A
Ap:lle
Vieras
Jaa minä vai?
Eikö sinua huoleta pikkunyhverön tilanne??
Viimeksi muokattu:
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Jaa minä vai?
Tuntuuko susta kuitenkin, että JOS jollakin tapaa olisi mahdollista saada masennus pois, niin sen tekisit? Siis joku hoito tms jolla se olisi mahdollista. Mä uskon, että tuo naisena olemisen vastenmielisyys liittyy oleellisesti sulla masennukseen. Jos mieliala helpottuisi, niin nekin ajatukset ehkä helpottuisi.
Eikö sinua huoleta pikkunyhverön tilanne??
Eikö sinua huoleta pikkunyhverön tilanne??
Alkuperäinen kirjoittaja pikkunyhverö;11250326:En oikein edes tiedä. Voisi kai sen poiskin saada jos siihen olisi joku siedettävä keino. En jaksa kauheasti enää uskoa kuitenkaan että mikään tähän auttaisi. Voihan tämä kaikki johtua iästänikin, monet vanhemmat tuttavani ovat kertoneet että olivat nuorina hyvinkin masentuneita ja se vaan katosi sitten iän myötä, lähempänä kolmeakymppiä. En minä jaksa olla kovin kiinnostunut omista asioistani.
Hmm, joo. Miksei se voisi olla niinkin. Mä oon ollut masentunut yläasteella, lukiossa ja ajoittain vielä vanhempanakin. Nyt olen 31 ja koen olevani aika hyvin tasapainossa. Sitä jotenkin osaa irroittautua paremmin omista mielenheilahteluista. Tai jotenkin tunnistaa sen, kun oma mieli alkaa "kiukutella" ja pyöritellä lumipalloefektin aiheuttavia negatiivisia ajatuksia. Osaa ajatella, että "no niin tää on vaan tällainen hetkellinen fiilis" ja päästää siitä irti. Toki hormonaalisetkin tekijät voivat vaikuttaa (mulla on aika usein ihan selkeitä pms-oireita, mutta niissäkin on sama juttu: kun tunnistaa ne pms-oireiksi niin osaa jättää sen mielialan ja negatiiviset ajatukset omaan arvoonsa). Toisaalta sanot, että et jaksa olla kovin kiinnostunut omista asioistasi. Se eroaa mun aikaisemmista fiiliksistä siinä, että mulla just ehkä tuli pyöritettyä liikaa niitä omia asioita mielessä. Omat kroppakompleksit ja muut tuntuu nykyään aika toissijaisilta asioilta. Sekin vaikuttaa, kun on esim. oman läheisen vakava sairaus joka on pistänyt asioita tärkeysjärjestykseen.
Vaikutat fiksulta ihmiseltä. Varmaan jos pystyisit jotenkin "tutkia" sitä omaa naiseuden vihaamistasi niin voisit päästä paremmin perille mistä se voisi johtua ja siten saada sen hellittämään. Toki sitten täytyisi myös hellittää siitä naiseuden vihaamisesta tai ainakin jotenkin päästä sen ulkopuolelle ikään kuin tarkkailemaan mitä se tunne ja ne ajatukset tarkoittavat. Mutta olisihan se mahtava ajatus, jos masennus ja nuo ajatukset hellittäisivät. Kyllähän psykologikin voisi auttaa, jos vaan olisi sellainen jonka kanssa olisi samalla aaltopituudella.
Alkuperäinen kirjoittaja pikkunyhverö;11250885:Mulla meni ihan totaalisesti ohi kyllä tuo henkirikoshomma, jos se heppu aborttiin viittasi niin sehän ei Suomessa ole henkirikos vaikka joku niin saattaisi toivoakin
Mutta joo. Hankalapa sitä on tietää mitä tämä pohjimmiltaan on. Välillä on paska olo ja välillä ei, olen itsekin kyllä huomannut että varsinkin ennen menkkoja saatan mennä tosi huonoon kuntoon, syömättömyyteen, nukkumattomuuteen ja itsensä vahingoittamiseen asti jne. Toisaalta semmoinen olo voi tulla ihan milloin tahansa, että en ole niin varma tuosta hormoniasiastakaan. Saattaa kuulostaa vähän oudolta mutta mulla ei tosiaan ole juurikaan motivaatiota edes yrittää parantua. Varmaan olen jotenkin tottunut siihen että olen tämmöinen.
