 vuoden ikäerot vähintään niin jaksaa panostaa jokaiseen ;)

Mulla on ollu mahatautia ja vaikka mitä, ihan hyvin on sujunu. Lapsi nyt 2,5v.
 
[QUOTE="vieras";22613265]Ei helvetti, mitä on kiintymysvanhemmuus? Kaikilla vanhemmilla on kiintyssuhde lapseensa (normaaleissa tapauksissa) sen laatu on se lapsen kannalta olennaisin kysymys.

Kuullostaa siltä, että toi on enemmän läheisriippuvuutta, joka lopulta aiheuttaa hankaluuksia lapsille, koska vanhemmat ei vaan osaa päästää irti. Ihan kivaa varmaan aluksi, mutta se lapsi kasvaa ja sitä erillisyyttä pitäis tukea. Se on kaikille ahdistava prosessi, mutta te ette tue lastanne siinä vaan sidotte sen itseenne. Sabotoitte sitä kehitystä.

Kantoliinat, imetys ja kestoilu on ihan jees, mutta silläkin on rajansa![/QUOTE]

Lapsi itsenäistyy omaa tahtiansa. Lähtee kyllä äidin sylistä kun sen aika on. Mulla on todisteitakin jo :D

Mun lapsi ei siis ainakaan vaikuta erityisen riippuvaiselta musta ikäisekseen. Menee itekseen nukkumaan, osaa pukea itsensä, tykkää olla tädillänsä, mummeilla yms hoidossa vaikkei ollut käytännössä ollenkaan musta erossa ennen 1v3kk ikää, yökylässä vasta omasta tahdostaan 2v5kk iässä. Liinassa vietti ekat puoli vuotta. Imetän yhä. Riippuvaisuuden sijaan kiintymysvanhemmuudella kasvaa vahvoja ja itsenäisiä lapsia. Itsenäistäminen ja itsenäistyminen ovat kaksi eri asiaa :) Meillä harrastetaan itsenäistymistä.
 
[QUOTE="Jenis";22613260]Mä haluaisin nähdä kun ap:lla on 3 alle kouluikäistä lasta, tai vastaavasti esim. todella paha mahatauti/migreeni/influenssa :)[/QUOTE]

no mulla on 3 alle kouluikäistä lasta, nuorin 5kk, ja toteutan kyllä kokolailla samaa kuin ap. sitteriä käytän kun teen jotain "vaarallista", käsittelen esim kuumaa ruokaa joka voi roiskahtaa manducassa olevan vauvan päälle.
 
Lapsi itsenäistyy omaa tahtiansa. Lähtee kyllä äidin sylistä kun sen aika on. Mulla on todisteitakin jo :D

Mun lapsi ei siis ainakaan vaikuta erityisen riippuvaiselta musta ikäisekseen. Menee itekseen nukkumaan, osaa pukea itsensä, tykkää olla tädillänsä, mummeilla yms hoidossa vaikkei ollut käytännössä ollenkaan musta erossa ennen 1v3kk ikää, yökylässä vasta omasta tahdostaan 2v5kk iässä. Liinassa vietti ekat puoli vuotta. Imetän yhä. Riippuvaisuuden sijaan kiintymysvanhemmuudella kasvaa vahvoja ja itsenäisiä lapsia. Itsenäistäminen ja itsenäistyminen ovat kaksi eri asiaa :) Meillä harrastetaan itsenäistymistä.

Miksi lapsen kuuluu itsenäistyä noin pienenä? Onko jotenkin hienompaa, kun hän tekee itse voileipänsäkin 3-vuotiaana ja käy kaupassa viiden vanhana?
 
[QUOTE="vieras";22615337]Miksi lapsen kuuluu itsenäistyä noin pienenä? Onko jotenkin hienompaa, kun hän tekee itse voileipänsäkin 3-vuotiaana ja käy kaupassa viiden vanhana?[/QUOTE]

Jos hän itse haluaa ja jos se on hänen aloitteestaan niin siinä ei ole mitään vikaa =) Hyvä vain! Sen sijaan jos hänet painostetaan tai pakotetaan siihen niin se ei tietenkään ole hyvä asia. Lapsi itsenäistyy omaa tahtiaan. Ei ole lapselle hyväksi yrittää nopeuttaa tai jarruttaa sitä kehitystä.
 
