Niin vai näin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Äiti...kin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

Äiti...kin

Vieras
Henkilöt: mies ja nainen
Tilanne: miehellä on villapaita, jonka entinen tyttöystävä on kutonut ja mies pitää sitä suuressa arvossa. Naiselle paita on aluksi samantekevä, mutta kun selviää että exä on useasti yrittänyt vokotella miestä uuden suhteen aikana, nainen haluaa että paidasta luovutaan. Mies ei suostu, koska se on niin täydellisen lämmin.
Lapsiakin syntyy ja nainen kutoo miehelleen villapaidan. Samoihin aikoihin nainen "hukkaa" miehen exän tekemän villapaidan. Mies ei pidä naisen tekemästä paidasta, koska se on liian iso ym. Mies haluaa vanhan paitansa ja kerta toisensa jälkeen vaatii paitaa takaisin, vaikka nainen on asiasta hyvin loukkaantunut, koska kokee, että paita asetetaan hänen edelleen.
Lopputulos: ikiaikainen erimielisyys, joka johtuu siitä että kumpikaan ei anna periksi
Ratkaisu: kerro sinä se!
 
Se on villapaita. Mies pitää sitä arvossa, koska se on hänelle kudottu. Ei halua luopua siitä, kun se on lämmin. Nyksän tekemä villapaita ei ole hänelle sopiva, eikä siis tykkää siitä niin paljon. Miehen eksä on vokotellut miestä, ilmeisesti mies ei ole kuitenkaan lämmennyt asialle. Ei siis syytä heittää hyvää villapaitaa pois. Nyksä taas on sairaalloisen mustasukkainen seinähullu, joka oikeasti kuvittelee, että joku villapaita menee hänen edelleen.

Ratkaisu: miehen kannattaa lähteä mahdollisimman kauas tuosta hullusta naisesta. Kun oikeasti, loppujen lopuksi... se on yks helvetin villapaita. Ei muuta.
 
Kumpikin on suoraan sanottuna pässejä. Tosiaan tapella nyt jostain paidasta!
En sanois että nainen on sairaalloisen mustasukkainen, mutta hiukan rajan yläpuolella mennään kyllä. Oli väärin "hukata" miehen lempipaita. Todennäköisesti mies oikeesti vaan tykkää siitä koska on lämmin ja mukava päällä, miehet tuppaa olemaan käytännöllisesti ajattelevia tämmösissä jutuissa, Naisen pelkona ilmeisesti on, että paidalla on miehelle eksään liittyvää tunnearvoa, mut näin ei siis todennäkösesti ees ole.
Mies on toisaalta hienotunteeton sika, kun ei ymmärrä, miten suhtautumisensa paitaan loukkaa vaimoa. Todennäkösesti ei ihan tajua tätä naisen logiikkaa asiassa.
 
  • Tykkää
Reactions: Data
Alkuperäinen kirjoittaja Sopivasti lihava mäyrä;29687995:
Se on villapaita. Mies pitää sitä arvossa, koska se on hänelle kudottu. Ei halua luopua siitä, kun se on lämmin. Nyksän tekemä villapaita ei ole hänelle sopiva, eikä siis tykkää siitä niin paljon. Miehen eksä on vokotellut miestä, ilmeisesti mies ei ole kuitenkaan lämmennyt asialle. Ei siis syytä heittää hyvää villapaitaa pois. Nyksä taas on sairaalloisen mustasukkainen seinähullu, joka oikeasti kuvittelee, että joku villapaita menee hänen edelleen.

Ratkaisu: miehen kannattaa lähteä mahdollisimman kauas tuosta hullusta naisesta. Kun oikeasti, loppujen lopuksi... se on yks helvetin villapaita. Ei muuta.

Just näin!
 
Voi kai joku vaate olla mieleinen, vaikka se olisikin saatu exältä?
Jos se on lämmin, sopiva ja istuva jne. pitäisikö sitä lakata käyttämästä, koska sen antaja on ex, jonka kanssa ei enää seurustella.:O

Pitäisikö exiltä saadut tavarat hävittää. Kirja kirjahyllystä pois, ehdotomasti ei luettavien teosten joukkoonko?


Jos ex yritää saada miestä takaisin, tehnee hän sen siitä huolimatta, vaikka villapaitaa ei olisi, tai vaikka mies käyttäisi uuden kumppaninsa tekemää villapaitaa.

Minusta tuo villapaita on saanut tässä aika suuren painoarvon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti...kin;29688059:
Niinpä niin. Ehkä parisuhteessa voisi kunnioittaa toisen toivetta, jollei mahdottomia pyydä - vaatteet, kirjat, korut... ne on kuitenkin materiaa.

Mutta miten jokin tavara voi nostaa noin kamalan myrskyn?
Ja eikö parisuhteessa pitäisi pystyä kunnioittaman toisen toivetta pukeutumisen suhteen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti...kin;29688059:
Niinpä niin. Ehkä parisuhteessa voisi kunnioittaa toisen toivetta, jollei mahdottomia pyydä - vaatteet, kirjat, korut... ne on kuitenkin materiaa.

Tai sitten ihminen, joka on mustasukkainen villapaidalle, vois mennä jonkun kanssa vähän keskustelemaan. Ei se ihan tervettä ole, että pyytää toista hävittämään jonkun tavaran, jonka on exältä saanut. Mä ymmärrän, jos kyseessä olis vaikkapa vihkisormus ja se mies käyttäis sitä sormessa edelleen. Silloin sillä olis jotain symbolista merkitystä. Mutta villapaita..........
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti...kin;29688059:
Niinpä niin. Ehkä parisuhteessa voisi kunnioittaa toisen toivetta, jollei mahdottomia pyydä - vaatteet, kirjat, korut... ne on kuitenkin materiaa.

siis kunnioittaa millä lailla? Vaatimalla toista luopumaan niistä? Vaiko kunnioittaa toisen toivetta saada pitää itseleen tärkeitä esineitä.

Itse ajattelisin, ettei vaate tai koru tai kirja voi olla uhkana parisuhteelle. Minulla on menneisyyteni , samoin miehelläni, ja niiden olemassaoloa ei voi eikä pidä kieltää. Toki menneisyydestään pitää osata jollain tapaa päästää irti ja elää nykyhetkeä suunnaten tulevaan. En minäkään sellaisesta pitäisi, jos menneessä roikuttaisiin ja kotimme päällystetäisiin exän valokuvilla, tai jotain valokuvaa pidettäisiin tyynynalla tai rintataskussa olemaan aina lähellä sydäntä tms.

Mutta vaatteita en kokisi uhkana.
 
Onhan toi aika syvältä, jos ite käyttäis viikkotolkulla aikaa jonkun neuleen tekoon ja sit se ei kelpais ja entisen tekemää siinä sivussa vaan kehuttais. On toi ny aika törkystä, jos kykenee vähänkä samaistumaan. Viittisikkö ite sutkuttaa tuntitolkulla ja sit sanotaan et ei kiitos. Tunneäly hoi!
 

Yhteistyössä