Alkuperäinen kirjoittaja pikkunyhverö;11251283:Olen itsekin tuota vitamiinihommaa miettinyt. Kalaöljyihin en koske kun olen kasvissyöjä enkä muutenkaan kauhean mielellään popsi pillereitä. Jossain vaiheessa söin spirulinatabletteja ja ainakin tuntui että ne olisivat vähän auttaneet, pitänee ostaa niitä taas ja tunnustella. Kosteusvoiteet ja sellaiset ovat mulla olleet luonnonkosmetiikkaa aika pitkään jo, siis eivät sisällä parabeeneja jne.
Mietin tässä että onko sinusta pikkunyhverö milloin otettu viimeksi esim. perus/pientä verenkuvaa ja muita yleisiä lab.kokeita, esim. kilpirauhasarvoja, toisinaan veriarvoista löytyy selitys omaan pahaan oloon. Itselläni menaisi muutaman kerran lähteä taju, anemian vuoksi.
Joo kannattaahan sitä kokeilla niitä spirulinatabletteja jos niistä on aiemmin ollut apua. B-vitamiinia varmaan syötkn purkista jos olet kasvissyöjä?
Mulle tuli vielä mieleen joitakin kirjoja, joita olen itse lukenut ja kokenut hyviksi. Se tunne, mikä mulla ekana tulee mieleen kun luen sun tekstejä on häpeä. Siis että se olisi siellä tietyllä lailla taustalla. Siispä ekana tuli mieleen Ben Malisen kirja Häpeän monet kasvot. Se on kokonainen kirja häpeästä, ihan hyvä mun mielestä.
Sitten yksi hyvä on Daniel Golemanin Tunneäly -lahjakkuuden koko kuva. Se taas kertoo tosi havainnollisesti ja yksityiskohtaisesti just siitä miten tunteet toimii, miten se negatiivinen tunneryöpsähdys tapahtuu jne. Itse koin sen jotenkin valaisevaksi ja se auttoi mua rauhoittamaan omia tunneheittelyitä. Ja tajusin jotenkin paremmin sen ajatusten ja tunteiden yhteyden. Siis sen, että ajattelemalla negatiivisia asioita ruokin negatiivisia tunteita (jotka vaan lisääntyy ja kasvaa kun ajattelen negatiivisia asioita), ja toisaalta negatiiviset tunteet "ajaa" myös ajattelemaan negatiivisesti ihan automaation tavoin, etenkin jos sitä niiden välistä vaikutusta ei tiedosta. Mutta kun sen tiedostaa, niin pystyykin ajatella että "jahas, mulla on nyt vaan hormoneista tai muusta johtuen paska olo ja siksi pyörittelen negatiivisia asioita päässäni. Asiat ei oikeasti olekaan niin huonosti ja elämä ei oikeasti ole niin paskaa kuin miltä just nyt tuntuu. Koitanpa nyt olla lietsomatta tätä oloa yhtään enempää." Eihän tuo kokonaan sitä huonoa oloa vie saman tien pois, mutta se rauhoittaa sitä kierrettä jossa negatiiviset ajatukset ruokkii negatiivisia tunteita ja toisin päin.
Sitten yksi ihan mielenkiintoinen kirja tunteista on Antti Pietiäisen Tunne, antitunne, perimä. Ja vielä josta oon tykännyt: Alice Millerin Lahjakkaan lapsen tragedia.
Siinä joitakin kirjavinkkejä jos kiinnostaa.
Alkuperäinen kirjoittaja pikkunyhverö;11252009:Juu, mulla on ihan hyvin taustatietoa noista asioista kun tuli lukiossa luettua psykologian kaikki kurssit ja näistäkin asioista oli silloin puhetta. Kiitti vinkeistä kuitenkin, tuskin se sinänsä pahaakaan tekis lukea.
Alkuperäinen kirjoittaja pikkunyhverö;11254230:Ainakaan en ole sentään raskaana, sehän se olis tästä vielä puuttunutkin.