Juu kilpailua ja pätemistähän se on jos haluaa tarjota omalle lapselleen parasta mihin kykenee.

Sitä parasta voi tarjota voi tarjota ilman paasaamista ja toisten tapojen väheksyntään. Eiköhän jokaanen normaali vanhempi tarjoa sitä parasta mihin kykynee.

Tällä palstalla äitiydestä on tehty kilpalaji ja tuskin olen ainoa joka on tuota mieltä. Enkä ole nyt tätä ajatusta kohdistanut keneenkään.
 
Lapsi itsenäistyy omaa tahtiansa. Lähtee kyllä äidin sylistä kun sen aika on. Mulla on todisteitakin jo :D

Mun lapsi ei siis ainakaan vaikuta erityisen riippuvaiselta musta ikäisekseen. Menee itekseen nukkumaan, osaa pukea itsensä, tykkää olla tädillänsä, mummeilla yms hoidossa vaikkei ollut käytännössä ollenkaan musta erossa ennen 1v3kk ikää, yökylässä vasta omasta tahdostaan 2v5kk iässä. Liinassa vietti ekat puoli vuotta. Imetän yhä. Riippuvaisuuden sijaan kiintymysvanhemmuudella kasvaa vahvoja ja itsenäisiä lapsia. Itsenäistäminen ja itsenäistyminen ovat kaksi eri asiaa :) Meillä harrastetaan itsenäistymistä.

mulla kans esikoinen 6v ja tosi reipas ja itsenäinen. nukkuukin omassa huoneessaan eikä oo koskaan harrastanu sitä että laukkais sieltä meidän väliin kun sai olla meidän välissä yöt niin pitkään kuin halus.
 
Jos hän itse haluaa ja jos se on hänen aloitteestaan niin siinä ei ole mitään vikaa =) Hyvä vain! Sen sijaan jos hänet painostetaan tai pakotetaan siihen niin se ei tietenkään ole hyvä asia. Lapsi itsenäistyy omaa tahtiaan. Ei ole lapselle hyväksi yrittää nopeuttaa tai jarruttaa sitä kehitystä.

Etkö sä nimenomaan pienestä asti sitä yritä tehdä, että hän itsenäistyy pian?
 
Sitä parasta voi tarjota voi tarjota ilman paasaamista ja toisten tapojen väheksyntään. Eiköhän jokaanen normaali vanhempi tarjoa sitä parasta mihin kykynee.

Tällä palstalla äitiydestä on tehty kilpalaji ja tuskin olen ainoa joka on tuota mieltä. Enkä ole nyt tätä ajatusta kohdistanut keneenkään.

Niin, sehän on väheksyntää kun tulee kysymään neuvoja :whistle: Miksi koet ap:n toiminnan väheksymiseksi?
 
[QUOTE="vieras";22615355]Etkö sä nimenomaan pienestä asti sitä yritä tehdä, että hän itsenäistyy pian?[/QUOTE]

Miten niin? Koetko kantoliinailun, imetyksen ja perhepedin itsenäistämiseksi ja painostamiseksi?
 
Tiimarinvihko, ehkä aloittaja ilmaisi itseään epäselvästi =) En usko, että hakee mitään titteliä tai kruunua, mutta tämä oli hänen tapansa kysyä onko satunnainen sitterinkäyttö lapsen kannalta ok. Hän halusi mielipiteitä vain samanhenkisiltä kasvattajilta eikä sellaisilta, joiden mielestä kannettu lapsi menee pilalle. Ainakin itse ymmärsin hänen tekstistään näin.

Mä taas uskon, että ap:n syvimmät ajatukset tuli tuossa kysymyksen muotoilussa esiin ja kyse on nimeenomaan suorittamisesta ja tittelistä. :p
Valitettavasti mä olen aika vahvasti sitä mieltä, että jos joku haluaa lokeroida itsensä johonkin kategoriaan ja näin ollen rajoittaa omia ajatuksiaan, tekemisiään ja olemistaan, niin kyse on silloin jonkinkaltaisesta pätemisestä, suorittamisesta tai vastaavasta. Miksi muuten kukaan haluaisi laittaa itsensä niin ahtaaseen lokeroon? Mulle tulee hengenahdistusta pelkästä ajatuksesta.

Muuten niin kutsutun kiintymysvanhemmuuden periaatteet ovat hienoja ja uskon että moni tekee paljonkin asioita lapsentahtisesti kiintymysvanhemmuuden suuntaisesti ilman että tekee siitä suurta numeroa.
 
Miten niin? Koetko kantoliinailun, imetyksen ja perhepedin itsenäistämiseksi ja painostamiseksi?

Sähän annat lapsen jäädä esim. ulos, kun itse lähdet sisälle? Et kiellä häntä vaarallisissa tilanteissa, vaan luotat että hän itse selviää. Ja kouluun lähtiessä hän on itse vastuussa myöhästymisistään, valvomisistaan (nyt myös) jne.
Milloin hän kokee luottavansa suhun, jos sysäät vastuun hänelle lähes kaikessa?
 
Tuli muuten mieleen, että kun likka oli aivan pieni vauva niin yks exän kaveri sanoi, että likasta tulee sylivauva kun pidetään sylissä koko ajan. Siis ensinnäkin eihän se ihminen nähnyt koko totuuttaa paljonko likka sylissä on. Toiseksi kyseessä oli kuitenkin pieni vauva. Kolmanneksi likka kuitenkin oli sitterissä ja lattiallakin.

Eikä likasta mitää sylivauvaa tullut vaan jo hyvin pienestä oli niin virtaa täynnä ja pystympään asentoon piti päästä aika pienenä jo. Jossakin vaiheessa likka piti laittaa sitteriin pulloruokinnan ajaksi koska sylissä siitä ei tullut mitään. Likka vain kiemurteli ja maidonjuonnista ei meinannut tulla mitään. Sitterissä makooli aivan rauhassa ja joi maitonsa.
 
Niin, sehän on väheksyntää kun tulee kysymään neuvoja :whistle: Miksi koet ap:n toiminnan väheksymiseksi?

Enkös mä justiin kirjoottanu etten kohdistanu asiaa mitenkään kehenkään. Ihan yleisesti puhuun asiasta koska tämä ketju on nyt paisunu johonkin aivan muuhun mitä ap tarkootti.
 
[QUOTE="vieras";22615398]Sähän annat lapsen jäädä esim. ulos, kun itse lähdet sisälle? Et kiellä häntä vaarallisissa tilanteissa, vaan luotat että hän itse selviää. Ja kouluun lähtiessä hän on itse vastuussa myöhästymisistään, valvomisistaan (nyt myös) jne.
Milloin hän kokee luottavansa suhun, jos sysäät vastuun hänelle lähes kaikessa?[/QUOTE]

Minä en siis myöskään tee lasta riippuvaiseksi minusta. Sanoin jo, SEKÄ jarruttelu ETTÄ painostaminen ovat väärin lasta kohtaan. Lapsi itse itsenäistyy omaa tahtiaan, ei minun määräysteni mukaisesti. En minä "sysää vastuuta" hänelle. En vain riistä sitä häneltä. Hänellä se on alunperin ollut, hän saa päättää omasta elämästään, ja jos ei koe tarvetta päättää niin jättää päätöksen minulle.

Mulla ei ole tarvetta sitoa lasta kiinni muhun tai elää hänen kauttaan.
 
Missä hitossa on maalaisälli? Tutkimuksia tulee ja tutkimuksia menee. Se mikä tänään on tutkimusten mukaan "suositeltavaa" voi 10 vuoden päästä olla romukopassa. Ja näiden tutkimusten pohjalle rakennettuihin kasvatusfilosofioihin äidit sitten hurahtaa. Tosin tahtoisin mäkin olla noiden opusten kirjoittaja - tienaavat hyvät rahat heikolla omalla tunnolla varustetuilta äideiltä.

Jos me äidit olemme hengissä ja suht koht terveinä selvinneet, niin ei siellä kaikki voi olla ollut niin väärin. Ennen luotettiin mummojen ja mammojen apuun ja neuvoihin, nykyään ei. Ne on korvattu "luonnollisilla" kasvatusmenetelmillä jotka tuottanut on eriniset tutkimukset...Jokainen voi sitten miettiä henkkoht mikä sitä luonnollista on, sekö että vanhempi sukupolvi opastaa nuorempaa vai yliopistosta valmistuneet tutkijat (jotka edelleen eivät pysty erottelemaan noissa tutkimuksissaan esim. geeniperäisyyden vaikutuksia lapseen, luonteen merkitystä, kasvuympäristön merkitystä) Kun menetetään ote luonnollisuuteen saadaan näitä "tittelivanhempia". Hukassa ollaan a pahasti
 
Missä hitossa on maalaisälli? Tutkimuksia tulee ja tutkimuksia menee. Se mikä tänään on tutkimusten mukaan "suositeltavaa" voi 10 vuoden päästä olla romukopassa. Ja näiden tutkimusten pohjalle rakennettuihin kasvatusfilosofioihin äidit sitten hurahtaa. Tosin tahtoisin mäkin olla noiden opusten kirjoittaja - tienaavat hyvät rahat heikolla omalla tunnolla varustetuilta äideiltä.

Jos me äidit olemme hengissä ja suht koht terveinä selvinneet, niin ei siellä kaikki voi olla ollut niin väärin. Ennen luotettiin mummojen ja mammojen apuun ja neuvoihin, nykyään ei. Ne on korvattu "luonnollisilla" kasvatusmenetelmillä jotka tuottanut on eriniset tutkimukset...Jokainen voi sitten miettiä henkkoht mikä sitä luonnollista on, sekö että vanhempi sukupolvi opastaa nuorempaa vai yliopistosta valmistuneet tutkijat (jotka edelleen eivät pysty erottelemaan noissa tutkimuksissaan esim. geeniperäisyyden vaikutuksia lapseen, luonteen merkitystä, kasvuympäristön merkitystä) Kun menetetään ote luonnollisuuteen saadaan näitä "tittelivanhempia". Hukassa ollaan a pahasti

Kiintymysvanhemmuus/vaistovanhemmuus eivät ole mitään uusia muotijuttuja vaan ikiaikainen tapa hoitaa lapsia. Länsimaihin ideologia alkoi rantautumaan (takaisin) 1950-luvulla.
 
Ahaa. Tuo ensimmäisen sivun kommentti vaikutti kovasti siltä, että olisi ap:lle suunnattu. Väärinymmärrys ilmeisesti.

Mun eka kommentti tähän ketjuun oli sivulla 2 eikä siis tosiaan mitenkään ap:ta tai ketään tiettyä kohtaan. Olisin tosiaan voinut kyllä lisätä siihen, että yleisellä tasolla.
 
Ai oliko se vasta tokalla? Meni sekasin :D Kuitenkin, sun eka kommentti.

No mun piti käydä tarkistamas, että oliko se ekalla vai tokalla sivulla. :laugh: Tämä ketju on kyllä paisunu aivan joksikin muuksi mitä ap alunperin varmastikaan tarkootti, mutta eiköhän se ole ihan normimenoa täällä. :D
 
No mun piti käydä tarkistamas, että oliko se ekalla vai tokalla sivulla. :laugh: Tämä ketju on kyllä paisunu aivan joksikin muuksi mitä ap alunperin varmastikaan tarkootti, mutta eiköhän se ole ihan normimenoa täällä. :D

Aika basic :cool: Mut vähän nyt meni pieleen ku eka niin vakavana haastetaan toisiamme ja sit mä menin sekasin ja sit kyllä petti pokka kokonaan :laugh:
 

Yhteistyössä